Lue keskustelun säännöt.
Mitä pahaa siinä on, että antaa lapselle "liikaa" lahjoja?
Onko tämä jotain suomalaista kursailu mentaliteettia vai mikä on ajatuksena taustalla? Myönnän, ennen kun itselläni oli lapsia niin katsoin kieroon kun sukulaislapsille pukki toi niska vääränä lahjakasseja mutta nyt kun on omia lapsia niin ajatus on tässäkin muuttunut.
Meillä on kaksi lasta ja molemmat saavat meiltä vanhemmilta n. 6-8 lahjaa ja muilta sukulaisilta ehkä yhteensä 4-5, eli lahjoja tulee n. 10-15. Kaveri Somessa juuri kirjoitti kuinka 3-5 lahjaa on sopiva määrä, enempi on ehdottomasti liikaa.
Vaikka meidän lapset saavatkin sen 15 lahjaa, osaavat he olla kiitollisia jokaisesta ja jaksavat avata ja leikkiä jokaisella niillä. (Lahjoja myös availlaan meillä päivän mittaan.) Mistä siis kumpuaa ajatus, että lapset olisi kamalia lellipentuja jotka ei arvosta mitään?
Mainittakoon vielä, että juuri muutoin emme osta lapsille kalliita leluja tai vehkeitä, kirpparilta saatamme ostaa parit kirjat vuodessa tai Prismasta värityskirjat, ja aivan yhtä kiitollisia lapset on niistäkin. Ja varsinkin nyt korona-aikaan ei ole edes millään kirpparilla tullut käytyä niin sekin vähä on nyt loistanut poissaolollaan..
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa tässä on se, että lapsi ymmärtää jo pienenä, että mitä enemmän tavaraa, sitä onnellisempi on. Sitten kun vanhempien rahahanat sulkeutuvat nuoren täysi-ikäistyttyä, on todella suuri vaara ylikulutukseen ja pikavippien ottoon. Lapselle olisi äärettömän tärkeää opettaa järkevää taloudenhoitoa. Jo ihan pienestä lähtien.
No, sitä voinee opettaa niinä kaikkina muina päivinä paitsi jouluna.
Jaa että jouluna voi huoletta ottaa pikavippejä, kun se nyt vaan on joulu😂 Ja muutenkin, tuohan on ihan ristiriitaista käytöstä vanhemmalta. Tee mitä sanon, mutta älä jouluna.
En ole koskaan ostanut lahjoja (tai mitään muutakaan kulutustavaraa) pikavipeillä tai lainarahalla. Sen mukaan ostetaan, mihin on varaa.
Joo, juhla-aikoina ei tarvitse pihistellä. Muuna aikana vuodesta voidaan miettiä tarkemmin, ostetaanko jotain vai ei. Jouluna voi sitten laittaa pikkuisen överiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin monesta paketista takuulla osa on turhaa krääsää. Joulu tulee vähemmälläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha kulutus.
Turha? Leikki on lapsen työtä.
Joo, mutta leikkiikö se lapsi ihan oikeasti niillä 500 lelullaan?
Monella tapaa hyvin vahingollista toimintaa, niin kuiin muutamissa kirjoituksissa on jo todettukin.
Kai siinä vanhemmat jotenkin yrittää kompensoida epäonnistumistaan vanhempina. Valitettavasti tästä kompensaatiosta kärsii taas lapsi joka joutuu pilalle hemmotelluksi.
Antakaa lapsille yhteistä aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Älkää hukuttako heitä joutavaan krääsään, se on melkein pahinta mitä voitte tehdä
Juuri sanoin miehelleni, että pitää sitten lapsen synnyttyä tehdä isovanhempien ja muiden kanssa säännöt siitä, että lahjoja saa olla vain kohtuullisesti, eikä mitään järjetöntä lahjavuorta. Mieheni ilme venähti, koska oli lapsena tottunut siihen, että lahjoja kuuluu saada paljon. Mutta pitää huomioida myös se, että tulemme asumaan paljon ahtaammin kuin mitä omassa lapsuudessani. Myös perintöleluja, kuten legoja on tulossa laatikkokaupalla.
Itse tosin ajattelin rajata lahjojen määrän niin, että esimerkiksi isovanhemmilta tulisi se 1-2 lahjaa. Lapsi on molempien suvun ensimmäinen lapsenlapsi, joten pieni pelko överiksi vetämisestä on. Me aikuiset lapsetkin saamme lähemmäs kymmenen lahjaa joka vuosi. Mielummin muutama toivottu lahja kuin iso kasa krääsää. Jo tällä tavalla lahjoja tulee helposti yli kymmenen. Toki voihan sitä lahjojen määrä rajoitusta sitten kiertää tekemällä mahdollisimman isoja lahjapaketteja mutta toivottavasti vanhemmillamme ja sisaruksillamme on järkeä päässä.
