Ahdistaa lapsen hyvinvoinnin varjolla kyttääminen.

No työnantaja sitten, joka perustelee asiaa asetuksella. Joka tapauksessa sellaiseen koulutukseen jouduin ja menetelmää on nyt sitten käytettävä. Itse olen ihan ok asian kanssa mutta haluaisin silti sen perustuvan perheidenkin kohdalla siihen, mihin menetelmä alunperin kehitettiin eli ihmisen itse tiedostamaan valintojaan. En todellakaan halua aiheuttaa ahdistusta.

Oli miten oli, työnantaja koulutuksen käytyäni sitä velvoittaa tekemään ja minulla ei siihen ole mitään sanottavaa.

t. Toinen kouluterkka

Ei ihme että nykyvanhemmat väsyy, masentuu ja voi huonosti kun koko ajan kytätään ja arvostellaan. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon pitäisi olla paikkoja jossa tuetaan ja kannustetaan vanhempia. Missä on epäonnistuttu??

[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 23:13"]

Lapsi menee syksyllä 1. luokalle ja kouluth:lta tuli neuvolakortin kokoinen muovitettu vihkonen täytettäväksi.

Vihkosta täytetään 1. , 4. , ja 6. luokalla ja se viedään aina mukana kouluterkkarin tarkastuksiin.

Vihkosta täytetään yhdessä perheen kanssa. Siinä on sarakkeet joihin lapsi vastaa, joihin äiti vastaa ja joihin isä vastaa. 

Vastauksia päivitetään ainakin kerran alakoulun aikana.

Kysymyksinä on mm. liikkuminen (niin lapsen, äidin kuin isänkin), syöminen, rasvan laatu, suolan käyttö, eineksien käyttö, hyötyliikunta, lapsen harrastukseen kuljettamisen väline, lapsen ruutuaika, äidin ruutuaika, isän ruutuaika, lautasmalli, yhteinen ulkoilu, tupakointi, alkoholi, huumeet, hikiliikunta, uniajat jne..

Näihin kaikkiin vastaavat omalta osaltaan siis lapsi, äiti sekä isä.

Ihan oikeasti. Miten pitkälle mennään holhousyhteiskunnassa, että tällaista seurantakorttia pidetään ja täytetään jokaisesta perheestä? Ja tämä seurantavihkonen seuraa mukana kuin neuvolakortti aikoinaan koko kouluajan. 

Meillä ei ole mitään salattavaa, mutta en minä halua omista tottumuksistani ja perheen tavoista ihan kaikkea paljastaa kuitenkaan. Joo, syön pitsaa vähintään kerran kahdessa viikossa, ja ei, en liiku hikiliikuntaa vähintään 1h10min päivässä ja se näkyy jenkkakahvoina, mutta miten se mitenkään liittyy kouluterveydenhoitajalle tai yhteiskunnalle muutenkaan?

[/quote]

Joo siis tämä on mennyt oikeasti todella sairaaksi.

Ei auta kuin ottaa sellainen linja, että näihin kyselyihin laitetaan aina ne "oikeat" vastaukset. Sama tulee tietysti opettaa myös lapselle, samalla kun selittää, että tämä yhteiskunta nyt vain on tällainen naurettava. Ja että ei niihin kannata vastata rehellisesti, siitä seuraa vain ongelmia.

Se vain on niin, että yksi osa tämän hetken vanhemmuutta on opettaa lapselle, miten tällaiset kaavakkeet "kuuluu" täyttää, vaikkeivät vastaukset olisikaan ihan totta ja äiti liikkuu esim. kaksi tuntia liikaa tai kaksi tuntia liian vähän hikiliikuntaa viikossa tai jos ei vaikka uskota lautasmalliin ainoana oikeana ruokavaliona tai ei uskota margariiniin tms.

Meillä on liikaa virkamiehiä, joilla on liian vähän järkevää tekemistä. Miksei heitä laiteta esim. putsaamaan tienvierustoja tai sairaaloihin auttamaan vanhustenhoidossa tai tekemään ylipäätään jotain hyödyllistä? Ai niin, eihän heidän koulutuksellaan tietenkään voi mummoja syöttää tai perseitä pyyhkiä! Lapsiperheitä kyllä osaavat kytätä.

