Olenko ainut joka ei jaksa tätä seksuaalisuus ja sukupuoli hommaa?

Minä olen niin siveydensipuli, että minua ahdistaa mediassa seksillä kauppaaminen, oli tuote mikä tahansa. Poptähdet twerkkaa vähäpukeisina, kun ei musiikki muuten myy, mainospylväissä myydään seksillä tyyliin jäteautoista lähtien kaikkea mahdollista. Joku hengettömän huono, merenpohjan mutaakin surkeampi käsikirjoitus on valtava menestys kirjallisuudessa ja leffateattereissa kun siihen lisätään kehnoa bdsm-seksiä.

Joku ihmisen sukupuoliasia on pieni juttu tuon seksin tuputtamiseen ihan joka paikassa nähden.

koskahan uimahallissa on yksi pukuhuone

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.

Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.

Eikö juuri määrittely ole leimaamista.

Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.

Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on? 

Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.

Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.

Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.

Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.

No niin. Anna siellä jalkovälissä olla mitä siellä on ja elä elämääsi siitä huolimatta niin kuin haluat. Itsehän sinä siinä itseäsi lokeroit, jos haluat väkisin tehdä itsellesi oman erillisen lokerosi. 

Kyllä sukupuolielämä ja seksi on kivaa. Kokeileppa joskus, jos olet jo laillisessa iässä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, että selvensit. Itse koin/koen vahvaa kehodysforiaa enkä dysforiapäissäni tullut ajatelleeksi, että dysforia voi olla myös puhtaasti sosiaalista. Tuo onkin aika kinkkinen tilanne, että onko tosiaan pakko muuttua fyysisesti, että tulee nähdyksi oikein. Täytyy laittaa asia mietintämyssyyn.

Niin. Itselleni se dysforia on alkanut tulla, kun tajusin että olen nainen miehen ruumiissa. Yhteiskunta on niin nainen/mies jaoittunut, että se luo dysforiaa. En kuulu miehiin enkä naisiin. Samaan aikaan tajuan että olen kuitenkin oikeassa ruumiissa.

Uskon, että dysforia tulee juuri ulkoa päin muualta yhteiskunnasta ja vanhoista tottumuksista. Jos alettaisiin kohtelemaan kaikkia ihmisinä ihmisinä, eikä miehinä ja naisina, niin päästäisiin eteenpäin. Voidaan pitää ne roolit jos on pakko, mutta tajutaan että jotkus miehet ovat naisia, ja jotkus naiset ovat miehiä. 

Unohtakaa se homo ja lesbo leimat, niitä te pelkäätte. Miettikää oletteko nainen vai mies ensinkään. Sitten voi pohtia mitä olette seksuaalisesti.

Mutta jos sinä olet mieheksi syntynyt biologinen mies, jolla on miehen keho, sinä et ole nainen. Sinä et voi olla nainen. Se on mahdotonta. Olet siis mies. Sinusta ei ikinä tule naista. Se on täysi mahdottomuus. Voit kokea olevasi mitä ikinä koetkin, mutta naista sinusta ei tule. Ei koskaan. Ja parasta olisi, jos hyväksyisit tämän tosiasian.

Huh, mikä foobikko. Rakenna aita ympärillesi, niin ehkä helpottaa.

Faktat eivät ole fobiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[ Voisitko sinä nyt vain kertoa, mitä ovat ne asiat, joita koet ja haluat, mutta et voi väärässä sukupuolessa? 

Yksinkertaisesti. Minua kohdellaan miehenä, ja luullaan mieheksi. Todellisuudessa olen nainen, jolla on miehen ruumis. Jos et ymmärrä, et ymmärrä. Olen pahoillani.

Jos sinulla on miehen keho ja miesten elimet olet mies. Sinulla on vain ajatuksissa vikaa, ei kehossasi. Se saattaa olla aivan täydellinen. Mutta se ei kelpaa sinulle, koska haluat jonkun toisen kehon. Todellisuudessa olet vain kiittämätön siitä kehosta mikä sinulle on suotu ja haluat toisen sellaisen joka sopii ajatuksiasi paremmin. Tätä ajattelua löytyy myös monella kauneusleikkauksiin hurahtaneella. Haluttaisiin, että muut näkevät jotain omia fantasioita ja kuvitelmia.

Ymmärrän kyllä hyvin, kuinka ajatukset voivat olla vaikka kuinka sekavia.

Mitä jos opettelisit ensin olemaan kiitollinen, että sinulla on keho.

