Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1375)
Älyni suuruuden ja aikalaisteni pienuuden takia minun juttuja ei yksinkertaisesti ymmärretä. Ne ovat kognitiivisesti niin korkealentoisia, että menee muilta helposti yli hilseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa kovasti iäkkäiden äo. Okei, sehän pitäisi olla yhtä hyvä kuin nuoremmillakin, jos oletetaan ,että on terve . Mutta , esim , onko täällä ketään yli 75 v , jotka olis iäkkäänä tehnyt vaikka Mensan nettitestin ja kertoisi tuloksen .
Muistaakseni siinä oli ehdotus vain max 59v?
Tein sen Mensan testi keväällä ja tulos 122 eli parempi kuin 92,7 prosentilla. Olen 63 v tavallinen perheenäiti. Elämä mennyt kotihommia tehdessä ja työura opettajana. Aikamoista älyllistä snobismia täällä.
MJ kirjoitti:
Vasta myöhemmin elämässä olen älynnyt että mun älykkyyteni on tehnyt vain pahaa. Koulussa kaikki pojat kiusasi, olin todella tunteellinen ja itkupilli. Ei hirveästi vaatinut että itkuun purskahti. Ja se oli lähes päivittäistä. Koulussa oli aina tylsää vaikka osasin kaiken, joten toisella luokalla aloin pelleilemään koulussa todella paljon. Minut jouduttiin sitten laittamaan omaan nurkkaan pois muista oppilaista koska opiskelusta ei tulisi mitään. Kävin myös koulupsykologilla mutta ei se auttanut varmaan koska en kertonut että isäni hakkaa minua kotona, ajattelin että se psykologi kertoo isälle ja isä tappaa minut tai vastaavaa. Toisella luokalla myös ensimmäisen kerran yritin tappaa itseni hypotermiaan eli jäätyä kuoliiaksi talvella. Vaihdoin koulua ja asiat oli hetken paremmin kun kiusaaminen loppui. En ole koskaan opiskellut enkä tiedä rehellisesti sanottuna että miten voi opiskella asioita, koska itsellä kaikki vaan jää päähän. Koskaan en ole kokeeseen lukenut ja matematiikan kokeista aina 10 tai 10- jos tuli joku huolimattomuusvirhe, samoin fysiikka ja kemia, erityisstipendi matemaattisten aineiden erinomaisesta osaamisesta, mutta tiesin että lukiota en pääse läpi koska pitäisi alkaa opiskelemaan ja minä vihaan opiskelua. Joten menin amikseen, mutta sitten tuli korona ja se pilasi täydellisesti kaiken mitä olin suunnitellut. Amiksesta tuli niin vapaata että enhän minä millään jaksanut alkaa niitä ytö-aineita tekemään. Ei vain kiinnostanut, halusin vain töihin ja rahaa taskuun mutta sekin oli tehty niin vaikeaksi että pakko opiskella joten lopetin amiksen ja nyt makaan sängyssä 24/7. Odotan riittävän isoa motivaatiota tappaa itseni koska maailma on perseestä.
Sinun kannattaisi silti yrittää vielä päästä opiskelemaan. Täytyy olla joku asia, joka kiinnostaa sinua todella. Silloin ei tule ongelmia motivaation kanssa. Katsoin äskettäin ylioppilastodistustani ja muiden kouluni oppilaiden tuloksia. En päässyt koskaan pitkälle elämässä, sillä en keksinyt mitä pitäisi opiskella. Siis opiskelin toki ammattiin, mutta en sellaiseen, josta ansaitsee hyvin. En ymmärtänyt mikä ala sopisi minulle. Nyt tiedän suunnilleen, mutta nyt on liian myöhäistä. Arkielämässä tapaan harvoin ihmisiä, joiden kanssa on jotakin yhteistä. Jos sellainen osuu kohdalle, arvostan juttuhetkeä todella.
