Lue keskustelun säännöt.
Mitä maksuja omakotitalossa asuessa on otettava huomioon?
Olen ostamassa taloa. Ei ole aikaisempaa kokemusta moisesta, ja olen summannut kuluja. Vesilasku, sähkölasku, mahd. tiemaksut, kiinteistövero, vakuutukset, remontit, jätemaksu ja savupiipun nuohoaminen. Onko muita?
Kommentit (355)
Mitä remotteja okt:ssa tulisi tehdä ja ennen kaikkea miksi? Ja nyt faktaa eikä mutua.
Onko esim. 30v vanhat ikkunat, ovet ja lämminvesivaraaja sellaisia mitä kannattaa uusia? Entäs katon pinnoittaminen? Ilmalämpöpumppu (no se saattaa olla vähän uudempi)?
Rasittaa kun ennen muuttoa sovittiin että tehdään remontteja, jotta talon arvo säilyy ja on mukavampi asua. Mun mielestä ikkunat vetää ja netissä lukee että lämminvesivaraajaa yms kannattaisi uusia aina välillä. Miehen mielestä varaajaa ei kannata uusia, koska tekniikka on siinä niin yksinkertaista ettei uudemmat juurikaan ole sen tehokkaampia. Ikkunatkin on 3kerroslasit niin nekin ovat kuulemma ihan hyvät. Lähteiksi ei hänelle käy mitkään ko. yritysten nettisivut koska ne vaan huijaavat ihmiset ostamaan turhaa. Onko siis tällaiset remontit turhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Just olin tulossa kommentoimaan että aikas halpa kiinteistövero tuolla kirjoittajalla. Meillä reilu 700e/vuosi pk-seudulla ja on vanhahko talo 1500m2 tontilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Just olin tulossa kommentoimaan että aikas halpa kiinteistövero tuolla kirjoittajalla. Meillä reilu 700e/vuosi pk-seudulla ja on vanhahko talo 1500m2 tontilla.
Ihanan iso tontti teillä :) Meillä on vain n. 450 m2, tätä tämä nykykaavoitus on. Ei kyllä ehkä jaksettaisi kovin isoa tonttia edes hoitaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Just olin tulossa kommentoimaan että aikas halpa kiinteistövero tuolla kirjoittajalla. Meillä reilu 700e/vuosi pk-seudulla ja on vanhahko talo 1500m2 tontilla.
Niin se vero on kuntakohtainen eli kannattaa katsoa mistä talon ostaa. Kuntien välillä on isoja eroja.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jemmaan jos esimerkiksi jääkaappi tai jokin tälläinen menisi rikki yllättäen. Voi olla isokin kulu, kun ovat nykyään niin kalliita kaikki. Tai jos kiuas menisi rikki (olettaen että sauna löytyy).
Nimenomaan, meillä hajosi lämminvesivaraaja nyt sopivasti ennen joulua. Tulee kolme kertaa kalliimpi paukku kuin jos jääkaappi hajoaa. Näitä varten on hyvä olla puskuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Mitä korvessa asuminen liittyy kiinteistöveron halpuuteen? Yleensähän vero on juurikin maalla korkeampi kuin kaupungeissa. Esim kauniainen 0,32% ja Haapajärvi 0,75%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.
Olen ollut siinä käsityksessä, että maaseudulla kiinteistövero on yleensä edullisempi kuin kaupungeissa. Ollaan miehen kanssa Tampereelta kotoisin eikä haluttu muuttaa muualle edes halvemman asumisen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen tulewaisuudessa nostama kiinteistöwero
Sincc
Kiinteistöverosta ei päätä Suomen hallitus. Kiinteistöverosta päättää jokaisen kunnan oma kunnanavaltuusto.
Otapa selvää ihan perusasioista ennen kommentoimista.Hallitus nostaa kiinteistöveroa.
Seen that
In future ..
Sincc
Kiinteistöveron kerää kunta. Hallituksella ei ole asiaan päätäntävaltaa. Hyvänen aika etkö ymmärrä. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisveron prosentin ja kiinteistöveron. Juuri olin asiasta päättämässä meidän kunnassa.
T. Kunnanvaltuutettu.Teidät pikkukärpäiset me pyyhkäisemme yli.
Sincc
Mitä sä olet napannut? Mä haluan samaa.
