Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?

Minulla ehkä niin, että en ole ikinä tylsistynyt. Pääni viihdyttää minua oikein hyvin ja keksin aina mielekästä tekemistä.

Joskus harmittaa kanssaeläjien ajattelutapa ja toiminta. Että mutkan kautta tullaan samaan asiaan ym. jonka itse hoksaan nopeesti.

nen kirjoitti:

Mä olen tehnyt älykkyystestin ja tulos on 144. Ei se ole vaikuttanut elämääni mitenkään. Onhan se korkeampi kuin 100, mutta testi mitää pääasiassa matemaattista älyä.

 

No tee sellainen testi, joka ei mittaa matemaattista älyä :D Esim. vaikka Mensan testi, joka mittaa loogista päättelyä ja yleisälykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli ihan kiinnostava aloitus, ja oli mielenkiintoista lukea muiden kommentteja, kiitos niistä!

Todella korkea älykkyys ei tutkimustenkaan valossa korreloi onnellisuuden kanssa kovinkaan hyvin, pikemminkin päinvastoin - ero muihin on liian suuri ja tulet usein väärinymmärretyksi. Aloittajan ÄO taas on juuri oivallisella tasolla: vähän keskivertoa parempi, jolloin - tutkimustenkin valossa - pärjääminen on parhainta, kuten aloittajallakin näkyisi olevan: johtotehtäviin on edetty. Oma mitattu ÄO:ni on 180, ja syytän sitä monista sellaisista tilanteista, joissa en edes ymmärrä, mikä muka ongelma on muiden mielestä, sillä olen jo mielessäni ratkaissut sen aikoja sitten  - ymmärtämättä sitä edes ongelmaksi. ÄO:stani huolimatta olen edennyt johtotehtäviin, suorittanut kolme yliopistotutkintoa aivan eri aloilta samalla työssä käyden, hyödyntänyt niitä kaikkia työelämässä, ja väitellyt tohtoriksikin ilman juuri mitään vaivaa (mikä ei ole kyllä mikään älyn tae :D), mutta - kuten jälleen tutkimuksissakin todetaan - minuunkin pätee se, että johtotehtäviin pääseminen ei tee minuun minkäänlaista vaikutusta, koska enemmän kiehtoo aina vain uudet monimutkaiset asiat/alat/uudet jutut tai vaikkapa yksinkertainen elämä maalla lampaita kasvattaen. Samalla tuo monen mainitsema erakkouskin on kirouksena minullakin, koska on vain niin vaikea tulla muiden kanssa toimeen kun oma ajatus juoksee hieman nopeammin. Piinana on myös se, jos joku on saanut vihiä korkeasta ÄO:stani (nuorempana tyhmyyttäni (sic!) menin sen joskus paljastamaan, enää en), jatkuva testaaminen/älykilpailuihin haastaminen tms. muitten taholta. Ja monen kirjoittama tuska siitä, kun tietää 'liikaa' on minullakin. Paljon helpompaa on elämä varmasti, jos ÄO on juurikin aloittajan tasoa. Ja miehet karttavat liian älykästä naista: seurustelin hetken miehen kanssa jonka mitattu ÄO oli 179 ja hän ei kestänyt tilannetta :D Sen sijaan minua ei haitannut toisen poikaystäväni mitattu 181 ÄO, mutta suhde päättyi muuhun yhteensopimattomuuteen. Ja kuinka tylsää on loputtomasti kuulla kommentteja/kehuja siitä "kuinka älykäs oletkaan" - etenkin jos puhujalla ei periaatteessa ole mitään mahdollisuutta sitä oikeasti edes ymmärtää, jos oma ÄO on vaikka 150. Lopulta löysin onneksi miehen jota korkeampi älykkyyteni ei haittaa - näin hän on itse päätellyt ja sanonut, ja osasin valita itselleni sopivat työtehtävätkin asiantuntijatehtävissä. Loppu hyvin kaikki hyvin. 