Kyllä on vainoharhaista porukkaa ls-ilmoituksineen täällä. Olen itse terkkari ja ei ole mitään merkitystä tollasilla lippulappusilla. Jos vanhempi sanoo, että ei periaatteesta halua lappus täyttää, niin fine, se on ihan ok. Eikä todellakaan mitään ls-ilmoituksia tehdä tämän perusteella. Niitähän saisi tehdä koko ajan, varmaan puolet ihmisistä ei esim. neuvolassa täytä ekan kerran jälkeen voimavarakyselyä. Se on vain neuvolan ja koulun työkalu, ei enempää.

Helsingissä ainakin pitää täyttää tuo. Tai "pitäisi". Sen perään kyseltiin. En suostunut täyttämään sitä loppuun, sillä kysymykset olivat niin tungettelevia.

Onneksi kortin tekijät edes tuntuvat ehkä tajunneen kortin riskit. Eri asia on sitten, mikä se käytäntö on. Ettei vain kävisi samalla tavalla kuin "huolikartoituksen" kanssa. Sen laatijathan ovat jälkeenpäin peräänkuuluttaneet, että he eivät tarkoittaneet, että siitä seuraisi lasten rekisteröintiä, luokittelua ja leimaamista. Näin on kuitenkin käynyt, siten, että "ison huolen" herääminen on voinut johtaa tosi koviinkin lastensuojelun puuttumisiin ja huoliluokittelu on kääntynyt täysin alkuperäistä tarkoitusta vastaan eli ei tueksi vaan aseeksi.

Vaan kyllä silti suorastaan ällöttää tämä kontrollin aivan iholle tuleva määrä.

Tulee olo, että RAY:lla on taas ollut liikaa rahaa. VAPAASTA keskustelusta ja asiakkaan kuuntelusta olisi paljon enemmän hyötyä kuin lomakkeiden taakse piiloutumisesta. Silloin asiakas saisi käyttää sen rajallisen ajan siihen, mistä hänellä itsellään olisi juuri sillä hetkellä eniten huolta. Nythän kortin hyödyllisyyttä perustellaan sillä, että se tehostaa rajallisen vastaanottoajan käyttöä, tjsp. Omasta mielestäni se pikemminkin hukkaa aikaa aivan naurettavaan kontrollointiin - suurimmalle osalle vanhemmista kortin kysymyksistä tulee todennäköisesti olo, että ai, pidätte siis minuakin viisi- tai korkeintaan kymmenvuotiaana (sellaisia itsestäänselvyyksiä kortissa nimittäin käydään läpi).

Kyllä neuvolat kyttää, ja merkinnät jaa ikuisiksi. Meillä lapsella tuli päähän patti, ihan tavallinen talirauhanen tulehtui ja siitä jäi kuhmu päähän. Vaaraton juttu, joka leikattiin kun lapsi kasvoi vähän isommaksi. Mutta joka ikinen kerta neuvolassa kirjattiin järjestelmään että "lapsella kuhmu päässä". Ei neuvolakorttiin, vaan tietokoneelle. Opin sanomaan neuvolakäynneillä että tämä on edelleen sama kuhmu joka oli viime kerralla, ei ole uusi, ei johdu tapaturmasta. Silti ollaan varmaan erityistarkkailun alla koska "lapsella on usein tapaturmia".

[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 23:13"]Lapsi menee syksyllä 1. luokalle ja kouluth:lta tuli neuvolakortin kokoinen muovitettu vihkonen täytettäväksi.

Vihkosta täytetään 1. , 4. , ja 6. luokalla ja se viedään aina mukana kouluterkkarin tarkastuksiin.

Vihkosta täytetään yhdessä perheen kanssa. Siinä on sarakkeet joihin lapsi vastaa, joihin äiti vastaa ja joihin isä vastaa. 

Vastauksia päivitetään ainakin kerran alakoulun aikana.

Kysymyksinä on mm. liikkuminen (niin lapsen, äidin kuin isänkin), syöminen, rasvan laatu, suolan käyttö, eineksien käyttö, hyötyliikunta, lapsen harrastukseen kuljettamisen väline, lapsen ruutuaika, äidin ruutuaika, isän ruutuaika, lautasmalli, yhteinen ulkoilu, tupakointi, alkoholi, huumeet, hikiliikunta, uniajat jne..