Omasta lapsuudesta muistan isoäitini paketoineen jokaisen pikkuhousun ja sukan omaan pakettiin, jotta lahjoja tulisi mahdollisimman paljon. Tällainen ajattelutapa on minusta aikansa elänyt ja varmasti taustalla on ollut pula-ajan kokemukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainut lapsi ja lapsenlapsi ja saa ison kasan tänävuonna,mutta jatkossa pitänee karsia.Ongelma tosiaan on että vaikka tykkää ihan kaikesta tottuu siihen ja esim kaupassakin jo osaa vaatia...Sulla on jo tollainen...joo on mutta ei vihreetä,osaa 3v. sanoa jo...
Vierailija kirjoitti:
Huonoa tässä on se, että lapsi ymmärtää jo pienenä, että mitä enemmän tavaraa, sitä onnellisempi on. Sitten kun vanhempien rahahanat sulkeutuvat nuoren täysi-ikäistyttyä, on todella suuri vaara ylikulutukseen ja pikavippien ottoon. Lapselle olisi äärettömän tärkeää opettaa järkevää taloudenhoitoa. Jo ihan pienestä lähtien.
Vuodessa on 364 muuta päivää. Joulu ei määritä sitä millainen lapsesta tulee. Meillä annettu aina jouluna useita lahjoja. Esikoinen täyttää 18 ja on edelleen vaatimaton toiveiden ja ylipäänsä tavaroiden ja vaatteiden kanssa. Yleisesti ottaen tuntuu, että suurta lahjamäärää kritisoi ne, jotka joka tapauksessa vuoden aikana ostavat paljon ja jopa enemmän, mutta jostain syystä heistä juuri ne joululahjat on paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap ja muut ylettömän paljon lahjoja ostavat ovat juuri niitä vanhempia, joiden kullannuput teini-iässä rikkovat tahallaan puhelimiaan, jotta saavat uusimman mallin jouluksi. Onnea vain näille vanhemmille.
Me saatiin 6-8 lahjaa vanhemmilta kun olin mukula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella tapaa hyvin vahingollista toimintaa, niin kuiin muutamissa kirjoituksissa on jo todettukin.
Kai siinä vanhemmat jotenkin yrittää kompensoida epäonnistumistaan vanhempina. Valitettavasti tästä kompensaatiosta kärsii taas lapsi joka joutuu pilalle hemmotelluksi.
Antakaa lapsille yhteistä aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Älkää hukuttako heitä joutavaan krääsään, se on melkein pahinta mitä voitte tehdä
Yksi varma tapa vahingoittaa lapsia on vanhemman joko-tai-ajattelu, joka on hyvin vahingollista ja vakava merkki vanhemman kyvyttömyydestä sekä ihmisenä että vanhempana. Niistä lähtökohdista on hankala ponnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Monella tapaa hyvin vahingollista toimintaa, niin kuiin muutamissa kirjoituksissa on jo todettukin.
Kai siinä vanhemmat jotenkin yrittää kompensoida epäonnistumistaan vanhempina. Valitettavasti tästä kompensaatiosta kärsii taas lapsi joka joutuu pilalle hemmotelluksi.
Antakaa lapsille yhteistä aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Älkää hukuttako heitä joutavaan krääsään, se on melkein pahinta mitä voitte tehdä
Mä en käsitä että miten nämä poissulkee toisensa? Jos ostan lapselle vaikka uudet tussit niin kyllähän minä myös niillä värittelen lapsen kanssa jolloin tulee sitä yhteistä aikaa ja tekemistä.. ja joka minuuttia ei tarvitse lapsen kanssa viettää; se ryhmä hau rekka viihdyttää mainiosti kun esim. imetän pikkusiskoa enkä pääse leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ainakin haluan opettaa että kaikkea ei tule tyhjästä niinku elämässä ei yleensäkään. Oishan se kiva antaa vaikka kuu taivaalta lapselle:lapsille mut lopulta se liika anteliaisuus ja tavarapaljous voi olla vaan karhunpalvelus.
Muista ap että tulevina vuosina lapsesi toivovat vähintään saman määrän lahjoja ja niiden hinnatkin kallistuu mitä vanhempien lasten lahjatoiveita kuuntelee. Kun jossain vaiheessa ryhmä hau-lelu toiveissa tai pikkuauto niin jonain toisena vuotena toiveissa voikin olla pelikonsoli tai älypuhelin.
