Ero yli kymmenen vuoden jälkeen
Mies pudotti kunnon pommin sunnuntaina sanomalla että ei rakasta mua enää ja haluaa erota. Ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä, ja vaikka on ollut ylä- ja alamäkiä, niin ihan puskista tuo tuli.
Mies oli viikonlopun kavereiden kanssa ja kotiintullessaan oli heti pahalla päällä ja yritti tehdä riitaa ihan mitättömistä asioista. Vielä viikko sitten suunniteltiin mitä tehdään ensi kesänä ja ensi talvena (lähinnä matkustusjuttuja, jos pandemia hellittää), ja sit yksi viikonloppu kavereiden kanssa ja haluaa erota. Epäilen ettei mitään kavereita ole edes nähnyt, vaan ollut jonkun muijan kans tai tavannut jonkun muijan. Ei soittanut tai viestittänyt koko viikonloppuna, enkä minäkään, koska en halua antaa sellasta kuvaa että vahtisin toisen menoja.
Me muutettiin ihan vähän aikaa sitten omakotitaloon (mies osti, onneks mun rahoja ei ole tässä kiinni) ja nyt mun pitäisi sitten muuttaa yksin johonkin yksiöön. En tule tässä kaupungissa saamaan lainaa yksin niin paljon että edes kaksion voisin ostaa, ja vuokrat on niin älyttömiä, että yksiö on ainoa vaihtoehto. Yli nelkytvuotiaana. En ole sitten opiskeluaikojen joutunut asumaan yhdessä huoneessa, ja hemmetin kiva kun just asetuttu asumaan näihin pariinsataan neliöön.
Vuoroin itken ja vuoroin haudon kostoa, mutta mikäs tässä auttaa.
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ymmärrän, että harmittaa ja paljon. Kuitenkin..olen lukenut kaikki sun kommentit, enkä vieläkään saa kiinni siitä, että ylipäätään rakastaisit miestäsi. Edelleen olet huolissasi vain asumisestasi yksiössä.
Millaisia vakuutteluja kaipaisit? Kirjoitin jo aiemmin että elämäni rakkaus kyseessä. Tämän suhteen piti kestää siihen saakka että ollaan ryppyisiä ja vanhoja. Olen shokissa, pahoilla mielin ja nukkunut huonosti. Ihan kuin läheisen kuollessa sitä siirtää ajatukset käytännön asioihin (hautaaminen, siunaustilaisuus jne) ja sureminen tulee myöhemmin, niin mulla on nyt päällimmäisenä mielessä käytännön asiat. Mutta itken lähes koko ajan miettien mitä kaikkea kymmeneen vuoteen on sisältynyt, mitä tulevaisuuden suunnitelmia meillä oli ja miten onnellisia me minun mielestäni olemme olleet. Ilmeisesti mies ei sitten olekaan ollut onnellinen.
Ap.
Täällä ketjussa näyttää olevan näitä Kouvola ja Keravan kommentteja, joilla ei ilmeisesti ole koskaan ollut omaisuutta itsellään. Jos teillä pitkä liitto, kuten ollut, niin ositus tehtävä. Olet varmastikin kartuttanut yhteistä omaisuutta ns näillä juoksevilla kuluilla 10 vuoden aikana. Ei se niin mene, että toinen maksaa juoksevat ja toinen kerää varallisuutta. Älä suostu. Ota yhteys oikeusapu toimistoon ja jos ei nyt tuloja eikä varallisuutta nimissäsi, saanet maksuttoman oikeusavustajan. Varmasti raskasta, mutta ota selvää sieltä, mitkä on sun oikeudet. Äläkä lähde ensimmäiseen yksiöön mikä eteen tulee. Tsemppiä !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Jos te olette vasta juuri tuohon muuttaneet, niin missä te aiemmin asuitte? Jos yli 3k tuloilla ei jää juuri mitään säästöön, eikä lapsiakaan ole, niin kyllähän se vähän oudon kuvan elämänhallinnasta antaa...
Emme ole naimisissa, sitä on moni kysynyt. Kuten lapsiasiakin aikoinaan puhuttiin (ettei kumpikaan halua), niin emme ole koskaan halunneet naimisiin. Edellinen asunto oli vuokra-asunto, sitä ennen asuimme pari vuotta ulkomailla miehen työn vuoksi.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Jos te olette vasta juuri tuohon muuttaneet, niin missä te aiemmin asuitte? Jos yli 3k tuloilla ei jää juuri mitään säästöön, eikä lapsiakaan ole, niin kyllähän se vähän oudon kuvan elämänhallinnasta antaa...