Näihin kaikkiin vastaavat omalta osaltaan siis lapsi, äiti sekä isä.

Ihan oikeasti. Miten pitkälle mennään holhousyhteiskunnassa, että tällaista seurantakorttia pidetään ja täytetään jokaisesta perheestä? Ja tämä seurantavihkonen seuraa mukana kuin neuvolakortti aikoinaan koko kouluajan. 

Meillä ei ole mitään salattavaa, mutta en minä halua omista tottumuksistani ja perheen tavoista ihan kaikkea paljastaa kuitenkaan. Joo, syön pitsaa vähintään kerran kahdessa viikossa, ja ei, en liiku hikiliikuntaa vähintään 1h10min päivässä ja se näkyy jenkkakahvoina, mutta miten se mitenkään liittyy kouluterveydenhoitajalle tai yhteiskunnalle muutenkaan?

[/quote]Onneksi meillä ei ole tuollaista!'Lapsi tokalla. Tänä lukuvuonna ei ole ollut terkkaa vielä ollenkaan. Liekö rahat kunnalla loppu ettei edes perustarkastusta joka vuosi tehdä. Eipä silti. Terve lapsi.

Minä ajattelin joskus lapsena ettei vanhempia kiinnosta koulunkäyntini (tajusin muuten justiin yhteyden miksi en tehnyt läksyjäkään) mutta siis takaisin aiheeseen eli äiti mesosi miten TURHAA on mennä vanhempainiltoihin tai -yhdistykseen mukaan kun niissä on ne samat jutut mitä isosiskoilla aikanaan jo oli.. Melko pahalle se tuntui. Muistan yhdenkin kerran miten naapurin likka kehui kun oma äiti sinne illalla menee, oma äiti istui kotona, katselin kun se naapurin rouva hyppäs illalla autoon. Siellähän voi olla vaikka hiljaa ja hymyillä, kehuu hyviä ideoita!

Eli teen tälläisiä koulujuttuja ihan mielelläni, eikä niihin mene kauaa aikaakaan, vaikka ne on "turhia ja mitättömiä" niin lapsesta ne on kuitenkin mahtavia, ne on hänen läksyjä. Omat vanhemmat osallistuu ja voidaan nauraa millaisia ollaan oltu lapsina tai kirjoitetaan paperiin justiin tollasia että äiti harrastaa vaunukävelyä ja lempiruoka pizza. Sitten koulussa sinun lapsi niitä esittelee ja pitää sua mahtavana: sä tykkäät hyvästä ruuasta siis siitä pizzasta (tai jostain tosi hienosta, kalliista ja nopeesta tai lempivärisi on punainen) muttei se ainakaan ole jätetty tarkotuksella tyhjäksi kun se on tyhmä tehtävä -sinusta. Ja kohta sinun asenne tarttuu lapseen eikä se enää tuokaan niitä "tyhmiä tehtäviä" edes näytille. Ei minuakaan kiinnostanut..

Niin ja muistaakseni oli täällä av:llä tai jossain mammapalstalla missä kerrottiin noista neuvolan alkoholikyselyiden täyttämisestä. Ihmisillä oli aivan järkyttäviä tarinoita kerrottavana kun olivat täyttäneet audit-lomakkeen rehellisesti. Siis jos kertoi että on joskus kokeillut kannabista niin joutui suoraan päihdepolin asiakkaaksi - vaikka kokeilusta olisi ollut 15 vuotta. Tehtiin huumetesteja synnärillä kertomatta mitä testataan, lapsi ja perhe vuosien ajan tarkkailun alla. Ja tämä tavallisille ihmisille kellä ei ollut mitään alkoholi- tai huumeongelmia. Samalla ne jolla on oikeasti huumeongelmaa niin eivät saa apua vaikka pyytäisivät. Pitääkin kaivaa se ketju esiin, oli nimittäin niin järkyttävää luettavaa. 