Itsellä isoja lahjamääriä lapsilleen antavista tulee mieleen vanhemmat jotka koittavat paikkailla kehnompaa vanhemmuutta ja läsnäolonpuutetta materialismilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ap ja muut ylettömän paljon lahjoja ostavat ovat juuri niitä vanhempia, joiden kullannuput teini-iässä rikkovat tahallaan puhelimiaan, jotta saavat uusimman mallin jouluksi. Onnea vain näille vanhemmille.
Kiitos! Ilmeisesti meillä tosiaan ne vuoden 364 päivää ovat määrittäneet enemmän, koska lapset eivät tosiaankaan ole hajottaneet mitään tahallaan. Jos olisivat, tietäisivät joutuvansa itse korvaamaan. Aika mielikuvituksetonta ajatella, että lapselle pitäisi antaa uusia puhelimia joka vuosi.
No minusta joka perheellä saa olla omat käytäntönsä, eikä muiden perheiden lasten lahjat minulle kuulu.
Olennaisempaa kait on, mitä ostetaan ja osaavatko lapset iloita lahjoista, vai onko joulun päällimmäinen tunne pettymys, kun ei saa mitä haluaa. Jälkimmäinen voi tulla myös niissä perheissä, joissa lapsiin ei panosteta tai joissa ei ole lahjoihin rahaa juuri lainkaan - ja se on kyllä surullista. Lapsien pitäisi voida jouluna ilahtua, yllättyä iloisesti ja vähän riehaantua leikistä ja yhdessäolosta.
Mutta ikävää sekin, jos jossakin perheessä lapsi saa kaiken ja enemmänkin mitä keksii haluta ja arvostaa joulua vain, jos saa maksimaalisesti lahjoja - ja varsinkin enemmän ja kalliimpaa kuin kaikki tarhan/koululuokan muut lapset. Joulun ajatus ei ole kilpailla roinassa ja arvioida lahjoja hintatason mukaan!
Mitä ap:n kysymykseen tulee, niin meillä oli lasten ollessa pieniä tapana antaa yksi kallis lahja, yksi keskikallis ja useampia vähän pienempiä. Muutama satukirja per lapsi, askarteluvälineitä, yhteinen peli perheelle joulunpyhille, muutama lelu per lapsi, joulupyjama/yöpuku. Kyllä niitä paketteja varmasti toistakymmentä tuli, kummeilta ja isovanhemmilta pari lisää.
Lapsemme saivat leluja ja varsinkin kirjoja ja piirustusvälineitä pitkin vuotta, meillä luettiin ja luetaan tosi paljon ja vanhempin kuvataideharrastaja. Ei heistä silti mitään pilalle hemmoteltuja ole kasvanut, molemmat ovat varsin harkitsevaisia rahankäyttäjiä nyt 18- ja 20-vuotiaina.
Eivät opi arvostamaan mitään. Ovat siis kermaperseitä.
10-15 lahjaa on liikaa, jos lahjat ovat kalliita. Jos on yksi arvokkaampi ja loput edullisia kuitenkin kivoja lahjoja niin ehkä sopiva määrä. Edulliset lahjat ovat 1-kork. 15-20 e.
Vierailija kirjoitti:
Muista ap että tulevina vuosina lapsesi toivovat vähintään saman määrän lahjoja ja niiden hinnatkin kallistuu mitä vanhempien lasten lahjatoiveita kuuntelee. Kun jossain vaiheessa ryhmä hau-lelu toiveissa tai pikkuauto niin jonain toisena vuotena toiveissa voikin olla pelikonsoli tai älypuhelin.
Itsellä isoja lahjamääriä lapsilleen antavista tulee mieleen vanhemmat jotka koittavat paikkailla kehnompaa vanhemmuutta ja läsnäolonpuutetta materialismilla
Hämmentävän mustavalkoista ajattelua. Ettekö opeta lapsillenne rahanarvoa? Ainakin meillä lapset tajuaa hinnat ja ne pikkulapsivuosien monet lahjatoiveet on vaihtuneet yhteen isompaan tai muutamaan pienempään. Hankala varmaan lapsellakaan oppia rahanarvoa, kun vanhempienkin ajattelukyku näyttää olevan aika rajallinen tämän ketjun perusteella.
On siinä. Itse syyllistyin tähän ja metsään meni, kohta mikään ei enää riittänyt eikä millään ollut rahallista merkitystä. Lopetin, ei ollut myöhäistä vaan on oppinut jo, nyt 16 vee.
Kyllä mä vaan sanoisin, että lelut ja pelit on tarpeellisia. Ja kyllä meilläkin ostetaan vaikka kesä- ja ulkoleluja ja piirustus- ja askartelutarvikkeita ympäri vuoden.