Lue keskustelun säännöt.
Saa nähdä mitä tuleman pitää: tein päätöksen pitää rajoistani ja työajoistani kiinni :D
14.12.2020 |
Olen kyllästynyt siihen että tietty porukka ympärillä kuvittelee asioiden vain hoituvan, vaikkei he itse kunnioita yhteisesti sovittuja tapoja tehdä. Osa jengistä siis kuormittuu jatkuvasti yli äyräiden, kun noilla eräillä tuntuu olevan eri oikeudet.
Tein nyt omalta kohdaltani, oman hyvinvointini vuoksi päätöksen etten vaan veny. Minulla on työaika ja sen puitteissa pitää asiat tapahtua, kaikki muu on voi voi.
Ennustan että jo ennen joulua on jokin tilanne päällä. :D
Kommentit (25)
Yksi asia on venyä työnantajan pyynnöstä, toinen sitten työkavereiden vuoksi jotka eivät hoida omaa osuuttaan sovitun mukaisesti.
Ensin mainittu on tilanne jossa joustoa voi kukin harkita pienimuotoisesti johonkin rajaan saakka, mutta jälkimmäistä ei kyllä lainkaan. Ap:n aloituksesta olen lukevinani, että venyminen on johtunut juuri jälkimmäisestä. Jatkossa ei siis todellakaan yhtään siimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan selväähän se on että töitä tehdään kuten on sopimuksessa sovittu. Vituttaa tuollaiset venyjät jotka ovat niin marttyyriä omista valinnoistaan
Vierailija kirjoitti:
Ihan selväähän se on että töitä tehdään kuten on sopimuksessa sovittu. Vituttaa tuollaiset venyjät jotka ovat niin marttyyriä omista valinnoistaan
Alapeukku asenteellesi.
Marttyyriä..? Minuako tarkoitat? Ajattelin siis toimia näin, ennen kuin muutun sellaiseksi. -ap
Onnittelut! Erittäin hyvä päätös. Olen itse ollut aina tunnollinen, mutta kuitenkaan en ole ikinä ymmärtänyt sitä, että venytään ihan miten vaan työnantajan (tai työkavereiden tai minkään muunkaan) vuoksi. Työajan venymistä isompi ongelma itsellä on ollut se, että kun en ole halunnut työajan kovin paljon venyvän, olen sitten painanut niin hirveetä tahtia sen kahdeksan tuntia, ettei mitään rajaa. Kun kaikki on siinä ajassa tehtävä ja tehtävä täydellisesti. Kuitenkin puolisen vuotta sitten totesin, että nyt riittää. Teen rauhallisemmin. Pidän taukoja. Luen vauva.fi:tä, jos siltä tuntuu. Ja tiedättekö mitä? Ihan hyvin on mennyt. Luon itse oman tahtini ja se on hitaampi. En venytä työaikaa, en venytä itseäni. Toki teen asiat edelleen suurinpiirtein ajallaan, pysyn suurinpiirtein työajassa. Mutta otan rennommin. Kaikkeen ei ehdi. On myös ok sanoa ei.