Vierailija kirjoitti:
MJ kirjoitti:
Vasta myöhemmin elämässä olen älynnyt että mun älykkyyteni on tehnyt vain pahaa. Koulussa kaikki pojat kiusasi, olin todella tunteellinen ja itkupilli. Ei hirveästi vaatinut että itkuun purskahti. Ja se oli lähes päivittäistä. Koulussa oli aina tylsää vaikka osasin kaiken, joten toisella luokalla aloin pelleilemään koulussa todella paljon. Minut jouduttiin sitten laittamaan omaan nurkkaan pois muista oppilaista koska opiskelusta ei tulisi mitään. Kävin myös koulupsykologilla mutta ei se auttanut varmaan koska en kertonut että isäni hakkaa minua kotona, ajattelin että se psykologi kertoo isälle ja isä tappaa minut tai vastaavaa. Toisella luokalla myös ensimmäisen kerran yritin tappaa itseni hypotermiaan eli jäätyä kuoliiaksi talvella. Vaihdoin koulua ja asiat oli hetken paremmin kun kiusaaminen loppui. En ole koskaan opiskellut enkä tiedä rehellisesti sanottuna että miten voi opiskella asioita, koska itsellä kaikki vaan jää päähän. Koskaan en ole kokeeseen lukenut ja matematiikan kokeista aina 10 tai 10- jos tuli joku huolimattomuusvirhe, samoin fysiikka ja kemia, erityisstipendi matemaattisten aineiden erinomaisesta osaamisesta, mutta tiesin että lukiota en pääse läpi koska pitäisi alkaa opiskelemaan ja minä vihaan opiskelua. Joten menin amikseen, mutta sitten tuli korona ja se pilasi täydellisesti kaiken mitä olin suunnitellut. Amiksesta tuli niin vapaata että enhän minä millään jaksanut alkaa niitä ytö-aineita tekemään. Ei vain kiinnostanut, halusin vain töihin ja rahaa taskuun mutta sekin oli tehty niin vaikeaksi että pakko opiskella joten lopetin amiksen ja nyt makaan sängyssä 24/7. Odotan riittävän isoa motivaatiota tappaa itseni koska maailma on perseestä.
Itselläni hypotermiaan itsensä tappamisen yritys tapahtui ensimmäisellä luokalla. "Kiva" kuulla, että muillakin on vastaavia kokemuksia. Olen aina luullut olevani ainoa.
Ihmeellistä. Minäkin yritin itsemurhaa noin nuorena. Yritin jäädä auton alle, mutta kyseessä oli tienpätkä, jolla oli aika vähän liikennettä. Olen koko ikäni kokenut voimakasta yksinäisyyden tunnetta. No välillä oli kausia, jolloin sain ystäviä muutettuani uudelle paikkakunnalle, jossa sain kivoja tuttavia.
Olen ollut mensan jäsen. Nyt psykooseja sairasteleva narkki ja työtön. Ei hyödyttänyt minua 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Innostuin tämän ketjun myötä tekemään älykkyystestin netissä. Löysin testin Tieteen kuvalehden sivulta. Sen kautta pääsi tekemään ensimmäisen 15 kohdan osion, jossa testattiin visuaalista älykkyyttä. Omalla kohdalla siellä oli ainakin kaksi tehtävää, joita en suoraan sanottuna ihan älynnyt :) Oli kiehtovaa tehdä tehtäviä ja haluaisin niitä lisää.
Onko joku tehnyt kyseistä testiä viime aikoina? Se nimittäin vaatii kirjautumisen, mutta oma kirjautuminen ei mene läpi, koska syntymäaikakenttä ei näy minulla aktiivisena. Tai ehkä se on osa testiä, eikä mun äly riitä edes sen tekemiseen :)
Harmi, olisi ollut mielenkiintoista tehdä testi.
Olen psykologin arvion perusteella suhteellisen älykäs, mutta muistaakseni mitään virallisia testejä ei ole tehty. Tiedän, etten ole huippuälykäs. Tunnen useammin itseni tyhmäksi kuin viisaaksi, mutta toisaalta tiedostan, että se kumpuaa myös kyvystä suhteuttaa asioita, ajatella kriittisesti ja ymmärtää oman ajattelun rajallisuus. Tätä ymmärrystä koulutus onneksi lisää meille perus älykkäillekin.
Minulla on ADD ja olen aina kokenut älyssäni paljon heittelyä. Piirteilleni tyypillisesti fokusoidun tiettyihin minua kiinnostaviin asioihin, mutta on paljon asioita mihin en jaksaisi käyttää yhtään aivojeni energiaa.
Koen, että suhteellisen älykkäällä ihmisellä ympäristön kannustus ja tuki, tietty oppimiseen ja ajatteluun kohdistuva mindset on todella keskeistä. Itse olen vasta aikuisiällä oppinut haastamaan haitallisia uskomuksia ja luottamaan kykyyni oppia - jos vain haluan.
