Lue keskustelun säännöt.
Olen vasta 23-vuotias ja elämäni on pilalla
28.04.2014 |
Olen epäonnistunut mm. kaikessa, eikä minulla ole ketään. Voi kunpa asiat olisi menneet jotenkin toisin. Ehkä olen tehnyt vain vääriä valintoja. Aika paska juttu.
Silti rakastan elämää. Ensinnäkin tämä ihanin vuodenaika linnunlauluineen, kaikkialla on niin kaunista. Pystyn tuntemaan olevani onnellinen pienistäkin asioista, esimerkiksi bussipysäkillä kauniina päivänä seisoskellessa.
Kommentit (49)
23? Silloinhan on opiskelut, perheen perustaminen yms. Kaikkihan se on kivaa ja innostavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jei kaikki! Te jotka luulette, että elämänne on pialla niin tejkäö sille jotain. Älkää jääkö rypemään itse säälissä.
AP, elämäsi ei ole pilalla, vaan ihan tavallista 23-vuotiaan elämää. Kuulostaa lähes omaltani n. 20 vuoden takaa.
Voisiko olla, että tuo on-off -suhde synkistä mieltäsi eniten? Luultavasti olisit onnellisempi täysin sinkkuna.
Itselläni elämä alkoi selkiyttyä siinä vajaa kolmikymppisenä. Nyt yli nelikymppisenä elämä on oikein mukavaa. Vakituista työpaikkaa ei ole edelleenkään, mutta oman alan töitä kuitenkin koko ajan. Vakituinen työpaikka on yhä harvinaisempi asia eikä sitä kannata pitää onnistumisen mittarina. Eniten onnellisuutta minulle tuottaa oma perheeni, josta minulla ei ollut aavistustakaan sinun ikäisenäsi.
Emme tee kitään tällä tiedolla, sori.
Minustakin tuntuu, että elämäni on pilalla, vaikken saakaan asiaa järkeiltyä mitenkään loogisesti. Olen myös 23-vuotias ja haaveena olisi päästä yliopistoon tänävuonna opiskelemaan parempipalkkaiseen työhön, mutta jotenkin on ruvennut elämä ottamaan hiekkaa pulkan alle. Vaikka miten koetan ajatella positiivisesti, minulla on voimakas tunne, että tulevaisuudessa olen ihan samassa tilanteessa kuin nytkin, eli osa-aikatyötön luuseri, jolla ei ole koskaan mitään omaa, eikä varsinkaan taloudellisesti vakaata elämää. Asia ei sinänsä ahdista, mutta tekee mieli luovuttaa ja antaa elämän viedä minne vie välittämättä mistään mitään. Sitten kun järkeilen, tiedän, että luovuttamalla varmistan saavani p*skan elämän. Silti ei lohduta. Tekisi mieli lakata hengittämästä.
M23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heiii.... kaikilla on huonoja aikoja, mutta sä selviit kyllä, aivan varmasti ja hyvin. Tsemppiä vaan!
Vierailija kirjoitti:
Olet nuori voi korjata vielä kurssia. Usko pois, älä nyt luovuta.
No, vaikka olisit vanhakin...joka ikinen päivä voi aloittaa alusta.
Se vaatii töitä ja näkemysten harjoittamista ja opettelemista.
Koko elämä on aikaa oppia ja olla.
Elämä on.
Se on niin monenlaista:
Meillä jokaisella se yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luovuta ainakaan. Siis tsemppii...
Mun elämä oli pilalla jo ennen syntymääni. Silti aion katsoa sen loppuun asti.