onko totta? vauva ja kiire

Meillä taapero itkee perääni, jos menen vessaan. Jos siivoan niin hän ottaa jalastani kiinni ja jos irrotan hänen otteen niin alkaa hirveä huuto. Hän nukkuu pari tuntia aamupäivällä, joten silloin ehdin tekemään asioita. Hän on mahdottoman paljon perääni. Mieheni voi puuhailla vaikka mitä ja taapero on omissa oloissaan tyytyväisenä tai seuraa vierestä kotitöitä/auttaa kotitöissä. En ehdi paljon meikkailemaan tai syömään lämmintä ruokaa, jonka vuoksi olen lähes alipainoinen. Ei, en ole totuttanut taaperoa tähän.

Täällä huutelee näitä latteuksia huonosta arjen hallinnasta ynnä muista ne jotka ei ole vaativan vauvan arkea kokeneet.

Tervetuloa vaan kokeilemaan vauva-arkea, kun vauva ei suostu olemaan missään muualla kuin sylissä ja nukkuu tissi suussa max 15 min unet. Muuten huutaa pää punasena. Meikkaa ja syö siinä sitten ja nauti omasta ajasta.

Juu tuo oli ihan hyvä sana tuo "latteus". Kun on tosiaan niin mitäänsanomatonta tulla puhumaan asiasta, josta ei tiedä yhtään mitään. Mutta eipä noille latteuksille viitsi kuin hymähtää huvittuneesti.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:57"]Tämä keskustelu on suorastaan huvittavaa luettavaa. Vielä enemmän huvittaa kun mieleen tuli aihe mistä iltalehdessä kirjoitettiin: monissa lapsiperheissä arjenhallinta ei toimi.

Itse en ole koskaan tavannut 24/7 vuoden ajan huutavaa vauvaa. Yhdelläkään ystävälläni, sukulaisella, puistotuttavalla, lasten kerho/ päiväkotituttavuuksien, harrastuspiireistä tuttujen perheessä ei ole ollut noin vaativaa vauvaa mitä äidit täällä kuvailevat.

On ollut koliikkia, allergioita, uniongelmia jne mutta en tunne ketään jolla huuto kestäisi koko vauva-ajan.

En toki kiellä etteikö tällaisia vauvoja voisi olla mutta aika marginaalisesta porukasta taitaa kuitenkin olla kyse.

[/quote]Saapas.

Ei tietenkään pidä, koska äitihän oikeesti kuolisi pois jollei koskaan nukkuisi tai söisi... Mutta:Kyllä helposti on tunne, ettei saa hetken rauhaa. Vaikka vauva nukkuisi 3h päikkärit, niin päiviin mahtuu niin paljon uudenlaista vastuuta, että silti helposti väsyy... Koko ajan on se vastuu, miettii jotain maidon riittävyyttä, kun vauva nukkuu liian kauan käy mielessä kätkytkuoleman mahdollisuus, ei haluta meikata eikä edes syödä kun vauvalla on eka kuume ja huolestuttaa... Tuntuu yksinäiseltä kun mies lähtee työpaikan pikkujouluun ja itse on itkevän vauvan kanssa niiin yksin.

Ehtii käydä suihkussa, syödä ja juoda, siivota, olla koneella, lukea ehkä ei kaikkia samana päivänä, vauvathan nukkuu paljon

Ihmisille on tapana aina muistaa ne ikävimmät ja pieleen menneet jutut. Kymmenestä kerrasta kolmet päiväunet 10 minuutin mittaiset  > tunne, että koko ajan näin. Ei toki kaikilla, mutta aika monella. 

Oon muuten itse törmännyt joidenkin mammojen joukossa ilmiöön, jossa kilpaillaan rankimmasta vauvasta. Yksi aloittaa, ettei saanut koko yönä nukuttua. Toinen kertoo tämän olevan onnekas, hän kun ei ole nukkunut viikkoon. Kolmas siihen sitten, että meillä ei nukuta ikinä ja mieskään ei auta. Ja hetken päästä uusinta kierros. 

[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:18"]Täällä huutelee näitä latteuksia huonosta arjen hallinnasta ynnä muista ne jotka ei ole vaativan vauvan arkea kokeneet.

Tervetuloa vaan kokeilemaan vauva-arkea, kun vauva ei suostu olemaan missään muualla kuin sylissä ja nukkuu tissi suussa max 15 min unet. Muuten huutaa pää punasena. Meikkaa ja syö siinä sitten ja nauti omasta ajasta.