Jos satut palaamaan tänne, niin avaatko vähän tuota "väitellyt tohtoriksi helposti" - viittaatko siis itse väitöstilaisuuteen, joka on vain muodollista plörinää, vai itse tutkinnon suorittamiseen? Kysyn, koska älykäs tai ei, se on silti iso ja kova työ saada se kasaan ja tuottaa sen vaatimaa uutta tietoa ym. Jos se on ollut sulle helppoa, niin olet kyllä loukannut itse omaa älykkyyttäsi, jollet ole tehnyt väitöstyötäsi omalla tasollasi älyäsi haastavalla tavalla. Minkä alan tohtori olet? Entä millon ja minkä äo testin olet tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli ihan kiinnostava aloitus, ja oli mielenkiintoista lukea muiden kommentteja, kiitos niistä!

Todella korkea älykkyys ei tutkimustenkaan valossa korreloi onnellisuuden kanssa kovinkaan hyvin, pikemminkin päinvastoin - ero muihin on liian suuri ja tulet usein väärinymmärretyksi. Aloittajan ÄO taas on juuri oivallisella tasolla: vähän keskivertoa parempi, jolloin - tutkimustenkin valossa - pärjääminen on parhainta, kuten aloittajallakin näkyisi olevan: johtotehtäviin on edetty. Oma mitattu ÄO:ni on 180, ja syytän sitä monista sellaisista tilanteista, joissa en edes ymmärrä, mikä muka ongelma on muiden mielestä, sillä olen jo mielessäni ratkaissut sen aikoja sitten  - ymmärtämättä sitä edes ongelmaksi. ÄO:stani huolimatta olen edennyt johtotehtäviin, suorittanut kolme yliopistotutkintoa aivan eri aloilta samalla työssä käyden, hyödyntänyt niitä kaikkia työelämässä, ja väitellyt tohtoriksikin ilman juuri mitään vaivaa (mikä ei ole kyllä mikään älyn tae :D), mutta - kuten jälleen tutkimuksissakin todetaan - minuunkin pätee se, että johtotehtäviin pääseminen ei tee minuun minkäänlaista vaikutusta, koska enemmän kiehtoo aina vain uudet monimutkaiset asiat/alat/uudet jutut tai vaikkapa yksinkertainen elämä maalla lampaita kasvattaen. Samalla tuo monen mainitsema erakkouskin on kirouksena minullakin, koska on vain niin vaikea tulla muiden kanssa toimeen kun oma ajatus juoksee hieman nopeammin. Piinana on myös se, jos joku on saanut vihiä korkeasta ÄO:stani (nuorempana tyhmyyttäni (sic!) menin sen joskus paljastamaan, enää en), jatkuva testaaminen/älykilpailuihin haastaminen tms. muitten taholta. Ja monen kirjoittama tuska siitä, kun tietää 'liikaa' on minullakin. Paljon helpompaa on elämä varmasti, jos ÄO on juurikin aloittajan tasoa. Ja miehet karttavat liian älykästä naista: seurustelin hetken miehen kanssa jonka mitattu ÄO oli 179 ja hän ei kestänyt tilannetta :D Sen sijaan minua ei haitannut toisen poikaystäväni mitattu 181 ÄO, mutta suhde päättyi muuhun yhteensopimattomuuteen. Ja kuinka tylsää on loputtomasti kuulla kommentteja/kehuja siitä "kuinka älykäs oletkaan" - etenkin jos puhujalla ei periaatteessa ole mitään mahdollisuutta sitä oikeasti edes ymmärtää, jos oma ÄO on vaikka 150. Lopulta löysin onneksi miehen jota korkeampi älykkyyteni ei haittaa - näin hän on itse päätellyt ja sanonut, ja osasin valita itselleni sopivat työtehtävätkin asiantuntijatehtävissä. Loppu hyvin kaikki hyvin. 