Toistan itseäni jatkuvasti, mutta olen lomautettuna tällä hetkellä, liiton rahojen saamisessa kesti, ja säästöt ovat melkein kokonaan käytetty. Haluatko vielä tietää mihin ne on käytetty?
Minulla oli se suositeltu kolmen kuukauden puskuri, ja onneksi olikin. Ihan normaalit laskut erääntyneet kun odottelin liiton rahoja, muutosta ja sisustamisesta oli kuluja, autot ja kaikki vie rahaa yllättävän paljon kun vakituinen palkka ei juoksekaan ja liiton rahoja joutuu odottelemaan. Nyt sinun on varmaan päästävä sanomaan että yli 3k palkalla pitäisi säästöjä olla enemmän kuin se parin kolmen kuukauden puskuri? No, jälkiviisautta. Minulla ei ollut. Enkä missään vaiheessa osannut varautua siihen, että pitkä suhteeni päättyy ja elämä muuttuu.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
Vierailija kirjoitti:
Eli käytännössä olet miehen kanssa sen takia, että hän rahoitti sun asumismukavuutta. Sen käsityksen ap sun tekstistä saa.
Minä taas näen loukatun ja juuriaan myöten elämänsä vastentahtoaan myllerretyn ihmisen.
Ap, selviät kyllä varmasti. Älä mieti mitään kostoja, vaan nyt keskityt tekemään omasta elämästäsi niin hyvän kuin mahdollista. Nyt tuntuu hirveälle ja kamalalle, mutta sinusta tulee vielä onnellinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli käytännössä olet miehen kanssa sen takia, että hän rahoitti sun asumismukavuutta. Sen käsityksen ap sun tekstistä saa.
No sitten kirjoitin huonosti. Olisit varmasti itsekin pettynyt, vihainen ja ihmeissäsi, jos olisit vastaavassa tilanteessa. Yhdessä tätä taloa etsittiin ja yhdessä suunniteltiin kauppoja pitkään, eli tämä nyt on vain osa tätä meidän tarinaa. Jos ei minua enää rakasta, niin miksei sanonut sitä siinä vaiheessa kun teki talokaupat. Että minä nyt muutan tuonne yksin ja sinä voit jäädä tähän vanhaan asuntoon ilman minua. Yhdessä tätä sisustettiin, suunniteltiin remontteja ja muuta mitä asiaan kuuluu. Kunnes yksi viikonloppu muutti kaiken.
Ap.
Ja miksi ihmeessä mies sitten osti talon yksin, jos kerran teidän piti YHDESSÄ jatkaa elämäänne? Eikö oikeasti hälytyskellot soineet sun päässä?
Ei soineet ei. Sovimme että minä maksan sähkön, veden ym juoksevat kulut ja hän lyhentää lainaa. Näin tekee moni muukin pariskunta.
Ap.
Vaikka näin toimisi moni muukin pariskunta, niin järkyttävää se on. Hänelle kertyy siis omaisuutta ja sinulle ei.
Itsekin kotirouvana olen varmistanut taloudellinen selviämiseni tulevaisuudessa vaikka tapahtuisi mitä. Tämä nyt tietysti ei enää sinua auta, mutta tulevaisuudessa. Nyt vain rupeat sijoittamaan omaan elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytänyt naisen, joka haluaa lapsia, kun sinä et ole niitä hänelle tehnyt.
Turhaa alapeukutatte. Ei mies takuulla vain itselleen ole ostanut 200 neliön omakotitaloa.
Eihän ostanutkaan. Osti sen itselleen ja ap:lle. Minun mieheni osti 600m2 talon ihan itselleen, ei ikinä halunnut lapsia, eikä oikeastaan kumppaniakaan. Osti sen sijainnin vuoksi ja olihan se hyvä sijoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Ymmärrät varmaan ettei yli 40v naisella ole oikein mitään annettavaa miehelle. Hänen kaverinsa ovat varmasti sanoneet, että hän saa vielä nuoremman naisen ja perheen. Kun olet lapsetkin jättänyt tekemättä, niin elä nyt sitten yksin.