Niin ja muistaakseni oli täällä av:llä tai jossain mammapalstalla missä kerrottiin noista neuvolan alkoholikyselyiden täyttämisestä. Ihmisillä oli aivan järkyttäviä tarinoita kerrottavana kun olivat täyttäneet audit-lomakkeen rehellisesti. Siis jos kertoi että on joskus kokeillut kannabista niin joutui suoraan päihdepolin asiakkaaksi - vaikka kokeilusta olisi ollut 15 vuotta. Tehtiin huumetesteja synnärillä kertomatta mitä testataan, lapsi ja perhe vuosien ajan tarkkailun alla. Ja tämä tavallisille ihmisille kellä ei ollut mitään alkoholi- tai huumeongelmia. Samalla ne jolla on oikeasti huumeongelmaa niin eivät saa apua vaikka pyytäisivät. Pitääkin kaivaa se ketju esiin, oli nimittäin niin järkyttävää luettavaa. 

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 16:09"]

Minä ajattelin joskus lapsena ettei vanhempia kiinnosta koulunkäyntini (tajusin muuten justiin yhteyden miksi en tehnyt läksyjäkään) mutta siis takaisin aiheeseen eli äiti mesosi miten TURHAA on mennä vanhempainiltoihin tai -yhdistykseen mukaan kun niissä on ne samat jutut mitä isosiskoilla aikanaan jo oli.. Melko pahalle se tuntui. Muistan yhdenkin kerran miten naapurin likka kehui kun oma äiti sinne illalla menee, oma äiti istui kotona, katselin kun se naapurin rouva hyppäs illalla autoon. Siellähän voi olla vaikka hiljaa ja hymyillä, kehuu hyviä ideoita!

Eli teen tälläisiä koulujuttuja ihan mielelläni, eikä niihin mene kauaa aikaakaan, vaikka ne on "turhia ja mitättömiä" niin lapsesta ne on kuitenkin mahtavia, ne on hänen läksyjä. Omat vanhemmat osallistuu ja voidaan nauraa millaisia ollaan oltu lapsina tai kirjoitetaan paperiin justiin tollasia että äiti harrastaa vaunukävelyä ja lempiruoka pizza. Sitten koulussa sinun lapsi niitä esittelee ja pitää sua mahtavana: sä tykkäät hyvästä ruuasta siis siitä pizzasta (tai jostain tosi hienosta, kalliista ja nopeesta tai lempivärisi on punainen) muttei se ainakaan ole jätetty tarkotuksella tyhjäksi kun se on tyhmä tehtävä -sinusta. Ja kohta sinun asenne tarttuu lapseen eikä se enää tuokaan niitä "tyhmiä tehtäviä" edes näytille. Ei minuakaan kiinnostanut..

[/quote]

Voi kun kysyisivätkin vaan lempivärejä ja ruokia! Nykyään kaikki kyselyt vihjaavat johonkin paheksuttavaan elämäntapaan, rikollisuuteen, heitteillejättöön yms. Kuinkahan monelle lapselle tulee tunne, että he eivät voi luottaa vanhempiinsa, jos vanhempia pitää koko ajan tarkkailla ja arvioida. Ja kuinka moni lapsi silkkaa lapsellisuuttaan sitten kertoilee väritettyjä juttuja, ihan vaan siksi että on  vihainen vanhemmilleen? 

Audit-kyselystä, muualta kopsattua:

Joo, eipä ole vaikea homma saada tuosta testistä pisteitä yli "sallitun". Toki vietin jonkun näkökulmasta melko railakastakin elämää ennen raskautta, omasta mielestäni juuri sellaista, mitä monet muutkin Suomen 20-30-vuotiaat nuoret aikuiset, ja terkkarin mielestä etenkin se oli huolestuttavaa, että olin kokeillut kannabista kaksi kertaa, koko elämäni aikana.

Rehellisyys maan perii, ajattelin, enkä valehdellut yhdessäkään kohdassa.

Meidätkin passitettiin HAL-polille (virtsanäytteitä, keskustelukäyntejä ja ultrat), josta siirrettiin myöhemmin psykiatrisen päihdepolille (viikottaiset PUHTAAT virtsanäytteet vielä pari kuukautta raskauden jälkeenkin ja keskustelukäyntejä, "mitä sä luulet, millasia luonteenpiirteitä teidän lapsessa tulee näkymään"). 