Jos satut palaamaan tänne, niin avaatko vähän tuota "väitellyt tohtoriksi helposti" - viittaatko siis itse väitöstilaisuuteen, joka on vain muodollista plörinää, vai itse tutkinnon suorittamiseen? Kysyn, koska älykäs tai ei, se on silti iso ja kova työ saada se kasaan ja tuottaa sen vaatimaa uutta tietoa ym. Jos se on ollut sulle helppoa, niin olet kyllä loukannut itse omaa älykkyyttäsi, jollet ole tehnyt väitöstyötäsi omalla tasollasi älyäsi haastavalla tavalla. Minkä alan tohtori olet? Entä millon ja minkä äo testin olet tehnyt?

Hyviä kysymyksiä. Osoittaa ainakin sen, että moni elää omassa kuplassaan juuri ajattelematta asioita, tai ilmaisutapaansa sen kummemmin. Toisaalta, yhden selityksen jälkeen heräsi lisää kysymyksiä, niin kuin usein tapaa käydä. Odotellaanpa hämmästyneinä vastauksia...

Vierailija kirjoitti:

Uskoakko vai ei :)

Mutta ihan mielenkiinnosta. Mitä älykkyystestit antaa esimerkiksi tuolla äo 160 arvolla prosenttiosuutena viiteryhmään? Kuinka moni on äö alle, moniko yli?

Noita vissiin kuitenkin tarkistetaan ja testit kehittyy.

Älykkäämpi kuin 99,9% väestöstä. Aikanaan sain amerikkalaisesta testistä (jossa ei aikarajaa, vaan niin vaikeita tehtäviä, että ne sai palauttaa vaikka viikon-parin päästä, jos pystyi ratkaisemaan), jolla ois päässyt riittävän hyvällä tuloksella suoraan Triple Nine Societyyn, vaan enpä katsonut tarpeelliseksi liittyä siihenkään kultapossukerhoon :D Huvikseni tein ja aina mua jaksaa ihmetyttää sama asia: Jos minä olen älykkäämpi kuin suurin osa ihmisistä, niin millaisten kädettömien tollojen pyörittämä tämä maailma on? 😆 Ihan oikeasti se on musta huolestuttava asia. Jäähän siihen keskiarvon ja mun väliin paljon ihmisiä ja myös älykkäämpiä määrättömät määrät, mutta niin jää keskiarvon allekin. Vaan jos ajattelee, että mun pitäis olla vaikka vastuussa tän maan yksinkertaisemmastakaan väestötason asiasta, niin ahdistais pirusti. Vaan niin ahdistaa myös tieto siitäkin, että 'ah, niin ihana' pääministerimme Sanna Marin on onnistunut kirjoittamaan LYHYESTÄ matematiikasta C:n. Se kysyy oikeasti jo paneutumista osaamattomuuteen ja ymmärtämättömyyteen. Että.. poikkeuksellisen korkea älykkyys lisää ainakin maailmantuskaa ja ahdistusta, kun ei koe itseäänkään mitenkään päteväksi päättää asioista, joista ilmeisesti usein päättää nokkela simpanssi -tason tyypit.

128kbs kirjoitti:

Äo 128, korkeampi kuin 96,9% väestöstä.

Vaimo suuttui kateellisena heti kun erehdyin näyttämään testitulosta kotona.

Työelämässä kukaan tavan ihminen ei ole kiinnostunut siitä että... noh, älykkäämpi tulee pätemään tai neuvomaan minkään asian suhteen.

Ala-asteella hikaritytöt kanteli opettajalle kun eivät uskoneet millä tahdilla luen ja sisäistän opittua asiaa. Väittivät minun lunttaavan. Vasta ääneen lukutestin jälkeen sain rauhan, se tehtiin jokaisen osalta osana perusopetusta joskus 1. tai 2. luokalla. Vähäksi aikaa. Loppu peruskoulun ja yläasteen kävin opinnot vaihtelevalla 7-9 arvosanoilla. Jälkeenpäin olen vähän pohtinut, mihin kaikkialle asti olisin päässyt jos ympäristö ei olisi näin - latistava!