Tämä nyt meni vähän ohi ketjun aiheen, sori.
Kiinnostavia kommentteja kyllä täällä. Olen kai aina ihaillut älykkäitä ihmisiä ja oppinut iän myötä paremmin valjastamaan ja kehittämään omaa älyäni. Vaikka ÄO on staattinen luku, voi omaa osaamista, ajattelua ja ymmärrystä laajentaa aivan valtavasti.
Ja oletteko huomanneet: vaikka puhtaan tyhmyydestä ja älykkyydestä, ei täällä mitään ihan karseaa toisten haukkumista ja alaspainamista esiinny. Olisikohan sillä jotain tekemistä myös älykkyyden kanssa ;)
Alku kirjoitti:
Albert Einstein
Einstein ei myöskään vaikuttanut opettajiaan. Ala-asteesta yliopistoon hänen opettajansa ja professorinsa ajattelivat hänen olevan laiska, huolimaton ja alamainen. Monet hänen opettajistaan ajattelivat, ettei hän koskaan olisi mitään.
Lukion päättämisen sijasta Einstein päätti hakea suoraan arvostettuun Sveitsin Zürichin ammattikorkeakouluun. Vaikka hän epäonnistui pääsykokeessa ensimmäisellä kokeilulla, hän vietti vuoden opiskelemalla paikallisessa lukiossa ja valitsi pääsykokeen uudelleen lokakuussa 1896 ja läpäisi sen.
Kerran ammattikorkeakoulussa Einstein ei enää pitänyt koulusta. Uskomalla, että hänen professorinsa opettivat vain vanhaa tiedettä, Einstein usein ohitti luokan, mieluummin jäämään kotiin ja lukemaan tieteellisen teorian uusimmista. Kun hän osallistui luokkaan, Einstein teki usein selväksi, että hän piti luokan tylsänä.
Jotkut viime hetken opinnot antoivat Einsteinille mahdollisuuden valmistua vuonna 1900. Kuitenkin koulunsa jälkeen Einstein ei löytänyt työtä, koska kukaan opettajista ei pitänyt hänestä tarpeeksi kirjoittaa hänelle suosituskirje.
Lähes kahden vuoden ajan Einstein työskenteli lyhytaikaisissa töissä, kunnes ystävä pystyi auttamaan häntä saamaan työpaikan patenttivirkailijana Sveitsin patenttivirastossa Bernissä.
Millä Google kääntäjällä tai tekoälyllä tämä teksti on tänne napattu? Sinänsä tärkeä muistutus ja hyvä tarina kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestillä mitattu älykkyys ei välttämättä näy arjessa muille mitenkään. Ehkä opiskellessa helpompi oppia vaikeitakin asioita.
Älykkyyttä tärkeämpää on viisaus. Siis, että osaa toimia tilanteitten mukaan ja on sosiaalisia taitoja ja huumorintajua.
Sanotaan, että älykäs selviää taidoillaan niistä vaikeuksista, joihin viisas ei koskaan edes joudu.
Sama pätee koulumenestykseen. Sehän ei välttämättä korreloi mitenkään elämässä pärjäämisen kanssa.
Ei älykkyydestä mitään haittaa tietenkään ole.
Naisille on haittaa. Tarkoitan käytännön elämässä. Ikävä kyllä se on ominaisuus, jota ei voi itse valita ennen syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mensan jäsen. Nyt psykooseja sairasteleva narkki ja työtön. Ei hyödyttänyt minua 😃
Jos tämä pitää paikkansa, oletko analysoinut, mitä elämäntapahtumia ja traumoja olet kohdannut, jotka ovat vaikuttaneet valintoihisi ja elämän suuntaan? Onko sinulla toivoa tai halua päästä vieroitushoitoon ja kuiville? Sinulla voisi olla vielä paljon annettavaa: itsellesi ja muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ÄO:ni 1/ 1000000. En osaa siltikään käyttää hyödykseni. Ainoastaan ympäristön keskinkertaisuus käy voimille. Toisaalta, tunnen kateutta elämänsä helppoudelle. Esimerkiksi ollaan elämäänsä tyytyväisiä kun ehditään television ääreen katsomaan formula- tai jääkiekkokisoja, jopa "Kaunareita".
Kuka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin älykkyttä osataan mitata vain Mensan palikkatesteissä, ei älykkyydestä voida edes puhua. Fiksut pärjäävät omalla alallaan.