[/quote]

Miksi et käytä kantoliinaa?

Meillä on ollut tavallisia vauvoja joilla on heilläkin ollut vaiheita jolloin viihtyvät vain sylissä. Vauva kantoliinassa voi tehdä käsillä mitä huvittaa.

Edellinen jatkaa vielä, että omasta mielestäni se että vauva viihtyy vain sylissä ei tee vauvasta "vaativaa". Eikö suurin osa vauvoista ole juuri sellaisia ainakin jossain vaiheessa?

[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:15"]Edellinen jatkaa vielä, että omasta mielestäni se että vauva viihtyy vain sylissä ei tee vauvasta "vaativaa". Eikö suurin osa vauvoista ole juuri sellaisia ainakin jossain vaiheessa?

[/quote]

Vauvan paikka on sylissä.

Miksi täällä kaikki on niin joko -tai?  Mun mielestä vauvan kanssa on erilaisia vaiheita. Alussa oli tosi kivaa, kun vauva vain nukkui ja söi. Sitten 4-6kk iässä oli turhautunut istumaan sitterissä tai makaamaan lattialla ja kitisi kaiket illat. Olin ihan poikki kanniskelemaan kaiket päivät ja illat. Nyt 9kk vauvan kanssa on jo aika kivaa taas. Ainoa vain että perään pitää katsoa, mutta muuten vauva on jo aika hauskaa seuraa ja leikkiikin jo yksin.

No mun mielestä vauva ja mustis isosisarus on ollut aika haastava yhdistelmä. Vauva nukkuu kyllä päikkärit, mutta kun on 3 v täystuho siinä mukana, niin eipä onnistu oma lepo ja päiväkahvit samalla tavalla. Etenkin kun vauvan päiväuniaikaan esikoinen kaipaa äidin jakamatonta huomiota.

Nyt sitä miettii, että miten sen yhden vauvan kanssa oli olevinaan niiiiin kiireistä... vähän eri meininki nyt. Jos olisi enemmän lapsia, varmaan naureskelisi että joojoo tooosi rankkaa kahden kanssa ;D

Mutta nyt mulla on päiviä, kun kaikki hetket, jolloin en hoida jompaa kumpaa lasta, yritän hallita kodin kaaosta. Aina on joku ruokailu tulossa tai menossa ja keittiö sen näköinen. Esikoisen leikit levällään jne. 

^

[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:18"]Täällä huutelee näitä latteuksia huonosta arjen hallinnasta ynnä muista ne jotka ei ole vaativan vauvan arkea kokeneet.

Tervetuloa vaan kokeilemaan vauva-arkea, kun vauva ei suostu olemaan missään muualla kuin sylissä ja nukkuu tissi suussa max 15 min unet. Muuten huutaa pää punasena. Meikkaa ja syö siinä sitten ja nauti omasta ajasta.

[/quote]

Miksi et käytä kantoliinaa?

Meillä on ollut tavallisia vauvoja joilla on heilläkin ollut vaiheita jolloin viihtyvät vain sylissä. Vauva kantoliinassa voi tehdä käsillä mitä huvittaa.

[/quote]

Kantoliina on nyt käytössä kyllä ja onkin helpottanut elämää. Juu olen samaa mieltä kanssasi vauvan paikka on sylissä siksi meikkailut on jääneetkin.

Jokainen käsittää ns vaativalla vauvalla eri asioita. Minun mielestä vaativa vauva ei suostu olemaan edes vessassa olo aikaa sitterissä tai puuhamatolla. Ei nuku kuin max 15 min unia kerrallaan, itkeskelee paljon ja haluaa olla todella paljon tissillä. Mutta kuten sanoin semmosta arkea ei voi ymmärtää ennenkuin kokee sen. Minäkin ajattelin ennen että kyllähän vauvat nukkuu( esikoinen nukkui 4-5 tunnin päikkäreitä) mutta kylläpä on mieli muuttunut tämän toisen myötä.