Ei ei. Katsos kun keho on ihan oikea keho. Olen miehen kehossa. Mutta kun täällä sisällä on vain nainen ohjaksissa :) Ymmärtää, jos ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se sinulta on pois? Mitä se sinulta konkreettisesti vaatii? Vai eikö sinua kiinnosta katsella monimuotoisuutta? En minäkään tykkää kilpaurheilusta, mutta en valita siitä että lehdet sitä tuputtavat tai vaadi olympialaisia lopetettavaksi

T. Panseksuaali perheenäiti

Sinulta ja lapsiltasi voi olla "pois" se että about kuka tahansa voi nykyään väittää olevansa nainen/mies oikeasti olematta kyseistä sukupuolta (edes päänsisäisesti) ja tunkea toisen sukupuolen tiloihin pervoilemaan taikka viedä sukupuolikiintiöpaikan pois oikealta sukupuolen edustajalta. 

Meinaatko että miehet ihan tosissaan vaihtavat juridisesti sukupuolensa vain sitä varten että pääsevät naisten pukutiloihin?

Eikö nainen voi seksuaalisesti ahdistella naista? Onko miestenpuolella kamalasti ongelmia ahdistelevista homomiehistä?

Eikö voitaisi siirtyä ihan sukupuolineutraaleihin henkilökohtaisiin pukukoppeihin, luulisi sen olevan nykyaikaa muutenkin. Tällöin ei olisi keltään mitenkään pois vaikka olisi mitä sukupuolta.

Nainen voi toki ahdistella naista, mutta vain miehellä on penis, jolla raiskata. En halua peniksellisiä samoihin pukukoppeihin.

Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole ainoa, täällä yksi samanlainen. Maailma on mennyt sekaisin, jos olet eri mieltä näiden asioiden kanssa, olet vihapuhuja jne. Onneksi edes pieni osa on sitä mieltä että on olemassa vain 2 sukupuolta, ja tytöt on tyttöjä ja pojat poikia ja erikseen on sitten homot ja lesbot.

Miksi näin pitäisi olla? Jos opiskelisit hiukan vaikka psykologiaa tai sosiologiaa, voisi sinulle selvitä että sukupuoli on hyvin monimutkainen konstruktio johon se mitä jalkojen välissä on, vaikuttaa vain osittain. Isompi merkitys muilla sukupuolen muodostavilla asioilla kuten psyykellä, sosiaalisilla ja kulttuurisilla aspekteilla.

Millä lailla on sinulta pois että sukupuolia olisi useampi? Miksi maailma olisi sen takia mennyt sekaisin? Maailman asiat ovat paremmin kuin koskaan (esim rikollisuuden lasku) ja te öyhötätte maailman sekaisin menemisestä siksi että ihmisillä olisi ihmisoikeuksia sukupuolestaan ja kokemastaan sukupuolestaan?

Psykologia ja sosiologia tutkivat sukupuolen psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia, jotka kuitenkin kytkeytyvät biologiaan ja sen binaariseen suvullisen lisääntymisen järjestelmään. Eri kulttuureissa jäsennetään toki maailmaa eri tavoin, eikä monessa yhteisössä edes olla tiedetty, mikä mekanismi selittää lisääntymistä. Ei se kuitenkaan ole todiste, että vakiintuneessa merkityksessään sukupuolia olisi lukuisia, koska ei sukupuoli ole ydinmerkitykseltään muuta kuin suvullisen lisääntymisen yksikkö. Jos sukupuolia ajatellaan olevan useita, se menettää vakiintuneen merkityksensä. Vähän samoin valkoihoisuus viittaa biologiseen määreeseen, ja voit tehdä lukuisia sosiologista ja psykologisia tutkimuksia valkoihoisuudesta kokemuksellisena ja kulttuurisena ilmiönä. Et voi kuitenkaan tehdä täysin mustaihoisisesta valkoihoista, vaikka hän eläisi koko ikänsä valkoiseen ihoon assosioituneessa kultuuriympäristössä. Jopa koulutetut ihmiset tuntuvat olevan niin yksinkertaisia, etteivät hahmota tällaista perusasiaa. Se että jokin ilmiö on monimutkainen ja moniulotteinen, ei tarkoita etteikö sillä olisi sen käyttöä rajoittavia ydinmerkityksiä. Jos jokin asia on biologisten attribuuttien rajaama, et voi vain irrottaa käsitettä niistä täysin ja kehittää omaa käsitemaailmaasi, jossa sukupuoli voi olla mikä tahansa tunne ihmisen sisällä. Koska eihän sukupuolen ydinmerkitys ole sinänsä kovin monimutkainen ja se ehkä ominaisuus, jossa on poikkeavan vähän moninaisuutta suhteessa moniin muihin ihmislajin piirteisiin, kuten ihonväriin esimerkiksi. Melkein 100% ihmiskunnasta sopii sen biologisiin määreisiin oikein hyvin, siis jakautuu kahtia miehiksi ja naisiksi. Jos haluat rakentaa uusia sukupuolen luokkia, sinun pitää määritellä sukupuolen ydinmerkitys uudelleen kaikille meille, jotka emme ole niin sofistikoituneita kuin sinä. Jos nimittäin joku rintava vaginan omaava nisäkäs sössöttää kovasti minulle olevansa muunsukupuolinen, niin en minä ainakaan hahmota mihin ihmeen sukupuoleen hän viittaa. Ei ainakaan siihen ilmeiseen, johon hermostoni automaattisesti visuaalisten ärsykkeiden pohjalta luokittelee. Kokemus on sama, jos koira haluaisi kovasti kertoa minulle olevansa keijukainen tai yksisarvinen ja pitäisi minua sivistymättömänä, kun en hahmota mihin hän itsessään viittaa. Ehkö rikkaaseen sisäiseen elämäänsä? Onhan lajin käsitekin toki monimutkainen ilmiö ja voi olla, että loukkaan koiria nimeämällä ne koiriksi. Sehän on hirvittävää rakenteellista väkivaltaa, nimitellä olentoja jotka eivät osaa puhua. Tästäkin voisi tehdä analyyttisen sosiologinen tutkielman, mitä jos koirasi tuntee itsensä yksisarviseksi? Koiruus on monimutkainen konstuktio, jolla on lukemattomia eri ulottuvuuksia, eikös vaan?

