Neuvoja dementikkotädin auttamiseen
Tätini on 73-vuotias ja hänellä on dementia. Olen auttanut häntä monella tavoin, mm. hoitanut hänen muuttonsa. Hän ei tehnyt itse mitään muutossa.
Järjestin hänen uuden kotinsa. Ripustin vaatteet paikoilleen, viikkasin liinavaatteet komeroon jne.
Kävin hänen luonaan kaksi viikkoa myöhemmin. Hän oli sotkenut kaapit, tunkenut vaatepuukasoja hattuhyllylle ja myllännyt koko asunnon.
Järjestin kaapit uudelleen.
Sama tilanne seuraavalla kerralla.
Tätini on ollut aiemmin hyvin siisti. Dementian myötä hän on kadottanut kyvyn pitää huoneistonsa siistinä. Hän peseytyy edelleen, mutta tilanne voi tietenkin heikentyä.
Onko mitään, mitä voin tehdä, jotta tätini koti pysyisi siistinä? Autan häntä mielelläni, mutta minulla on omakin elämä elettevänä.
Kommentit (24)
Mien tätisi kanssa terveyskeskukseen ja hanki lähete tuettuun asumiseen. Dementikko ei voi asua yksin.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 19:00"]
Mien tätisi kanssa terveyskeskukseen ja hanki lähete tuettuun asumiseen. Dementikko ei voi asua yksin.
[/quote]
Asunnon sotkeminen ei ehkä riitä syyksi saada asuntolapaikkaa. Pystyykö valmistamaan ruokansa, ottaako lääkkeet oikein? Onko eksynyt ulos harhailemaan?
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 19:00"]Mien tätisi kanssa terveyskeskukseen ja hanki lähete tuettuun asumiseen. Dementikko ei voi asua yksin.
[/quote] ei voi ei, mutta rahat meni Kreikkaan, niin nyt se on dementikkotätienkin opeteltava. Äänestäkää vaan kokoomusta taas, niin saadaan lisää kivoja päätöksiä.
Kiitos neuvostasi. Tätini sotkee, kerää pinoja ja ostaa holtittomasti ruokaa, vaatteita ja tauluja. Yritin karsia häneltä tavaraa muutossa, mutta hän suuttui ehdotuksistani. Kaikki mahdollinen piti saada matkaan.
Häneltä katoavat avaimet ja käsilaukku. Hän selittää kaikille olevansa "business minded", kehuu itseään ja puhuu seksijuttuja. "Sekin mies haluaa minua." (Epäilemättä.) Hän ei aiemmin tehnyt mitään tuollaista. Pahinta on, että hän kiroilee ja lähettää herjausviestejä ja -kirjeitä sisaruksilleen.
Miksi ihmeessä dementikkomummo muuttaa asuntoa? Varsinkin kun asuu yksin. Pienin ongelma on sotkuinen koti, saati kaapit. Tai käykö pesulla säännöllisesti.
Ongelmana on löytääkö hän uuden kotinsa kun lähtee ulos, muistaako syödä, polttaako kodin unohtamalla levyn päälle, miten ahdistunut hän on, kun ei tunne paikkaa kodikseen jne.
Tätini syö hyvin. Hän kokkaa itse tai käy kahviossa syömässä. Hän ottaa lääkkeensä. Ikävä kyllä hän ottaa mielellään konjakkia uni- tai särkylääkkeittensä kanssa, joten ongelmia on jo ollut. Hän on kaatunut pari kertaa pahasti.
Hän ei myönnä olevansa sairas.
Anna tilanteen mennä pahaksi, sitten kutsu kotipalvelu tekemään arviota tuentarpeesta.
pitkität vaan prosessia, jos siivoat siellä säännöllisesti.
Nyt pitäisi kyllä viedä täti terveyskeskukseen arvioitavaksi, pärjääkö enää omillaan tai ainakaan täysin ilman mitään kodinhoitajien tukea.
Onko hänelle tehty jokin muistisairausdiagnoosi?