Suuritarpeisesta vauvasta tietoa : http://www.imetys.fi/itu/suuritarpeinen.php

Esikoinen oli tälläinen vaativampi vauva. Söi jatkuvasti, nukkui huonosti ja vaunuissa ei viihtynyt. Mutta kyllä mä silti kerkesin ihan hyvin ottaa iltatorkkuja, meikata, käydä suihkussa jne. Onhan vauvalla nyt isäkin olemassa! Erityisesti suuritöisen vauvan kanssa sen kumppanin tuki on tärkeää ja aikamoinen pösilö mies, jos ei saa vauvaa viihdytettyä sen aikaa, että äiti voi illalla käydä suihkussa ja levätä hetken. 

Ei varsinaisesti vielä vauva-aikana, vaan vähän sen jälkeen kun lähtee liikkeelle. Ajattele vaikka ripeää 8 kuukauden ikäistä, juuri kävelemään oppinutta. Sellainen ehtii vaikka mihin vessassakäynnin aikana.

Ei kaikki äidit voi käydä vessassa vain vauvansa päiväunien aikaan, eikä syödä ja juoda myös varastoon.  Voit vaan kuvitella ,mitä se on kun pikkuinen kiitää pitkin taloa ja sinulla on hirmuinen ripuli.

Mitä varten luulet aikonaan keksityn leikkikehät? Kantoliinassa olevan vauvan kansa on pikkuisen vaikea käydä suihkussa tai vessassa, syöminen sentään onnistuu. Ja kuvittele tilannetta, jossa pieniä on kaksi.

Pahempaa on vain dementoituneen vanhuksen vahtiminen, hän kun ehtii vielä kauemmas ja ylettyy korkeammalle kuin vauva.

Mulla on nyt toinen vauva, kumpikaan ei ole ollut "vaativa". Tosin ovat viihtyneet myös paljon sylissä. Mutta ainakin mulle tuo kiireen tuntu tulee siitä, että vaikka sitä ehtii meikata, laittaa ruokaa jne niin ei yleensä juuri sillä hetkellä kuin pitäisi. Eli esim on sovittu treffit kaupungille ja mielellään meikkaisi ennen lähtöä, niin vauva (imetetty, väsynyt, mutta ei vielä unessa) itkeskelee ja haluaisi syliin tai sitten niihin liikkuviin vaunuihin jo. Tai kun on tehnyt pitkän aamuvaunulenkin ja kaipaisi ruokaa, niin vauva herääkin sillä sekunnilla kun vaunut pysähtyy ja haluaa syödä piiiitkään. Sen jälkeen mä saatan olla niin rätti, etten saa aikaiseksi enää tehdä ruokaa vaikka vauva olisikin jo tyytyväinen.

Mutta jos on 2 vanhempaa ja 1 normaalivauva niin ei siinä vauvavuodessa kyllä mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa ole. 

Mulla 2 kk vauva. Ei oo kiirettä. Vähän ku lomalla olis. Vauva nukkuu kuitenkin monta tuntii päivässä ja vauvan hereillä ollessa pystyy tehä kaikenlaista. Eihän vauvaa tarvi kokoajan sylissä pitää. Ja pikkunen sylissäkin voi tehdä kaikkee, kuten syödä, kirjottaa tätä viestii jne :) Ei ota paineita, et jotku asiat pitäis saada heti tehtyy, vaan menee vauvan ehdoilla. Sitten kun pieni on tyyytyväinen niin sitten on aikaa muihin puuhiin. 

[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 13:26"]Vauvaksi kutsutaan 0-12 kk ikäistä ihmisoliota. Sinä aikana vauva oppii monenlaisia temppuja ja riippuu missä vaiheessa ollaan. Riippuu siitä miten kylmä(hermoinen) äiti olet. Jos kestät kuunnella vauvan itkua ja olla reagoimatta 10-15 minuuttia siihen, että vauva itkee hysteerisesti, niin kyllä voit käydä yksin vessassa ja suihkussa, syödäkin, mutta... voi olla, että sillä aikaa vauva on ryöminyt oven taakse perässäsi ja rääkyy siinä. Voi olla, että kiipeilemään oppinut vauva kiipeää sillä aikaa myös sohvalle, keittiön tuolille, siitä edelleen pöydälle... siitä edelleen avonaisesta ikkunasta ulos... eli ihan omalla vastuulla. Saattaa käydä myös imeskelemässä seinään vahingossa unohtunutta kännykän laturin tai tietokoneen piuhoja. Saattaa löytää lattialta sinne pudonneita pieniä esineitä ja tukehtua siihen... Eli kyllä voit jättää vauvan hetkeksi yksin omalla vastuullasi.

[/quote]

Ihmisolio???