Kohti uutta paradigmaa. Kvantti -koneet ymmärtää muutakin, kuin pelkän ykkösen ja nollan.

Ei se ole niin vaarallista olla asioista eri mieltä!

Kuulun itse uskonnolliseen vähemmistöön ja pidän mm. aborttia ja ehkäisyä vääränä, mikä on varmasti monien mielestä kauheaa radikalismia, mutta kukaan ei ole lynkannut minua enkä minä ketään. Oikeastaan en ole käynyt yhtä ainuttakaan väittelyä/riitaa aiheesta muualla kuin vauvapalstalla.

Ja ei, en myöskään ajattele, että sukupuolia olisi kahta enempää tai että ihminen voisi "syntyä väärään kehoon", mutta tiedän, että monet kokevat niin olevan, eikä minun tarvi päteä heille, mitä he minusta ovat. Ikinä ei tämäkään ole aiheuttanut ongelmia, kukaan ei ole tullut vaatimaan minulta tunnustusta sukupuoli-identiteetilleen.

Naisten pukuhuoneisiin tunkevat miehet taas ovat lähinnä teoreettinen ja ideologinen ongelma, käytännössä tapauksia on olemattoman vähän. Lähes kaikki ihmiset käyttäytyvät kunnolla eivätkä halua saada muita ahdistumaan.

Ei kaikista ihmisistä tai mielipiteistä tarvitse tykätä, riittää että tulee toimeen ilman kovin suuria konflikteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[ Voisitko sinä nyt vain kertoa, mitä ovat ne asiat, joita koet ja haluat, mutta et voi väärässä sukupuolessa? 

Yksinkertaisesti. Minua kohdellaan miehenä, ja luullaan mieheksi. Todellisuudessa olen nainen, jolla on miehen ruumis. Jos et ymmärrä, et ymmärrä. Olen pahoillani.

Jos sinulla on miehen keho ja miesten elimet olet mies. Sinulla on vain ajatuksissa vikaa, ei kehossasi. Se saattaa olla aivan täydellinen. Mutta se ei kelpaa sinulle, koska haluat jonkun toisen kehon. Todellisuudessa olet vain kiittämätön siitä kehosta mikä sinulle on suotu ja haluat toisen sellaisen joka sopii ajatuksiasi paremmin. Tätä ajattelua löytyy myös monella kauneusleikkauksiin hurahtaneella. Haluttaisiin, että muut näkevät jotain omia fantasioita ja kuvitelmia.

Ymmärrän kyllä hyvin, kuinka ajatukset voivat olla vaikka kuinka sekavia.

Mitä jos opettelisit ensin olemaan kiitollinen, että sinulla on keho.

Ei ei. Katsos kun keho on ihan oikea keho. Olen miehen kehossa. Mutta kun täällä sisällä on vain nainen ohjaksissa :) Ymmärtää, jos ymmärtää.