Raskauden aikana siis join yhtenä viikonloppuna ennen ensimmäistä neuvolaa muutaman oluen, ja joitain satunnaisia yksittäisiä vajaita viinilasillisia, kuten jouluna ja pääsiäisenä. Ensimmäiset kolme raskauskuukautta tupakoin noin 0-2 tupakkaa per päivä, sen jälkeen lopetin tupakoinnin kokonaan. Kahvinjuonnin lopetin myös.

Lapsi täyttää loppukeväästä 2 vuotta, on verbaalisesti lahjakas (ensimmäinen selvä sana 11 kk, nykyään tosi laaja sanavarasto, paljon pitkiä lauseita, kysymyksiä, tunnetilojen ilmaisua jne.), hyvämuistinen ja motoriikka hyvin kehittynyt (huoneen poikki ilman tukea käveli 10-11 kk iässä). Lapsi on tämän muutaman kuukauden alle kaksivuotisen elämänsä aikana sairastanut vesirokon, joitain kesäisiä viikkoja vaippaihottumaa, kolmisen flunssaa, noroviruksen. Ei allergioita tai korvatulehdusta.

Synnytyssairaalassa sekä multa että lapselta otettiin omat virsanäytteet. Ja ei, edes vauvan virtsassa ei ollut huumeita.
Olimme erikseen toivoneet perhehuonetta, jaksoin sinnikkäästi odotella pääsevämme sinne, koska hoitajat niin sanoivat, ja kun sitten ehkä viidennen kerran menin kysymään asiasta, tällä kertaa muuan nuoremmalta hoitajalta, hän vastasi, ettei meillä ole pääsyä perhehuoneeseen ollenkaan, koska olemme olleet HAL-polin asiakkaita ("tämä nyt vain on sairaalan käytäntö").

Joudumme yhä käymään nelisen kertaa vuodessa tutkimuksissa sosiaalipediatrian poliklinikalla ja siihen asti, että lapsi on 3 vuotta. Tällä poliklinikalla lapsestamme etsitään vikoja. Vikoja ei kylläkään ole juuri löytynyt. Mitä nyt vaippaihottuma, johon määrättiin antibioottikuuri ja antibioottivoide, joita tosin emme lapseen laittaneet, koska ihottuman voi saada paranemaan muillakin keinoin... Konttausaikana ja kävelemäänopetteluaikana lapselle tuli pitkäksi aikaa molempiin polviin mustelmat, jotka raportoitiin papereihin tarkasti.
Täällä sosiaalipediatrian poliklinikalla on mm. useamman kerran väitetty, että tutkimusten mukaan perhepeti on vaarallinen (lopettivat tästä aiheesta jankkaamisen, kun ilmoitin, etten ole omatoimisesti vielä löytänyt yhtäkään luotettavaa tutkimusta aiheesta, ja kehotin heitä vinkkaamaan mulle sellaisen), yli 1-vuotiasta ei kannattaisi enää imettää, koiria ei saa päästää ollenkaan makaamaan lapsen lähelle jne. Meitä myös mm. kehotettiin hankkiutumaan eroon kaikista ystävistämme, joiden tiedämme käyttävän kannabista, sillä jos polttaa kannabista ja koskettaa lasta, saattaa lapselle puhjeta allergioita. Joskus vaikuttaa siltä, kuin siellä kuviteltaisiin, että ylipäätään viettäisimme lapsen kanssa aikaa paikoissa, joissa joku juuri käyttää päihteitä. Meistä kauneudenhoito ei myöskään ole maailman tärkeimpiä asioita; hiukset saa olla sekaisin ja housuissa reikä, joten on kai selvää, että liikumme hämärissä piireissä.

Ja niin, kun lapsi oli käyrien mukaan alipainoinen, sanottiin, että jos paino ei lähde nousemaan, "on ryhdyttävä toimenpiteisiin". Tätä uhkausta emme voineet sivuuttaa, saimme huijaamalla ja naurattamalla lapsen syömään isompia annoksia (emme siis lihottaneet häntä pelkällä rasvalla, vaikka niin meitä neuvottiin tekemään). Seuraavalla kerralla lapsen paino kulkikin keskiviivan yläpuolella, joten toki jouduimme toimenpiteisiin, lapsi määrättiin verikokeisiin, joiden tuloksista ei löytynyt mitään poikkeavaa. 