No tuo oli tyhmä kommentti. Mensassa testataan avaruudellista hahmotuskykyä eli syy- seuraussuhteiden päättelykykyä. Mittaa hyvin älykkyyttä. Loogisesti älykkäät tuossa ryhmässä. Et taida itse tietää älykkyydestä yhtään mitään.
Kaikki tunnetut älykyystestit perustuvat deduktiiviseen logiikkaan. Miksi? Miksi pitäisi päätellä vain deduktiivisen logiikan mukaisesti? Me valitettavasti vieläkin samaistamme logiikan deduktiiviseen logiikkaan, vaikka on monia muitakin logiikkoja, induktiivista logiikkaa, jopa sumeaa logiikkaa. Mikä tahansa logiikka on vain sopimus siitä, kuinka pitäisi päätellä. Ei ole olemassa oikeaa logiikkaa. Mitä tahansa päättelysäännöstöä, mitä kutsutaan logiiikaksi, noudatammekin älykkyystestissä, pystymme aina arvioimaan vain analyyyttista älykkyyttä eli sääntöihinsidottua päättelykykyä.
Miksi emme testaisi luovaa älykkyyttä, joka on sääntövapaata ajattelua. Nerous on nimenomaan poikkeuksellisen korkeatasoista luovaa älykkyyttä, jota älykkyystestit ei testaa lainkaan. Toki nero käyttää tehdessään esim. tieteellisiä keksintöjä analyyttista ja luovaa ajattelua, siis molempia aivopuoliskoja, mutta poikkeuksellisen korkeatasoinen luovuus erottaa neron muista ihmisistä.
Mielenkiintoinen näkökulma. Onhan luovuuden arvioitiin jotain mittareita kehitetty, mutta onko luovaa älykkyyttä mahdollista mitata? Tarkoitan, että itse näen siihen yhdistyvän jatkuvasti kokemuksia, havaintoja maailmasta ja oman tiedon ja taitojen kehittymistä, jotka vaikuttavat taustalla. Kontekstin vaikutus on vahva: miltä tietopohjalta ja millä intresseillä yksilö suuntautuu erilaisiin asioihin.
Voisiko olla jopa vahingollista mitata 20-vuotiaan luovaa älykkyyttä ja leimata se keskitasoiseksi?
Minä uskon, että se, minkälaisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa yksilö kehittyy, miten hänen käsityksensä itsestä ja maailmasta muotoutuu, vaikuttaa osaltaan ajatuksiin omista ajatuksista ja niiden rajoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestillä mitattu älykkyys ei välttämättä näy arjessa muille mitenkään. Ehkä opiskellessa helpompi oppia vaikeitakin asioita.
Älykkyyttä tärkeämpää on viisaus. Siis, että osaa toimia tilanteitten mukaan ja on sosiaalisia taitoja ja huumorintajua.
Sanotaan, että älykäs selviää taidoillaan niistä vaikeuksista, joihin viisas ei koskaan edes joudu.
Sama pätee koulumenestykseen. Sehän ei välttämättä korreloi mitenkään elämässä pärjäämisen kanssa.
Ei älykkyydestä mitään haittaa tietenkään ole.
Naisille on haittaa. Tarkoitan käytännön elämässä. Ikävä kyllä se on ominaisuus, jota ei voi itse valita ennen syntymää.
Viisas salaa älykkyytensä. Eikä tarvi edes olla kovin älykäs, että älykkyys pitää salata. Ikinä ei saa näyttää pomolleen, että on tätä älykkäämpi. Se on sitä viisautta.
Testin mukaan ÄO 148 , viihdyn seurassa mutta vuosi vuodelta paremmin yksin.
Työskentelin myyntialalla , jossa pärjäsin hyvin vaikka en ole kunnianhimoinen.
Välillä kaikenlainen hitaus ärsyttää ja palavereissa istuminen turhautti.
Luen paljon ja omaksun , sekä muistan asioita helposti.
