Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on ihana uusi, oikeastaan "täydellinen" miesystävä, silti epäilyttää...
15.12.2020 |
Olin pitkään sinkkuna ja noin puolisen vuotta sitten tutustuin mieheen, joka ei aluksi sykähdyttänyt muuten kuin kaverina. Jokin ääni sisälläni kuitenkin kannusti antamaan mahdollisuuden, koska näin hänessä monia sellaisia ominaisuuksia, joita olen mieheltä toivonut. Epäröinti muuttui pieneksi ihastukseksi ja päädyimme virallistamaan suhteemme seurusteluksi.
Mies on kaikkea, mitä toivoa saattaa. Komea (ainakin omasta mielestäni), reilu, avarakatseinen keskustelija, huomioonottavainen ja hyvä rakastaja. Hän osaa myös olla ajoittain hyvinkin hauska ja meillä on mukavaa yhdessä. Jos tulee erimielisyyksiä, osataan keskustella ja sopia asioista toista kunnioittaen.
Kaikesta huolimatta koen epäröintiä ja välillä mietin, että olemmeko vain hyviä ystäviä. Rakastelu on ihanaa ja huomioonottavaa, mutta en "janoa" sitä. Voisin hyvin olla ilman pitkiäkin aikoja. Edellisissä suhteissa olen halunnut joka päivä. Toisaalta nyt olen reilusti vanhempi, kuin aiemmissa suhteissani, joten voi olla, että ikä vaikuttaa halukkuuteen.
En oikein saa kiinni, että mistä kiikastaa. Ehkä ongelmana on se, että koen miehen vähän tylsäksi. Puhumme paljon syvällisistä asioista, mutta en koe, että hän pystyy "stimuloimaan" minua älyllisesti. Toisinaan koen oloni vähän "kuolleeksi" vietettyäni pidempiä aikoja hänen kanssaan. Hän elää niin säntillistä "normaalia" arkea ja minä taas olen sielultani yökukkuja ja taiteilija.
En oikein tiedä miksi edes tänne kirjoitan, mutta jos jollain on jotain ajatuksia tämän suhteen, saa laittaa viestiä...
Kommentit (110)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älylliset haasteet voi hakea kavereilta ja työpaikalta, ei kumppanilta. Jos tämä on siis ainoa ongelmasi.
Näin myös itse ajattelen. Ehkä tämä poikkeuksellinen aika nyt korostaa tätä ongelmaa, kun sosiaaliset kontaktit on minimoitu. :/ Toisaalta kaipaan sitä, että toinen osaisi innostaa ja haastaa mua. Tuntuu niin pöljältä.
Eli kunnollinen mies ei kelpaa. Kannattaa hakea sitten tinderistä niitä chadjyräkyrpiä, jos se on miesmakusi
No hommaappas uus vaihtamalla paranee eikös se ole nykyajan iskulause
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että seurustelet kiltin miehen kanssa. Koita etsiä jotain soldiers of odin tai natural born killers tyyppiä?
Vierailija kirjoitti:
Eli kunnollinen mies ei kelpaa. Kannattaa hakea sitten tinderistä niitä chadjyräkyrpiä, jos se on miesmakusi
"chad" :DDD onko sulla amerikkalaisten vehkeet vähä syvällä suolessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli kunnollinen mies ei kelpaa. Kannattaa hakea sitten tinderistä niitä chadjyräkyrpiä, jos se on miesmakusi
Kunnollinen mies kelpaa kyllä. Koskaan ei ole juntit tai pahikset olleet mieleen. Sen takia tämä aiheuttaakin hämmentäviä tunteita. Kun yleisesti ottaen kriteerit ovat todella korkealla ja nyt tällainen mies on löytynyt. :/
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että seurustelet kiltin miehen kanssa. Koita etsiä jotain soldiers of odin tai natural born killers tyyppiä?