Ei se ole mitään napannut, on vaan kehítýsvammaìñeñ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.
Olen ollut siinä käsityksessä, että maaseudulla kiinteistövero on yleensä edullisempi kuin kaupungeissa. Ollaan miehen kanssa Tampereelta kotoisin eikä haluttu muuttaa muualle edes halvemman asumisen perässä.
Yleensä päinvastoin. Maaseudulla on pienemmät verotulot, koska vähemmän, joten siellä on yleensä korkeampi kiinteistövero ja kunnallisvero, koska sillä paikataan taloutta. Katso vaikka esimerkkejä tästä lopusta https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kiinteistövero_Suomessa
Tampereellahan on varsin edullinen 0,40 kiinteistövero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.
Olen ollut siinä käsityksessä, että maaseudulla kiinteistövero on yleensä edullisempi kuin kaupungeissa. Ollaan miehen kanssa Tampereelta kotoisin eikä haluttu muuttaa muualle edes halvemman asumisen perässä.
Yleensä päinvastoin. Maaseudulla on pienemmät verotulot, koska vähemmän, joten siellä on yleensä korkeampi kiinteistövero ja kunnallisvero, koska sillä paikataan taloutta. Katso vaikka esimerkkejä tästä lopusta https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kiinteistövero_Suomessa
Tampereellahan on varsin edullinen 0,40 kiinteistövero.
Vähemmän asukkaita, oli tarkoitus kirjoittaa. Vähemmän asukkaita, vähemmän verotuloja, joten korkeammat verot maaseudulla siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso. Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.
Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu. Ei ne kenellekään ilmaisia ole.
Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa. Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.
Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole. Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.
Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö. Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.
Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita." Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista.
Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan. Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90. Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään. Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa. On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua. Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.
Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne. Ei todellakaan. Hyvin tehty talo kestää asumisen.
Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin. Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan. Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.
Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin. Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä. Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä. Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin. Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet. Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat. Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.
Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.
Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.
Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.
Olen ollut siinä käsityksessä, että maaseudulla kiinteistövero on yleensä edullisempi kuin kaupungeissa. Ollaan miehen kanssa Tampereelta kotoisin eikä haluttu muuttaa muualle edes halvemman asumisen perässä.
Päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noihin remontteihin: joku kylppäri, putki, ikkuna, keittiö, piharemontti on tehtävä myös rivitalossa tai kerrostalossa. Ja kyllä ne osakkaat eli asukkaat sen maksaa, omakotitalossa voit päättää haluatko säästää ja tehdä itse, milloin teet, minkä firman palkkaat. Taloyhtiössä voit toki vaikuttaa, mutta enemmistö päättää ja sitten on vaan maksettava, useimmiten yhtiölainana eli rahoitusvastikkeena.
Omakotitalossa toki voi tulla yllättäviä menoja, mutta sitä varten on vakuutukset. Ja tietenkin kannattaa olla muutama tonni säästössä, että saa uusittua sen lämminvesivaraajan tai lämmönvaihtimen jos se sattuu hajoamaan, mutta vakuutuskin voi korvata osan. Omakotitaloja on niin paljon erilaisia. Jos ostat uudehkon talon pienehköllä taajamatontilla, ei niitä yllättäviä maksuja ja korjauksia niin paljoa tule. Näissä aina kirjoittelee joku jolla on valtava piha jossain peräkorvessa ja vanha talonrohjo jossa joku paikka rempallaan koko ajan, tottahan silloin tulee korjaus- ja pihanhoitokuluja.
Vierailija kirjoitti:
Mitä remotteja okt:ssa tulisi tehdä ja ennen kaikkea miksi? Ja nyt faktaa eikä mutua.
Onko esim. 30v vanhat ikkunat, ovet ja lämminvesivaraaja sellaisia mitä kannattaa uusia? Entäs katon pinnoittaminen? Ilmalämpöpumppu (no se saattaa olla vähän uudempi)?
Rasittaa kun ennen muuttoa sovittiin että tehdään remontteja, jotta talon arvo säilyy ja on mukavampi asua. Mun mielestä ikkunat vetää ja netissä lukee että lämminvesivaraajaa yms kannattaisi uusia aina välillä. Miehen mielestä varaajaa ei kannata uusia, koska tekniikka on siinä niin yksinkertaista ettei uudemmat juurikaan ole sen tehokkaampia. Ikkunatkin on 3kerroslasit niin nekin ovat kuulemma ihan hyvät. Lähteiksi ei hänelle käy mitkään ko. yritysten nettisivut koska ne vaan huijaavat ihmiset ostamaan turhaa. Onko siis tällaiset remontit turhaa?