Mutta mistä se nainen on päässyt sinne ohjaimiin? Miksi siellä ohjaimissa on nainen, eikä ihan vain ihminen? Kai käsität, että siellä ohjaimissa ei ole mitään konkreettista, joka määrittelee sinut naiseksi. Siellä on vain se sinun ihan oma lokerosi ja käsityksesi, millainen naisen kuuluu olla. 

 ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[ Voisitko sinä nyt vain kertoa, mitä ovat ne asiat, joita koet ja haluat, mutta et voi väärässä sukupuolessa? 

Yksinkertaisesti. Minua kohdellaan miehenä, ja luullaan mieheksi. Todellisuudessa olen nainen, jolla on miehen ruumis. Jos et ymmärrä, et ymmärrä. Olen pahoillani.

Jos sinulla on miehen keho ja miesten elimet olet mies. Sinulla on vain ajatuksissa vikaa, ei kehossasi. Se saattaa olla aivan täydellinen. Mutta se ei kelpaa sinulle, koska haluat jonkun toisen kehon. Todellisuudessa olet vain kiittämätön siitä kehosta mikä sinulle on suotu ja haluat toisen sellaisen joka sopii ajatuksiasi paremmin. Tätä ajattelua löytyy myös monella kauneusleikkauksiin hurahtaneella. Haluttaisiin, että muut näkevät jotain omia fantasioita ja kuvitelmia.

Ymmärrän kyllä hyvin, kuinka ajatukset voivat olla vaikka kuinka sekavia.

Mitä jos opettelisit ensin olemaan kiitollinen, että sinulla on keho.

Niin, jatkuvasti syntyy ihmisiä ilman kehoa, tai köyhillä vanhemmilla ei ole varaa koko kehoon.

Joissakin maissa lapset joutuvat lainaamaan kehoa, että pääsevät kouluun...

Ihan oikeasti, lopeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.

Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.

Eikö juuri määrittely ole leimaamista.

Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.

Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on? 

Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.

Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.

Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.

Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.

No niin. Anna siellä jalkovälissä olla mitä siellä on ja elä elämääsi siitä huolimatta niin kuin haluat. Itsehän sinä siinä itseäsi lokeroit, jos haluat väkisin tehdä itsellesi oman erillisen lokerosi. 

Näin ajattelin tehdä ja kohdella muitakin ihmisinä ilman määritelmiä.

Mihin lokeroon itseni nyt tungen kun sanon että ketään ei voi tunkea yhteen lokeroon. Juuri siksi en näitä miljoonia määritelmiä ymmärrä. Miksi niitä pitää olla? Ne tosiaan tuntuvat aiheuttavan enemmän suvaitsemattomuutta kuin parantavan asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua. 

Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.

Minua tässä ahdistaa perinteisten sukupuoliroolien vahvistuminen. Tosi usein saa kuulla kuinka joku kertoo ettei "mahtunut naisen muottiin" ja siksi kokee olevansa muusu. Ihan kuin nainen olisi joku tietty ihmistyyppi tai luonteenpiirre ja kaikki naiset ovat naisellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.

Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.

Eikö juuri määrittely ole leimaamista.

Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.

Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on? 

Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.

Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.

Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.

Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.

No niin. Anna siellä jalkovälissä olla mitä siellä on ja elä elämääsi siitä huolimatta niin kuin haluat. Itsehän sinä siinä itseäsi lokeroit, jos haluat väkisin tehdä itsellesi oman erillisen lokerosi. 

Näin ajattelin tehdä ja kohdella muitakin ihmisinä ilman määritelmiä.

Mihin lokeroon itseni nyt tungen kun sanon että ketään ei voi tunkea yhteen lokeroon. Juuri siksi en näitä miljoonia määritelmiä ymmärrä. Miksi niitä pitää olla? Ne tosiaan tuntuvat aiheuttavan enemmän suvaitsemattomuutta kuin parantavan asiaa.

Aa, okei, käsitin tuon aiemman kommenttisi hieman väärin. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä, että tämä moninaisuus vain luo enemmän niitä lokeroita, vaikka niitähän pitäisi pikemminkin poistaa. 

Jos joku haluaa määritellä itseään (mikä on aivan luonnollista) niin antakaa määritellä vain, ei teidän tarvi niitä määritelmiä tunnustaa oikeiksi sen enempää kuin vääriksikään.

Pakko sanoa, että kun osallistuin pride kulkueeseen muutamia vuosia sitten, osoittaakseni tukeni aatteelle, niin tämä tilaisuus on elämässäni ollut ainoa tilanne jossa kukaan on minulta tullut kyselemään seksuaalista suuntautumistani. Jouduin vielä perustelemaan suuntautumistani monelle ihmiselle. Se oli mielestäni hieman hassua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua. 

Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.

No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?