Soita terveyskeskukseen ja kerro tilanne. Kutsuvat käymään. Muistitestit yms ja ohjelmoivat kotipalvelut.
tuo vaatteiden epäjärjestykseen laittaminen on vielä pientä, kun jotkut dementikot tekevät kaikkea vaarallistakin... Minä olen sitä mieltä, ettei tuossa pisteessä olevan dementikon paikka ole yksin kotona, mutta minkäs teet... hallitus vähentää laitoshoitoa ja vanhukset jätetään heitteille.
Voi, voimia sulle, ei ole tilanteesi helppo. Hienoa että jaksat huolehtia, hatun noston paikka! Hänellä ei ilmeisesti ole omia lapsia? Onko sinull asisaruksia jotka voisi auttaa tilanteessa. Paikkaa hoitokodista tai muusta sellaisesta tuskin vielä saat, jos täti ymmärtää ostaa ruokaa ja syödä sitä.
Millaisessa kunnossa hänen sisaret ovat? onko heistä mitään apua tilanteessa?
Hänelle myönnettiin pankista laina uuteen asuntoon. Hänellä on vakuutena oma, suurella paikkakunnalla oleva asunto, osuus perintöasunnosta ja osakkeita. En oikeasti ymmärrä, miten hän sai lainan. Hänen käytöksensä on hyvin erikoista. Olen suositellut muistihoitajan luona käymistä, mutta hän kieltäytyy menemästä. Diagnoosin on tehnyt psykiatri, jonka luokse sisarukset hänet ohjasivat. Sisarukset ovat hänen mielestään mielisairaita ja juoppoja. Minä kuulun vielä siedettäviin sukulaisiin. En ole mielisairas tai juoppo. :D Ei pitäisi nauraa, mutta tilanne on oikeasti koominen. Tätini kirjoittaa herjaavia viestejä paikallislehden mielipidepalstalle. Kallis harrastus. Seksijutut ovat pahimpia. Vaikka hänellä kävi melkoinen viuhka, niin en jaksa kuunnella kommentteja.
Asunnon siisteys on tuossa tilanteessa pienin ongelma, valitettavasti. Isompia ongelmia aiheuttaa se, että hän ei enää löydä tavaroitaan ja alkaa syytellä varkauksista, tai piilottaa tavaroitaan jne.
Edessä on paljon värikkäitä vaiheita ja neuvoisin jo nyt miettimään, miten saatte tädin pukeutumaan asiallisesti, siististi ja vaihtamaan vaatteet tarvittaessa. Seksijutut saattavat vielä nyt naurattaa, mutta ei se ole ollenkaan yhtä riemukasta siinä vaiheessa, kun naapurin koululaiset kertovat kotonaan naapurintädin hilluvan alasti pihalla.
Tämä on kuitenkin viimeinen vaihe muuttaa johonkin muualle kuin laitokseen. Ehkä vielä selviää omillaan. Nyt kannattaisi ottaa yhteyttä kotisairaanhoitoon ja pyytää muistihoitajaa kotikäynnille. Täti ei lähde lääkäriin, kun ei ole sairaudentuntoa, eikä tavallinen terveyskeskuslääkäri välttämättä tunnista dementiaa. Voi myös etukäteen kirjoittaa paperille, mikä on herättänyt huolta.
Tädilläni ei ole lapsia. Sisarukset eivät jaksa kuunnella hänen herjauksiaan, joten he eivät pidä häneen yhteyttä. Veli juo. (Ainakin joi joskus. En tiedä nykytilannetta, koska en ole nähnyt häntä pitkään aikaan.) Sisarella on skitsofrenia. (Ei ole.) Toinen veli pyysi tätiäni poistumaan, kun hän kävi heillä huutamassa. (Tätini ei omasta mielestään huuda. Kyllä hän huutaa ja kiroilee.) Tilanne on huolestuttava. Tätini selittää minulle säännöllisesti, että hänen ystävänsä eivät pidä häntä riidanhaluisena. Kyllä he pitävät, koska puhelut loppuvat aina nopeasti.