Kuitenkin oma älykkyys on ehkä myös pelastanut elämän raadollisuudelta. En ole hyvästä suvusta ja otan hetkittäin raskaasti muiden ihmisten negatiiviset vaikutukset elämään. Millainen vastarinta köyhällä älykkäällä olisi ollut jos olisin lähtenyt tavoittelemaan taivaspaikkoja tai -palkkoja heti lukion jälkeen?

Nyt olen monipuolisen työkokemuksen jälkeen työssä jossa viihdyn mekaniikan parissa. Monipuolinen päivätyö, palkalla pärjää vaikka Oy Suomi Ab kuppaa ansiotuloja rankalla kädellä kaikkeen turhuuksiin.

Ihmisiä ei kiinnosta jos olet älykäs, yrittävät vain murskata sinut. Älykkäille vanhemmille syntyvä älykäs lapsi, joka saa tukea - hänelle voi kehittyä myös hyvä itsetunto.

Onko nyt tosissaan niin että täältä ei löydä kuin yhden prosenttilukuvertailun testihetken verrokkiryhmästä :D Ja jos 128 on jo noin kattava äo väestöstä - pidän suorastaan mahdottomuutena, että täällä poopoilee noita 140-160 äo-tallaajia näin paljon kuin keskustelut antaa ymmärtää. Mitä nämä nettitestit on, itsetunnon kohottajia? Vai vailla toden perää?

Lohdutuksen sana näille älyköille. Liiallinen älykkyys alkaa helpottaa kun 60v lähestyy ja jos vielä sairauksia ja lääkityksiä siinä mukana. Penskoilta saa kysellä digiä ym apua. 🙂

Vähemmällä pärjäisi paremmin.

Äo 135. Olen iältäni n. kolmen kympin puolivälissä, tehnyt töitä myyjänä. Aina tiennyt että itsestä olisi muuhunkin. Ammatiltani olen myyjä, lukio jäi kesken, sillä pelkäsin epäonnistuvani kirjoituksissa, toista kertaa opiskelen ammattikorkeassa, mutta ensimmäiset opinnot jäivät sielläkin kesken. Tekisi mieli yrittää yliopistoon. Koin koulun helpoksi, mutta samaan aikaan haastavaksi. Taustalla vaikuttaa vahvasti voimakasoireinen adhd ja epäterve kasvuympäristö lapsuudessa ja nuoruudessa.

Olen tyytyväinen etten ole sortunut päihteisiin, kuten muut lapsuudenperheen jäsenet.

Ei kai 125 ole mitenkään ihmeellistä? Ei se ainakaan Mensaan pääsyyn riitä. 

Mulla on nettitesteissä ollut 140 luokkaa, virallisessa testissä en ole ollut. 

Miten näkyy? No, opin nopeasti, lasken hyvin päässä, pidän uusien asioiden opettelusta. 

Huonoa: en koskaan koulussa oppinut tekemään töitä minkään eteen, se on jännästi luonut myöhemmin suorituspaineita ja huonoa itsetuntoa. Meni pitkään oivaltaa, että odotan itseltäni todella paljon, ihan kohtuuttomasti

Huonoa myös: välillä on vaikeaa jaksaa sietää muiden hitautta. 

Mutta eipä nyt muuten. Ihan tavallista elämää vietän. Enkä ajattele olevani mitenkään poikkeuksellisen älykäs. Tunnen paljon ihmisiä eikä tämä ole mitenkään ihmissuhteissa ollut ongelmana. Lähinnä tuo, että välillä olen kärsimätön enkä aina jaksa ymmärtää, mikä muilla kestää. Ja älykkään puolison olen kyllä halunnut. Ja sellaisen löytänyt.