Minkä takia ainoa vaihtoehto, joka tulee mieleen on joku aivan toisesta ääripäästä? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kunnollinen mies ei kelpaa. Kannattaa hakea sitten tinderistä niitä chadjyräkyrpiä, jos se on miesmakusi
Kunnollinen mies kelpaa kyllä. Koskaan ei ole juntit tai pahikset olleet mieleen. Sen takia tämä aiheuttaakin hämmentäviä tunteita. Kun yleisesti ottaen kriteerit ovat todella korkealla ja nyt tällainen mies on löytynyt. :/
Mitä jos vaa hyväksyisit sen että tää elämä on aina iha täyttä paskaa etkä tuu ikinä olemaan mihinkään pysyvästi tyytyväinen vaan kyllästyt kaikkeen minkä elämässäsi saat. Ihminen vaan on sellainen.
Ehkä se on se kuuluisa kipinä, joka vaan puuttuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaiset aloitukset kerää u lisevia in celeitä luokseen kuin paskakasa kärpäsiä :D
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että olet tapaillut aiemmin komeampia ja jännempiä miehiä, mutta kun niiden kanssa on tullut vain rööri kipeäksi, niin nyt yritit hieman tavallisemman kanssa.
Tuo on hyvin yleinen ongelma naisilla, eikä siihen oikein ole vastausta. Itsekin kun haluaisin Marilyn Monroen näköisen 18-vuotiaan tohtorisneitsyeen, mutta en oikein tiedä mistä sellaisen ensinnäkään löytäisin ja toisekseen kuinka pärjäisin kilpailussa puolia maailman muita miehiä vastaan köyhänä hupiukkona.
En voi sanoa, että aiemmin tapailemani miehet olisivat olleet tämän komeampia tai edes jännempiä. Että ei ole ongelmaa sen suhteen, että haikailisin vanhojen perään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku suhteessa vaivaa, niin kuuntelisin itseäni. Miksi olla yhdessä, miksi rakentaa suhdetta, jos...
Vierailija kirjoitti:
Jos joku suhteessa vaivaa, niin kuuntelisin itseäni. Miksi olla yhdessä, miksi rakentaa suhdetta, jos...
Ajattelen, että ei ole mitään syytä olla rakentamatta suhdetta tällaisen miehen kanssa. Pidän hänestä kovasti, mutta sellainen rakkauden huuma puuttuu. Rationaalisesti ajateltuna en oikeastaan edes pidä rakkauden huumaa tavoiteltavana tunteena, sillä kaikki rakkauden huumaan perustuneet ihastumiseni ovat olleet täysin tuhoontuomittuja viritelmiä. Jostain syystä kuitenkin jokin osa minussa kaipaa "jotain". Ähh.
ap
Olen samassa veneessä ja olen silti päättänyt katsoa tän kortin koska aiemmat suhteet ollut rankkoja vuoristoratoja ja oon varmaan ollut addiktoitunut tunnemyllerryksiin.
Jos minulla olisi tuollainen mies, kiljuisin onnesta. Mieluummin kuvailemasi kaltainen ja vaikka vähän "tylsä" kuin arvaamaton, sinua huomioonottamaton jännis. Älyllisen stimulaation voit aina hakea muualta jos se tässä nyt on se ongelma.
Jos sinulla ei ole mitään kiirettä, niin kehottaisin jatkamaan ja katsomaan, millaiseksi suhteenne etenee.
Ethän myöskään alussa tuntenut miestä kohtaan juuri muuta kuin kaverillisia tunteita, mutta ne kehkeytyivät ihastukseksi. Ehkä tarvitset vain aikaa siihenkin, että välillänne alkaa kipinöidä. Ja nyt tosiaan on poikkeuksellinen aika koronan takia, niin voi olla, että normaaliolosuhteisiin palaamisen jälkeen mies riittää sinulle sellaisena kuin on.
Suurin osa meistä ei koskaan löydä täydellistä puolisoa.
Kysymys on siinä, että kelpaako riittävän hyvä. Ja mikä on riittävän hyvä? Mitä ominaisuuksia/puutteita on valmis katsomaan läpi sormien, jotta saisi pitkän (ja onnellisen) parisuhteen?
Todennäköisesti mieskin hieman karsastaa joitain sinun ominaisuuksiasi, mutta ehkä hän on valmis hyväksymään ne osana pakettia.
Alue: Aihe vapaa
Älylliset haasteet voi hakea kavereilta ja työpaikalta, ei kumppanilta. Jos tämä on siis ainoa ongelmasi.