Tässäpä tähänastinen tarinamme pikakelauksella... Ehkä tämän perusteella voisin sanoa, et kyl siinä testissä kantsii ehkä pikkasen huijata

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:35"]Kyllä on vainoharhaista porukkaa ls-ilmoituksineen täällä. Olen itse terkkari ja ei ole mitään merkitystä tollasilla lippulappusilla. Jos vanhempi sanoo, että ei periaatteesta halua lappus täyttää, niin fine, se on ihan ok. Eikä todellakaan mitään ls-ilmoituksia tehdä tämän perusteella. Niitähän saisi tehdä koko ajan, varmaan puolet ihmisistä ei esim. neuvolassa täytä ekan kerran jälkeen voimavarakyselyä. Se on vain neuvolan ja koulun työkalu, ei enempää.

[/quote]Älä lässytä! Ls-ilmoja tehtaillaan nykyään solkenaan. Kuten jo aiemmin sanottu, konkreettista apua perhe ei saa, vain voivottelua ja moralisointia vääristä valinnoista jne. Kirjoituspöydän takana ja liikennevalojen takana on mukava olla huolissaan ja syyllistää vanhempia kun tarvittaisiin konkreettista siivou ja lastenhoitoapua.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:35"]Kyllä on vainoharhaista porukkaa ls-ilmoituksineen täällä. Olen itse terkkari ja ei ole mitään merkitystä tollasilla lippulappusilla. Jos vanhempi sanoo, että ei periaatteesta halua lappus täyttää, niin fine, se on ihan ok. Eikä todellakaan mitään ls-ilmoituksia tehdä tämän perusteella. Niitähän saisi tehdä koko ajan, varmaan puolet ihmisistä ei esim. neuvolassa täytä ekan kerran jälkeen voimavarakyselyä. Se on vain neuvolan ja koulun työkalu, ei enempää.

[/quote]Älä lässytä! Ls-ilmoja tehtaillaan nykyään solkenaan. Kuten jo aiemmin sanottu, konkreettista apua perhe ei saa, vain voivottelua ja moralisointia vääristä valinnoista jne. Kirjoituspöydän takana ja liikennevalojen takana on mukava olla huolissaan ja syyllistää vanhempia kun tarvittaisiin konkreettista siivou ja lastenhoitoapua.

[/quote]

Komppaan! Tähän on tultu! Apua ei ole saatavilla jos perheenjäsen sairastuu esimerkiksi syöpään. Mutta avun tarpeesta väännetään väkisin "uupumusta" joka taas onkin mielenterveysongelma ja sitä kautta päästään sanomaan että vika on päässä. Helppoja vihollisia, kuten päihteet sekä mielenterveysongelmat yritetään väenväkisin tuputtaa kaikille, siksi että on olemassa AA ja mt-ongelmiin voi syöttää pillereitä. Sitten päästään hurskastelemaan avun antamisella, vaikka alkuperäisongelmat ovat saattaneet johtua raskaasta elämäntilanteesta, ilman päihteitä tai sairaudeksi luokiteltavaa uupumusta/masennusta. 

Tuo toisaalta kopsattu audit-testin seuraus (viesti 68) on järkyttävä.

Kohta taitaa olla niin että jos sinulla on syöpä niin et saa hoitoa mutta jos poltat tupakkaa niin lapsesi huostaanotetaan. Tähän ei taida olla enää kovin pitkä matka.

Oman järjen käyttö on sallittua.

Meillä ei tuollaista vihkoa ole mutta jos olisi niin täyttäsin siitä vain sen lapsen sarakkeen.

Omat ja isän tiedot ei kuulu terkalle ja ihan taviksia siis ollaan.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 17:20"]

Kohta taitaa olla niin että jos sinulla on syöpä niin et saa hoitoa mutta jos poltat tupakkaa niin lapsesi huostaanotetaan. Tähän ei taida olla enää kovin pitkä matka.

[/quote]

Ja silti julkisella sektorilla on töissä kansaa palvelemassa enemmän porukkaa  per capita kuin missään länsimaassa.