Kaikki miehetkään eivät halua lapsia. Mitä hiton vanhoihin aikoihin takertuneita eukkoja täällä oikein on? Kaikille on muka selvää, että lapsia pitää tehdä. Nyt nykyaikaan hyvä ihminen.
Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
Olisi kyllä kohtuutonta, että avoerossa se, joka on yhdessä ollessa maksanut enemmän kuluja joutuisi maksamaan vielä lisähyvitystä exälle.
Jokaisen terveen aikuisen tulee tulla toimeen omillaan. Minun ex-avomieheni ei tätä tajunnut ja joutui lähtemään parikymmentä vuotta kestäneestä liitostamme pelkkä irtaimisto mukanaan. Jatkaa nyt elämäänsä yksin pitkäaikaistyöttömänä valittajana, jolle kotityötkin olivat suhteen 10 viimeisenä vuotena liian raskaita tehtäviksi. Mies maksoi minulle avoliiton aikana vähintään 100 000 euroa, paljonko olisi näiden ositusintoilijoiden mielestä pitänyt minun vielä antaa omaisuudestani hänelle lisäksi erossa?
Miehesi ei ole onnellinen kanssasi. Haluaa eri asioita, kun sinä. Eikä ole aikasemmin usksltanut sanoa. Välittää sinusta, kun antaa aikaa olla luonaan sen aikaa, kun saat asunnon. Ei elämä eroon ja muutoksiin lopu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli käytännössä olet miehen kanssa sen takia, että hän rahoitti sun asumismukavuutta. Sen käsityksen ap sun tekstistä saa.
Minä taas näen loukatun ja juuriaan myöten elämänsä vastentahtoaan myllerretyn ihmisen.
Ap, selviät kyllä varmasti. Älä mieti mitään kostoja, vaan nyt keskityt tekemään omasta elämästäsi niin hyvän kuin mahdollista. Nyt tuntuu hirveälle ja kamalalle, mutta sinusta tulee vielä onnellinen!
Kiitos näistä sanoistasi ❤️
Ap.
Voimia sinulle ap. Tuollainen ilmoitus on hirveä shokki, mene ihmeessä hakemaan lääkäristä lääkitys, että pystyt nukkumaan ja hoitamaan asioitasi. Varaa paikka perheasiainneuvottelukeskuksen eroryhmään (joutuu jonottamaan), se on ilmainen ja hakeudu sinne myös terapiaan (ilmaista, ei uskonnollista, vaikka kirkon palvelu onkin). Diakonin kanssa voit suunnitella raha-asioitasi.
Valitettavasti avoliitossa asuessa ei synny minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen tai tasinkoon, siihen ei kannata ruutia tuhlata. Sellainen oikeus voi syntyä vain yhteisten lasten ja paljon pitemmän avoliiton kautta.
Saat kaupungin asunnon ja asumistukea, kun asut yksin ja olet varaton. Selvitä mahdollisuus myös toimeentulotukeen. Sinuna miettisin voitko muuttaa pois jo aiemmin, mahdollisimman pian, koska yhdessä asuminen erottua on raskasta. Kaikkea hyvää sinulle, muista puhua läheisille ja ystäville ja hakea itsellesi ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Voimia sinulle ap. Tuollainen ilmoitus on hirveä shokki, mene ihmeessä hakemaan lääkäristä lääkitys, että pystyt nukkumaan ja hoitamaan asioitasi. Varaa paikka perheasiainneuvottelukeskuksen eroryhmään (joutuu jonottamaan), se on ilmainen ja hakeudu sinne myös terapiaan (ilmaista, ei uskonnollista, vaikka kirkon palvelu onkin). Diakonin kanssa voit suunnitella raha-asioitasi.
Valitettavasti avoliitossa asuessa ei synny minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen tai tasinkoon, siihen ei kannata ruutia tuhlata. Sellainen oikeus voi syntyä vain yhteisten lasten ja paljon pitemmän avoliiton kautta.
Saat kaupungin asunnon ja asumistukea, kun asut yksin ja olet varaton. Selvitä mahdollisuus myös toimeentulotukeen. Sinuna miettisin voitko muuttaa pois jo aiemmin, mahdollisimman pian, koska yhdessä asuminen erottua on raskasta. Kaikkea hyvää sinulle, muista puhua läheisille ja ystäville ja hakea itsellesi ammattiapua.
Kiitos ❤️ Järkevintä lienee olla nyt tässä toistaiseksi ja säästellä liiton rahoista niin paljon kuin pystyn. Toivottavasti työt jatkuisivat pian, niin ei tarvitsisi raha-asioita niin murehtia.