Miten wais iv   ja mensan testi  suhteutuu  ? Jotkut menee helpolla mensan  testin läpi mutta waississa tuleekin ihan tavallisen tallaajan tuloksia,  joillain ehkä toisinpäin sitten kans.

Älykkyys on eri asia kuin älykkyysosamäärä. Tämän ymmärtäminen on jo älykkyyden merkki. Kääntäen: Jos tätä ei ymmärrä, tuskin on lainkaan älykäs henkilö. 

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ole testattu kuin armeijassa. Sain tietooni vahingossa, että pisteeni oli saapumiseräni parhaat (yli 150 alokasta). Tyttäreni sai 16 v. iässä tuloksen yli 135 mensan testissä. Näistä lähtökohdista voin sanoa, että en ole menestynyt, koska ei ole ollut eteenpäin vievää voimaa. Olen kuitenkin mielestäni elänyt aika tasapainoista elämää vailla takaiskuja. Osaan tavallaan ennustaa kaiken eikä yllätyksiä ole tullut. En ole rikas, ekä varakas, mutta tunnun saavan aina ympäristön kunnioituksen jostain syystä. Resurssini eivät ole täydessä käytössä, myönnän, ja minun on vaikea kunnioittaa auktoriteettejä, jos se ei ole ansaittua. Poliisia, yhteiskuntaa ja kirkkoa kunnioitan niiden tarpeellisuuden vuoksi.

Minä en ole tehnyt kuin jonkun Mensan nettitestin, mutta sama elämänkokemus täällä. Olen vanhemmiten alkanut ajatella, että "menestys" on ollut ehkä juuri tuota, että olen osannut luovia ja ennakoida asioita ja niiden todennäköistä suuntaa, ja pysyä ihan mukavassa elämässä. Olen ehkä optimoinut nähdyn vaivan suhteen haluttuun lopputulokseen, ja välttänyt liian työläitä hommia. Sikäli olisin voinut ottaa koneesta paljon enemmän irti, mutta olen varmaan ajatellut, etten kestäisi niin paljon stressiä, koska on rikkonainen lapsuus ja aina ollut huonosti turvaverkkoja. Ehkä olen siis tässäkin optimoinut parhaan tuloksen.

Olen paljon älykkäämpi kuin tuo 125. Ihmissuhteissa huomaan sen, etten kykene pitämään niitä terveinä. Ruukaan kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin mitä muut eivät edes ymmärrä, ja saan muut hermostumaan.

En oikein usko, että poikkeuksellisen älykkäät kansoittaisivat tätä kuten ei muitakaan nettikeskusteluja.  Heillä on parempaakin tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän yksinäinen, kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on pääasiassa aika pinnallista. Mulla on myös adhd ja autismin kirjon piirteitä, jotka osaltaan selittää ulkopuolisuutta.

Voin allekirjoittaa ylläolevan kommentin. Oma tilantenei on juuri tuollainen. Tunsin jo pikkulapsena olevani jotenkin "erilainen" ja tajusin, että minussa on joku kauhea vika. Erityisesti muistan päivän, jolloin minut vietiin päiväkotiin. Tädit (siihen aikaan heitä sanottiin tädiksi) puhuivat minulle epäystävällisesti ja ymmärsin, että he eivät pitäneet minusta. Kävelin yksinäisenä ympäri ja katselin toisten lasten leikkimistä.  Kukaan ei auttanut minua pääsemään mukaan leikkiin. Jos halusin katsella kuvakirjaa, aikuiset ottivat sen heti pois ja sanoivat, että kirjoihin ei saa koskea. Ulkopuolisuuden tunne on seurannut mukana varjon lailla läpi elämän. Joskus olen ollut onnekas ja päätynyt ystäväporukkaan tai työpaikkaan, jossa minut jollain tavalla hyväksyttiin. Ne kaudet olivat onnellista aikaa elämässäni. Keski-ikäisenä menin testiin, koska eräs työtoveri haukkui minua jatkuvasti tyhmäksi.

