Menetkö töihin, jos et ole nukkunut yöllä?
Kommentit (84)
Koko opettajanurani, 40 vuotta, en nukkunut sunnuntain ja maanantain välistä yötä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Unirytmi oli sekasin ja on yhä, olen niin illanvirkku, etten saa unta ennen aamukuutta. Silti aina menin töihin. Ja jaksoin ihan hyvin, jollen istunut hiljaa paikoillani, ja sitähän ei alakoulussa voi tehdä! Menossa koko päivän, niin yleensä sitten sain nukuttua seuraana yönä kuuden tunnin unet. Nyt eläkkeelläkin on pari yötä viikossa, jolloin en nuku yhtään, mutta se ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko näin yleistä, että ihmiset eivät nuku ollenkaan?! Minkä ihmeen takia? Itse avasin ketjun vain koska ihmettelin koko kysymyksen järkeä.
Omalla kokemuksella epäsäännöllisellä työajalla on haastavaa pitää rytmi elämässä, ja siten nukkua hyvin.
Huonosti nukkuminen on eri asia kuin ettei nukkuisi ollenkaan. Huonosti nukkuu varmaan jokainen joskus, mutta oletan että hyvin harvoin MUUTEN TERVE ihminen valvoo koko yön.
Oletat väärin. Koko ikäni olen valvonut pari yötä viikossa, vaikka olen terve. Ei vaan uni tule. Töihin lähdin silti aina. Illanvirkkuus on sukuvika, isäkin valvoi paljon. Kiitollinen olen kirjastolaitokselle: tuhansia romaaneja olen valvomisöinäni lukenut!
Käyttäjä16 kirjoitti:
Tietenkin!
37v menty 2-4h unilla joten en olisi ehtinyt töihin ikinä!
Miksi et hae apua?
Te jotka sanotte, että ette menisi töihin - millä perusteella sitten pitäisitte sen vapaapäivänne? Palkattomana? Pekkasista/saldoista tms? Nukkumattomuudesta ei saa palkallista sairaslomaa. Joku mainitsi migreeniesimerkin, silloin tietty saa saikkua siitä migreenistä, mutta ei edelleenkään nukkumattomuudesta. Sama jos on jokin akuutti trauma, vaikka läheisen kuolema.
Tulee mieleen tarina, jota appiukko kertoo mielellään. Hän oli tehtaalla töissä. Yksi kaveri alkoi tekemään yhä enemmän virheitä, muut saivat paikkailla. Sitten muutaman päivän päästä tämä kaveri meni työvuoron aikana psykoosiin. Eipä siinä oikein töitä voinut kukaan linjalla tehdä. Toinen yritti paikkojakin hajottaa. Aika monta miestä tarvittiin painiin, että saatiin kuriin ja ambulanssi tilattua paikalle. Sitten pari viikkoa lataamossa ja erityisjärjestelyjen kautta takaisin töihin täysipainoisesti. Kertoi sitten jälkeenpäin, että ei ollut nukkunut silmäystäkään moneen päivään. Olisi päässyt koko työyhteisö ja varsinkin asianosanosainen vähemmällä, jos olisi heti hakenut apua siihen unettomuuteensa eikä olisi yrittänyt leikkiä sankaria.
Vierailija kirjoitti:
Nukkumattomuudesta ei saa sairaslomaa. Jos sen takana on jokin muu, lomaan oikeuttava, syy, niin sitten tietysti.
Tuttuni sai, mutta sillä olikin kilpirauhastulehduksen takia arvot niin sekisin, ettei se nukkunut kahteen yöhön, eikä edes tuntenut väsymystä. Toki vain siihen asti että oli saanut sellaiset tropit että nukkui siitä huolimatta, arvojen korjaamiseen meni sitten pikkuisen enemmän, ja sitten unilääkkeistä irrottautumiseen - kikki toki yhden kesän aikana.
Kyllä.
Ja esimiesasemassa työskentelevänä en hyväksy sairaspoissaoloja kuin lääkärin todistuksella. Univelka ei ole syy lääkärin määräämään sairaslomaan.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka sanotte, että ette menisi töihin - millä perusteella sitten pitäisitte sen vapaapäivänne? Palkattomana? Pekkasista/saldoista tms? Nukkumattomuudesta ei saa palkallista sairaslomaa. Joku mainitsi migreeniesimerkin, silloin tietty saa saikkua siitä migreenistä, mutta ei edelleenkään nukkumattomuudesta. Sama jos on jokin akuutti trauma, vaikka läheisen kuolema.
Eikö noi mene yleensä palkattomina vapaina? Riippuu toki työpaikasta ja mitä on sovittu. Kannattaa olla omaan pomoon yhteydessä ja kertoa, jos kärsii unettomuudesta tai jostain muusta vaivasta.
Minulla oli jossain vaiheessa kolmekin mt-diagnoosia päällä ja oltiin sovittu johdon kanssa, että saan jäädä omalla ilmoituksella töistä päiväksi pois, jos esim. ei meinaa paniikkikohtauksista tulla millään loppua. Että ei tarvinnut sitten yrittää niissä kohtauksia lähteä yrittämään lääkäriin todistusta saamaan. Olin tosi kiitollinen tästä ymmärtämyksestä ja mahdollisuudesta säilyttää työpaikka vaikeassa elämäntilanteessa. Pikku hiljaa olen tervehtymään päin.