Varkaussyytöksiä on jo ollut useampia. Kotoa hävisi koruja. Löysin kyseiset korut, kun pakkasin muuttotavaroita. Korvakorut katosivat. Palautin korvakorut, jotka hän oli antanut minulle. Hän harmistui palauttamisesta, mutta selitin, että korujen on parempi olla hänellä. Hän syytti lääkkeitä muistamattomuudesta. Kotoa hävisi myös siivoustarvikkeita... Löysin myös siivoustarvikkeet.
Olen soittanut muistihoitajalle. Tätini ei käy terveyskeskuksessa. Hän käy vain yksityisellä lääkärillä. Soitin kyseiselle lääkärille pari vuotta sitten ja pyysin apua tädilleni. Lääkäri totesi, ettei hän voi auttaa. Apua tulee vain julkiselta puolelta.
Tilanne on hankala.
Tädilläsi on itsemääräämisoikeus elää kuten haluaa, kun ei ole vaaraksi muille eikä itselle. Noilla perusteilla ei saa hoitopaikkaa eikä hän sinnlähtisikään. Voittehan mennä yksityiselle neurologian lääkärille ja tutkia muistijuttuja.
Mitä apua oikeastaan olet haluamassa tädillesi?
Totta. Siihen saakka, että hänelle täytyy hankkia uskottu mies.
Toivoisin, että hän kävisi muistihoitajalla. Hän tarvitsisi lääkityksen, jotta muisti ei heikkenisi entisestään. Lähetin hänelle muistihoitajan numeron ja vastaanottoajan. Tätini ei pidä itseään sairaana, joten hän ei mene terveyskeskukseen. Hän ei pidä itseään dementikkona aiemmista tutkimuksista huolimatta.
Hän soittaa usein minulle ja pyytää apua kotiinsa. Autan häntä mielelläni, mutta tekemäni työ on tietenkin tuhoon tuomittua, koska hän ei enää pysty pitämään yllä järjestystä.
Pakkasin ja purin hänen muuttokuormansa ja järjestin asunnon. Mennessäni seuraavan kerran käymään hänen luokseen hän oli iloinen, koska näen hänen asuntonsa ensimmäisen kerran...
Haluaisin auttaa häntä, jotta hän muistaisi asioita paremmin ja pystyisi huolehtimaan itsestään. Avaimet eivät hukkuisi, kotona olisi mahdollisimman siistiä jne. Hänen olisi helpompi löytää tavaroita, jos kaapit olisivat järjestyksessä.
Älä suotta siivoa siellä, vie roskat, mutta anna muun olla. Äläkä missään nimessä vie "ylimääräisiä" tavaroita pois kuten joku tässä ketjussa kehotti. Tätisi hätääntyy kun ei löydä tavaroitaan ja muistisairaan tuossa vaiheessa kun muutenkin epäilee kaikkia varkaiksi, se vain lisää ahdistusta.
Soita alueenne kotihoitoon ja kerro tilanteesta, voit myös soittaa vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijälle tai alueenne sosiaaliohjaajalle.
Sosiaalityöntekijä saa mennä isännöitsijän avulla kotikäynnille, ja hän voi pyytää mukaan esim. muistineuvojan ja/tai kotihoidon lääkärin.
Koita itse mennä jos sinulla on mahdollisuus muistisairaiden omaisille tarkoitettuihin vertaistapaamisiin, jotta saat lisää tietoa muistisairaudesta ja miten sen kohdatessa kannattaa toimia. Voimia sinulle raskaaseen elämäntilanteeseen, hienoa että olet tätisi tukena.
Ei oikein ole mitään tehtävissä. Kaikki ylimääräiset rojut pois kämpästä ja siivouksessa keskitytään yleisilmeeseen eikä kaappien siivoamiseen. Todennäköisesti tätisi sotkee uudestaan heti kun lähdet. Tuollainen tavaroiden levittely ja kasaaminen kummallisiin kasoihin kuuluu muistissairauteen.