Iän myötä elämä helpotti , ehkä syrjään vetäytymisen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalaa löytää juttuseuraa. Tylsistyn helposti. Koulussa ja töissä ollut vaikeaa kunnes löysin alan joka sopii minulle 15 v etsimisen jälkeen. Saan periaatteessa leikkiä (IT-teknologia) ja saan siitä paljon rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap, ei tuo äo ole edes harvinainen, esim. lääkäreillä kuulemma usein 130 tai yli. Olet siis aika tavallinen korkeastikoulutettu, tai saanut vaan enemmän hyvää opetusta jos vertaa vaikka afrikkalaisiin. Afrikassa olisit joku maanviljelijän 4. vaimo, vuohipaimen tms. Länsimaalaiset yleensäkin ymmärtää kokoemuksen takia nuo äo testikokeet ja mitä siinä haetaan vastauksiksi, ei siis ole kyse jostain erityisälykkyydestä, vaan testin ymmärtämisestä, mitä siinä haetaan.
Tässä on virhe. Älykkyys on periytyvää ja se riippuu rodusta. Afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin valkoisten tai aasialaisten ja koska se on perinnöllinen ominaisuus, sille ei voi tehdä mitään.
Lisätietoja:
scholar.google.com: iq racial dependencyÄlykkyysosamäärälle voi tehdä paljonkin hallaa aliravitsemuksella ja kasvuympäristön huonoudella. Molemmat ovat vitsaus Afrikassa.
Valkoisten tyhmyydelle ei näytä olevan rajaa, kun katsotaan historiaa, sortoa, sotia ja nykypäivää. Valkoinen ajattelee muiden olevan ongelma esimerkiksi maapallon saastumiseen, ja itse hamutaan lisää tavaraa ja aina vain uutta ja hienompaa. Välimereen hukkuvista siirtolaisista ei myöskään haluta kantaa vastuuta. Jos joskus erehdytte ajattelemaan olevanne älykkäitä, voin lohduttaa: todennäköisesti ette ole. Älykäs ihminen ei saastuta, sodi tai sorra toista. Älykäs ihminen pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, ei luomaan niitä.
Tässä nerouden ja hulluuden rajamailla tulee tasapainoiltua. Viime vuodet enemmän tuolla hulluuden puolella.
Täytyy tunnustaa etten jaksa ihmisiä kovin hyvin, ne vaikuttaa niin pikkumaisilta ja hitailta. Viihdyn parhaiten itsekseni. Tunteiden hallinnassa haastetta, turrutan alkoholilla. Levoton opiskelu- ja työhistoria, en saa tarpeeksi haasteita jotenkin ja kyllästyn nopeasti. Kaikki asiat on helppoja ja on vaikea ymmärtää toisten hidasta uuden oppimista. Veikkaisin että enemmän haittaa kun hyötyä mun tapauksessani.
N 133
Mulla on tavanomaista korkeampi äo. Mun elämässäni se on näkynyt lähinnä siinä, että olen lapsuudessa diagnosoimattomasta ADHD:sta huolimatta saanut kouluttauduttua ja pärjään paremmin kuin matalamman äo:n ADHD:sta kärsivät. Olen pystynyt kehittämään selviytymiskeinoja ja itselleni toimivia tapoja hallita asiat, ja olen oppinut vähemmällä työllä kuin matalamman äo:n omaavat. Eli älykkyys on kompensoinut keskittymishäiriötäni niin, että olen pärjännyt siinä kuin tavalliset normaaliälyiset ihmiset.
Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista. Tunsin aikanaan ihmisen joka oli koulumenestyksellä mitattuna ihan saapas, mutta hänellä oli valtavan suuri sosiaalinen älykkyys, mikä taas itselläni on puutteellista.
Minä ja mieheni olemme molemmat älykkäitä. Mies kuuluu Mensaan, minä en. Hän on enemmän yhdistysihminen, minä taas en kestä mitään kokouksia ym.
Nuorempana älykkyys oli vierauttava tekijä, olin duunariammatissa, ja siellä olin todellakin vieraalla maalla, vaikka työssäni olin todella hyvä ja työtä kehittävä.
Opiskelin sitten maisteriksi ja vähän lisää. Nykyisessä työssä älykkyydestä on etua ja monet työkaverit ovat myös älykkäitä. Töissä on mukavaa, kun on aina juttukumppaneita, jotka ovat samalla levelillä. Miehelläni sama juttu.
Viihdymme todella hyvin yhdessä ja nauramme paljon.
Minulla on aikuisia lapsia ja onnekseni heillekin on siunaantunut älyä. On aina mahtava tavata heitä, juttelemme paljon ja syvällisiä. Niin ja pelaamme strategiapelejä.
Viisaus on se mitä opitaan, älykkyys on luontaista.