Ap.
Ota tosiaan selvää, saatko tasinkoa, sitä saa myös avoliitosta. Etenkin kun noin kauan olette yhdessä olleet. Sen ajan kun siinä vielä asut, et maksa kuin puolet asumiskuluista. Toisaalta hyvä, että noin nopeasti kävi ilmi, et ole ehtinyt toisen kuluja paljon maksaa.
Eikä sillä miehellä välttämättä toista ole, noissa saunailloissa monesti puhutaan parisuhteista ja ehkä sieltä mies on saanut lopullisen vahvistuksen erolle. Toki se toinen nainenkin on mahdollista, ihan tyypillistä miehille. Etsitään ensin uusi, sitten uskaltaa erota. Omakin ex alkoi olemaan erään naispuolisen kaverinsa kanssa lähes heti kun olin pois muuttanut. Kovasti väittää ettei pettänyt, mutta uskoo ken tahtoo. Karma kuitenkin kosti, tuo nainen lähti, ja ex ihan hajalla, kun ei uutta olekaan löytynyt. Ja minulla menee paremmin, etenkin rahallisesti. On isompi talokin kuin ennen ja vähemmän kuluja. Ja sen sijaan että tarvis katsella 8v vanhempaa pihtaavaa ukkoa, on 10v nuorempi mies rakastajana.
En tajua, miten et ole 3000€ kuukausituloista saanut enempää säästöön? Kuitenkin sulla on ollut halvat asumiskustannukset yms ja onko varmaan että työ jatkuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Jos te olette vasta juuri tuohon muuttaneet, niin missä te aiemmin asuitte? Jos yli 3k tuloilla ei jää juuri mitään säästöön, eikä lapsiakaan ole, niin kyllähän se vähän oudon kuvan elämänhallinnasta antaa...
Toistan itseäni jatkuvasti, mutta olen lomautettuna tällä hetkellä, liiton rahojen saamisessa kesti, ja säästöt ovat melkein kokonaan käytetty. Haluatko vielä tietää mihin ne on käytetty?
Minulla oli se suositeltu kolmen kuukauden puskuri, ja onneksi olikin. Ihan normaalit laskut erääntyneet kun odottelin liiton rahoja, muutosta ja sisustamisesta oli kuluja, autot ja kaikki vie rahaa yllättävän paljon kun vakituinen palkka ei juoksekaan ja liiton rahoja joutuu odottelemaan. Nyt sinun on varmaan päästävä sanomaan että yli 3k palkalla pitäisi säästöjä olla enemmän kuin se parin kolmen kuukauden puskuri? No, jälkiviisautta. Minulla ei ollut. Enkä missään vaiheessa osannut varautua siihen, että pitkä suhteeni päättyy ja elämä muuttuu.Ap.
Kyllä pitäisi olla. Olen myös yli nelikymppinen nainen ja bruttotulot pyörii siinä 3 k euron tienoilla. Yksi lapsikin on ja silti säästöjä on yli 20 k euroa. (Lisäksi omistan talostamme puolet). Olin myös koronan takia lomautettuna ja silloin piti hiukan säästöillä käydä, mutta ne liiton rahat kyllä maksetaan takautuvasti, joten ensimmäiseksi palautin säästöistä otetut rahat. Sen lisäksi laitoin toki kaiken ylimääräisen kulutuksen tauolle lomautuksen ajaksi, joten jäin lopulta plussan puolelle :). Jokaisen ihmisen (sekä miehen että naisen) tulisi aina varmistaa, että oma selusta on turvattu. Mitä vain voi sattua. Puoliso voi vaikka huomenna jäädä auton alle. Ymmärrän, että jos tulot on pienet, niin säästäminen on vaikeaa, mutta siitähän ei ollut kyse. Ihan mielenkiinnosta pakko kysyä, mitä ne on ne "laskut" joita vuokralla asuvalle tulee ja joihin menee tuhat euroa kuussa? (3 k brutto on 2 k netto, jos ruokaan ja asumiseen menee 1 k, niin minne loppu meni??) Tai itseasiassa 2 k euron edestä laskuja kuussa, koska oletettavasti miehesi on maksanut niistä puolet...
Ap sanoo maksaneensa vain pari sataa kuussa. Todella edullisesti on saanut asua mielestäni.