Onko kaikki kympin oppilaat pänttääjiä? Väitän, että ei.
Molemmat omat lapseni saavat kymppejä 'ilmaiseksi' yläkoulussa. Eivät todellakaan stressaa kokeista, läksyt toki tekevät, mutta n..15 min. päivässä, kokeisiin eivät juuri lue. Kuuntelevat ja osallistuvat tunneilla.
Ovat sosiaalisia ja rentoja. Nyt ihmettelin vanhempainillassa, kun vanhemmat kertoivat, että lapsensa lukevat kokeisiin monta iltaa, stressaavat koulusta ja vanhemmat jopa valittelivat, että lapsilla ei ole aikaa muuhun kuin kouluun ja ovat väsyneitä.
Miten selitätte tämän?
Kommentit (28)
No illmeisesti sun lapset on tosi lahjakkaita. Meillä tyttö on myös ns. kympin oppilas, mutta kyllä hän joutuu tekemään sen eteen työtä oikein tosissaan. Esim. on sanonut että kaikki lukuaineistot lukee aina vähintään 6 kertaa, että jää mieleen. Samanlainen olin itsekin lapsena, tosin mä en ollut kympin tyttö enkä perfektionisti, mulle riitti semmoinen 7-8 ihan hyvin. Mutta pirun huono muisti ja täytyi päntätä ja päntätä, että kokeessa muisti mitään.
Kun lähestytään kymppiä, ongelmana on että arvosanan antajille annetaan liian täydellisiä vastauksia odottaen kymppiä. Kuka arvioi arvioijat? Kuka edes arvioi mikä on kympin arvoista?
Onko kympille edes mitään kriteeriä osissa? Siinähän kuvataan vain ysin osaaminen.
Älykäs ja hyvä muisti. Peruskoulussa kaikkien aineiden ka 9,5 ilman minkäänlaista pänttäystä. Läksyt ehti yleensä tehdä jo koulussa.
Se on geeneistä kiinni miten oppii. Minä en oppinut tunneilla mitään , vaikka halusin. Pänttäämällä pääsin n. 7 tasolle. Asteikolla 4-10
Oletko kuullut käsitteestä tyhmä kympin tyttö?
Itsekin olin aikoinani kympin oppilas hyvin vähällä vaivalla. Joo, tein läksyt kyllä ja kokeisiin valmistauduin, mutta en tuntikausia. Omat lapseni tekevät PALJON enemmän töitä koulun eteen, ja sillä kovalla työnteolla pääsevät keskimäärin kasin tasolle.
Uskon kyllä että sinnikkyys ja ahkeruus on edelleen sellaisia piirteitä joita arvostetaan työelämässä.
Koin kouluaikoina että matikka oli ainoa jonka eteen jouduin näkemään vaivaa, se numeroiden pyöritys tuntui niin tylsältä vaikka tajusin helposti. Jotkut huonosti pärjäävät haukkuivat tietenkin hikariksi 🙂
Ap: n tapauksessa outoa on, että ei minulla eikä lasten isällä ole korkeaa koulutusta eikä.lapsia kohtaan ole mitään odotuksia. Tuntuuhan se hassulta, että luokalla olevat professorien ym. lapset pärjäävät omiani huonommin.
Joka joutuu päättämällä lukemaan, ei oikeasti tiedä asiasta mitään. Hyvin näkee osasta insinöörejä yms. että paperit on saatu pelkästään lukemalla.
Vierailija kirjoitti:
Se on geeneistä kiinni miten oppii. Minä en oppinut tunneilla mitään , vaikka halusin. Pänttäämällä pääsin n. 7 tasolle. Asteikolla 4-10
Minullakin oli huonot geenit, mutta sitten kun opin oikeasti opiskelemaan, geenit paranivat huomattavasti.
Ei kaikki ole, mutta tyttäreni on stressaaja. Hän oppii vähällä ja tieto pysyy päässä, mutta silti pänttää. Olisi lopettanut urheiluharrastuksenkin koulun takia, kun koki riittämättömyyttä koulussa. Siinä vaiheessa puhalsin pilliin, että urheilua on harrasttettava pari kertaa viikossa ja mieluusti yksi taideharrastuskin.. Kumpaakin tarvii stressin poistoon.
Ap haluaa vain kuulla että hänen lapsensa ovat älykkäitä. There you go! Älykkyydessä on ihmisten välillä huomattavia eroja, onko tämä uutta tietoa? Ihmettelen mistä lapsesi ovat omansa perineet.
Mulla oli parina lukuvuotena lukuaineiden ka 10. Muu sujui itsestään, mutta kyllä kielten kielioppia ja esimerkiksi historiaa tai biologiaa piti päntätä. Läksyihin meni taatusti tunti illassa, mutta toisaalta kokeisiin ei sitten tarvinnut valmistautua sen kummemmin.
Eivät ole, ainakaan peruskoulussa. Yliopistossa viimeistään joutuu jo pänttäämään. Toki hyvä muisti helpottaa sitäkin huomattavasti.
Itse en tehnyt koulussa mitään, edes läksyjä. Kokeista vedin kymppejä. Lähinnä harrastin kaikkea muuta.
Lukumuisti, valokuvamuisti ja kokemusmuisti.
Turha lukea 5 tuntia tekstiä ja jankata sitä. Toisille toimii paremmin tekstistä keskustelu. Sisarillani on kaikilla eri vahva muistitekniikka. Valokuvamuistilla ei tarvitse päntätä.
Kun amitsussa oli se kiitettävä oppilas paperilla. Työhallissa ei osannut sisäistää asioita ja toteuttaa niitä. Oli vain oppinut toistamaan lukemansa. Soveltaminen ontuu.
Sosiaalisia ja rentoja tarkoittaa sitä, että numeroita todennäköisesti pyöristetään ylöspäin. Kokeista ym. numeroilla arvioitavista vähintään 9+ ja kymppi napsahtaa. Eli vanha kunnon pärstäkerroin. Siinä minun veikkaukseni.
Eiköhän siinäkin ole eroja miten kukin ne kiitettävät arvosanansa saa ja millaisen työn takana ne ovat.
Poikani ns "kympin oppilas", koko peruskoulu meni sen kummemmin tankkaamatta, kokeista huonoin numero oli 9,5 ja sekin tuli vain pari kertaa. Näin ollen ei ollut yllätys, vaikka toki olikin, koska harva asiahan on itsestään selvää/varmaa, että 9lk päättyessä lukuaineiden ka oli tasan 10, kaikkien aineiden 9,8. Siitä sitten ns eliittilukioon josta todistuksella yliopistoon jossa alkoi 4.vuosi.
Näiden muiden lapset pölöilevät tunnilla eivätkä keskity.