Ai että 180?

Stephen W. Hawking, ÄO 160

Hawking on tehnyt itsensä tunnetuksi uraauurtavalla teoreettisen fysiikan tutkimuksellaan. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja, jotka ovat auttaneet meitä tavallisia kuolevaisia ymmärtämään maailmankaikkeutta. Epäilen että porukka nyt puhuu jostain netin mensa testistä joka ei kyllä anna oikeaa kuvaa testistä, itse olen mensan jäsen ja äo 159 ja vaikuttaa elämään päivittäin esim. ajatuksen juoksu on häiritsevän vilkasta kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

145 mitattiin nuorempana, on ehkä tuosta laskenut näin vanhemmiten, en tiedä, ei ole sen jälkeen testejä tullut tehtyä.

Omaan elämääni on vaikuttanut eristävästi, koska:

a) asiat, joita useimmat pitävät kiinnostavina, eivät kiinnosta minua lainkaan, ja päinvastoin

b) ryhmätyöskentely on aina tökkinyt, koska muut yleensä etenevät niin hitaasti, että minä tuskastun ja teen mieluummin kaiken yksin (ja kyllä, yleensä paremmin ja nopeammin kuin se koko muu ryhmä yhdessä)

c) pääni sisäinen maailma on niin mielenkiintoinen, että "oikea maailma" yleensä jää toiseksi, joten on useimmiten palkitsevampaa vain keskittyä omiin ajatuksiinsa kuin yrittää ottaa kontaktia muihin

Elätän itseni kohtalaisen hyvin palkatussa asiantuntijatyössä, jossa kontaktit hoituvat pääasiassa etänä (jo ennen koronaa) ja työ on hyvin itsenäistä. En haaveile johtoasemasta, koska ihmislaumojen johtaminen olisi vain rasittavaa. Ellei kyse sitten ole koko maailman diktaattorin hommasta. Sen voisin ottaa vastaan, koska luonnollisesti pistäisin tämän maailman hyvään järjestykseen.

Juu varmasti on 145 sun älykkyys :D Mitä nettitestiä käytit? 

Testi tehtiin lukiossa opettajan johdolla, hänen aloitteestaan (ei siis kuulunut mihinkään opetussuunnitelmaan). Hänen mukaansa oli sama testi kuin virallinen Mensa-testi. Internetiä ei tuolloin vielä ollut tässä muodossa kuin sen nyt tajuamme. Eikä tuollaista testiä varmaankaan nykyään saisi enää oppilailla teettää, siis siten, että kaikki saavat tietää toistensa testin tulokset. Siitähän joutuisi ehkä oikeuteen tai vähintään somessa lynkatuksi.

Joo, parhaimman tuloksen saanut joutuisi varmasti kokemaan ikäviä reaktioita toisten taholta.

Vierailija kirjoitti:

Ai että 180?

Stephen W. Hawking, ÄO 160

Hawking on tehnyt itsensä tunnetuksi uraauurtavalla teoreettisen fysiikan tutkimuksellaan. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja, jotka ovat auttaneet meitä tavallisia kuolevaisia ymmärtämään maailmankaikkeutta. Epäilen että porukka nyt puhuu jostain netin mensa testistä joka ei kyllä anna oikeaa kuvaa testistä, itse olen mensan jäsen ja äo 159 ja vaikuttaa elämään päivittäin esim. ajatuksen juoksu on häiritsevän vilkasta kokoajan.

Älykkäillä ihmisillä mentaalienergia tai ajatusenergia on voimakasta. Neroilla se saavuttaa niin suuren voiman, että neron tasoinen ihminen joutuu keskustelemaan oman päänsä sisällä. Totta: nerot ovat aika hulluja, vaikka aikaa ei edes ole olemassa, kuten Einsteinkin myönsi tämän vanhoilla päivillä.