Ikkunoiden tekninen käyttöikä taitaa olla jotain 30-50v, jos ne vetää niin vaihtaminen voi kannattaa tai jos karmit on tosi huonossa kunnossa. Lämmönvaihdin ja lämminvesivaraaja suositellaan vaihdettavaksi useammin, löysin energiayhtiöiden sivuilta niille käyttöiäksi n 15 vuotta. Tiedän, että monessa talossa on paljon vanhempiakin, mutta ei oo kovin kiva jos se pamahtaa keskellä talvea rikki... Työkaverilla oli hajonnut lämminvesivaraaja, koko alakerta oli lainehtinut kun vettä tuli niin paljon. Kallis remontti kun meni osin lattiatkin vaihtoon. En tiedä korvaako vakuutuksetkaan, jos on joku useamman kymmenen vuoden ikäinen laite kyseessä.
Asumme nyt 3. omakotitalossamme ja kulut on seuraavat:
- lämmitys
- käyttösähkö (samassa ed kanssa jos on sähkölämmitys)
- vesi/jätevesi
- jäte
Näistä tulee meillä n 380€/kk
Lisäksi nuohous 40€/v, kiinteistövero 700€/v ja vakuutusmaksut jotka määräytyy talon koon ja rakennusvuoden + -materiaalin mukaan. Meillä tuossa oli kaikki muutkin vakuutukset samassa joten en nyt osaa erotella talon osuutta. Enemmän kuitenkin kuin kerrostalossa. Lumitöistä tien osuudelta maksoimme traktorimiehelle 20€ kerta, eli viimetalvena 0€, autopaikan lapioimme tarvittaessa itse.
Omakotitaloasuja voi vaikuttaa asumisensa hintaan erilailla kuin osakkessa. Voit vaikuttaaa esimerkiksi vedessä, sähkössä, lämmityksessä, jätemaksuissa, piha-alueiden hoidossa ja huollossa kustannuksiin. Osakkeessa tulee paljon yhteisiä kustannuksia jyvitettynä kaikkien maksettavaksi joille on melko vaikea tehdä mitään ja maksat myös muiden osakkaiden remonteista, isännöinnistä ja kirjanpidosta jne. Yleensä maksetaan yhtiövastikkeen lisäksi erikseen myös saunavuoroista, pysäköintipaikoista ja pyykkituvasta. Omakotiasuja säästää tekemällä itse.
Sähkönkulutus ja siirto, jätemaksut, vesimaksut jos tulee, vakuutukset, lainat, puut, kiinteistövero, tiemaksut jos syrjemmässä, nouseeko esim. polttoaine kulut aiemmasta, remontteihin ja talon ylläpitoon saa varata jopa kuukausi tasolla rahaa, mitähän näitä vielä olis
Kannattaa pohtia etukäteen niitä kaikkein suurimpia kustannuksia, joita eteen tulee. Kaikkihan riippuu tietysti myös talon isästä ja jo tehdyistä remonteista.
Keskimäärin remontin tarpeet on:
- Kosteiden tilojen uusiminen 20v välein (wc,suihkutilat, sauna)
- Julkisivun suurempi ehostus 25v välein (huoltomaalaukset 5-10v välein)
- Kattoremontti 30-40v välein
- Ikkunoiden vaihto 25-35v välein
- Putkiremontti 50-60v välein.
Riippuen talon koosta, noille tulee aika paljon hintaa kerralla, mutta kuolettuvat toki vuosien saatossa.
ja kun muutat ensimmäistä kertaa omakotitaloon, niin et voi uskoakaan kuinka paljon rautakauppaan menee alussa rahaa. Kaikki oleelliset härvelit ja työkalut pitää kuitenkin hommata.
Jos vanhempi talo, niin kannattaa muistaa että liki kaikkien talon teknisten järjestelmien ja rakenteiden käyttöikä on 30-50v, jonka jälkeen ne tulisi uusia tai ainakin huoltaa perusteellisesti.
Eli puhutaan salaojista vesikattoon ja kaikesta mikä jää niiden väliin.