Tietysti menen töihin, menin myös kouluun huonosti nukutun yön jälkeen. Minua ei ole kasvatettu löysäilemään.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka sanotte, että ette menisi töihin - millä perusteella sitten pitäisitte sen vapaapäivänne? Palkattomana? Pekkasista/saldoista tms? Nukkumattomuudesta ei saa palkallista sairaslomaa. Joku mainitsi migreeniesimerkin, silloin tietty saa saikkua siitä migreenistä, mutta ei edelleenkään nukkumattomuudesta. Sama jos on jokin akuutti trauma, vaikka läheisen kuolema.
Päinvastoin, unettomuudelle on useitakin erilaisia sairausdiagnoosikoodeja. Palkattomat Z-koodit ovat vähemmistössä (näihin menee juuri tämä valvoin-netflixiä-katsoessa-koko-yön-tapaukset).
Moni ei tässäkään ketjussa ymmärrä sitä, että vakava pitkäkestoinen unettomuus on täysin eri asia kuin se, että katsoo Netflixiä vähän liian pitkään, ja uniongelmaiset ihmiset kohtaavat myös tyrmistyttävää vähättelyä. Olen itse melko hyväunisena huomannut, että toimistotöissä yksittäinen jopa kokonaan valvottu yö ei välttämättä tee työkyvyttömäksi, kun takana on monta hyvää yötä. Sen sijaan oli järkyttävää seurata lähiomaisen kroonista unettomuutta vierestä, kun hän saattoi vetää viikkoja todella vähillä unilla hirveän stressin vallassa. Olisi todellakin ollut sairasloman tarpeessa, mutta hänen oli vaikea hakea apua, koska kyse oli "vain" unettomuudesta.
Jos en saisi oikeasti koko yönä unta ollenkaan, niin menisin aamulla lääkäriin ja pyytäisin apua. Mieluummin palkaton saikku kuin ei työkuntoisena töihin. Näin ei ole onneksi käynyt, vaikka univaikeuksia minulla onkin. Huonosti nukutun yön jälkeen olen mennyt töihin ja tehnyt lyhyemmän päivän (liukumissa minulla on yleensä plussaa mistä ottaa).
Menen tietenkin. Työni on sellainen, etten vaaranna kenenkään henkeä, vaikka olisin kuinka väsynyt tahansa.
Aika monta kertaa olen töihin mennyt aamuvuoroon 2-3h yöunilla.
Olen mennyt töihin, jos kyseessä on yksittäinen yö silloin tällöin. Yleensä sitten olen nukkunut seuraavan yön paremmin. Mutta on kokemusta myös pitkään jatkuneista univaikeuksista, johon on liittynyt muutakin stressiä ja mielialaongelmia. Kyllä se vaikutti merkittävästi työkykyyn ja töistä selviytymiseen. Pitkitin avun hakemista aivan liian kauan, ja lopulta tulikin pitkä sairasloma. Opinpahan sen, etten laita enää koskaan elämässäni työtä oman terveyteni edelle. Suhtautukaa vakavasti uniongelmiin ja hakekaa apua ajoissa.
Joskus aina jäänyt nukkumaan. Puoleenpäivään mennessä hiipinyt sorville ja kukaan ei ole huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16 kirjoitti:
Tietenkin!
37v menty 2-4h unilla joten en olisi ehtinyt töihin ikinä!
Miksi et hae apua?
Olen hakenut n 30 vuotta, mitään ei ole vielä onnistuttu tekemään. Sairaslomaa en ole koskaan saanut tämän takia. Nykyään unettomuutta pahentaa vielä kovat krooniset kivut.
On ollut unikoulua, unilääkkeitä, nukahtamislääkkeitä, mielialalääkkeitä, relaxantteja, ruokavaliota, liikuntaa, rentoutuskasetteja, uniapneamaskia jne jne jne mutta ne ei vain auta. Jos käy oikein hyvä pulla voin nukahtaa aamuyöllä vielä 1-1,5 tunniksi mutta erittäin harvoin. Päiväuniakaan en saa nukuttua kuin kerran pari vuodessa.
Viimeyönäkin nukahdin 2 maissa ja viideltä olin jo keittämässä aamukahvia. Liikenteeseen onneksi vasta klo 9 ja nyt taas kotona. Paskamaista ajaa tuolla lumisateessa kun aivot on ihan kohmeessa. Ei tähän ikinä totu, menee vaan automaattiohjauksella.
Mutta selvitty on 4 lapsesta, töistä ja elämästä tähän saakka
en mee sano on paha pääsärky en pääse
Jos tilanne olisi täysin mahdoton, en tällä hetkellä menisi. Työmatkani on autolla 1h suuntaansa, ei mahdollisuutta julkisiin. Näkisin ajomatkan todellisena riskinä, jos en olisi nukkunut ollenkaan.