mies suuttui silmittömästi, heitti jääkapista ruoat roskiin, mun vaatteet kaapista lattialle

onko hyvä valmistella "kaikki" valmiiksi ja sitten kertoa ja lähteä? En tiedä mikä on paras ratkaisu... Shokki se ainakin miehellesi on, jos olet sellaista "puuhaillut" hänen selkänsä takana. Mutta en tiedä haittaako se...



Tuossa viimeisissä viesteissä tuliko esille, että olet puhunut jonkun kanssa teidän elämästänne. Itse oli uhkailun ja kiristyksen kohteena "vain" 5 vuotta, kunnes aloin kertoa ääneen, miten minulle puhutaan jne. Hämmästyin itseäni, miten minä vahva ihminen olen ajautunut tuollaiseksi likasankoksi?? Noh, siitä on aikaa 10 vuotta mutta arvet siitä on valitettavasti jäänyt. Toivoisin että kyseistä ihmistä ei olisi olemassakaan mutta on toki pitkiä aikoja, etten häntä muistakaan. Toivon siis sinulle, että keskustelet parisuhteestasi ammattilaisen kanssa, koska sinun pitää päästä myös eheytymään, koska tämä "kuspiä" on kuitenkin lapsesi isä ja saattaa olla lapselleen ihan hyvä isä, vaikka ei ole sinulle hyvä puoliso.



Mutta kerrohan täällä kuulumisia. Ja muista tyhjentää sivuhistoria koneelta!!!

jos kerron lähtöaikeistani paljon etukäteen, mies tulee pitämään huolen, että olen euroton, kykenemätön, vaatteeton - lapsetonkin? Sehän tässä eniten pelottaa - siis että venkoilee minusta vielä huonon äidin! On rahaa, on lakimiesystäviä. No, ehkä maalaan piruja seinälle, ei kai hän pahaa tahtoisi oikeasti?

tai pääsisittekö suoraan jonnekin kesämökille tms. paikkaan ja sieltä käsin operoisit kesän aikana asuntoa? Nostasit sitä käteistä (vaikka vähitellenkin) ja päättäisit lähteä (nyt tai esim. kahden viikon päästä, jos rahaa "keräät"). Mutta voisin kuvitella, että vetäisin itse hirveät pultit, jos "kaikki" olisi valmiiksi tehty selän takana. Mutta kyllä varmaan osaat tehdä oikean päätöksen. Itse todennäköisesti lähtisin lomalle tai sukuloimaan. Sitten en vain palaisi lapsen kanssa. Tapaisin toki miehen esim. pariterapiassa tai jotain. Mutta asumaan en enää menisi siihen taloon. Pidemmälle lomalle lähteminen mahdollistaisi vaatteiden ja lelujenkin keräilyn. Ei mies niistä todennäköisesti edes niin tiedä, onko esim. lapsen tavaroita hävinnyt paljon tai vähän. Sängyt ym. lapselle voit hakea vaikka veljesi kanssa myöhemmin.



Muista sitten, jos/kun alat epäröidä, että oliko meillä sittenkään niin vaikeaa, että luettelet ääneen kaikki tapahtumat, mitä on ollut. Kerrot vaikka veljellesi tai ystävällesi, vaikka sellaisellekin, jolle olet jo kertonut. Itse ainakin epäilinkin jo, että miksihän minä lähden.

ei mies "päästäisi", jos kertoisin lähteväni? Ihmettelisi, eikä antaisi lähteä lapsen kanssa kahden. Ei meillä ole ollut tapana reissata kahden muuta kuin päiväreissuja äidilleni tai kavereille.

Toivottavasti löydät tilanteeseen ratkaisun. Ajattelin että tuonne sukuloimaan lähtemisen olisi voinut selittää loman tarpeella, kun olet kuitenkin kertonut s-postilla jotain omasta olostasi. Mutta voimia sinulle! Nyt tarttee mennä itse nukkumaan ja keräämään voimia omaan arkeen. Joka toki on ihan normi-lapsiperheen arkea.

Ja oikeasti karkaa sille tiellesi...



Missä asut nyt, ap? Oletko katsellut asuntoja yhtään? Turvakoti on yksi vaihtoehto, tosin niissä ei ole kovin turvallista (yksi yritettiin juuri tuhopolttaa) pidemmän päälle ainakaan. Jos saisit edes yksiön vuokrattua toiselta paikkakunnalta, asia helpottuisi huomattavasti.



Tahtoisin auttaa mutten tiedä miten. Asustelen Helsingissä eli jos tännepäin olette tulossa ja apua tarvitsemassa, viestiä vaan ketjuun!

ja yksi suuri asia ja ehkä este toiminnalle on pelko mitä mies tekee.



Muuton suunnittelu kannattaa tehdä huolella. Sinun on tehtävä jonkun kanssa diili että vie tavaroitasi jo pois sellaista vähemmän näkyvää silloin kun mies on poissa.



Jonkun läheisen on tiedettävä teidän tilanne, henkilö johon luotat 100 % ettei vasikoi.



Itse järjestelin muuttoa salassa siivosin ja järjestelin ajatuksella ja sitten kun mies oli töissä tilasin hakijan ja muutimme lapsen kanssa pois.



Voi olla niin että mies yrittää puhua sinua ympäri muuton jälkeen ja luvata muuttaa tapansa näin kävi meillä ja minä hullu uskoin sitä. Muutin lapsen kanssa takaisin ja meni puoli vuotta hyvin kunnes taas palattiin entiseen.



Ei ollut voimia muuttaa uudestaan ja jäin liian pitkäksi aikaa ja sitä olen katunut. Nyt ollaan erottu.

että lähdet heti. Lähde kun mies on töissä. Lyöt sen lahjaksi saadun läppärin matkalaukkuun, pakkaat vaatteita kassiin itselle ja lapselle ja menet ensin turvakotiin tai hotelliin tai sinne veljesi luo tai äidillesi. Sitten heti laitat erohakemuksen vireille, soitat Kelaan ja kuntasi lastenvalvojalle ja selvität asiat. Edes pariterapiat ei auta, aivan tarpeetonta touhua tuollaisen miehen kanssa. Anna miehen mennä kiertoon!



Kuule raha on vain rahaa, ja huonekaluja, mattoja ym. löytyy ihan varmaan sukulaisiltakin ylimääräisiä. Jätä romut ja häivy.

mielummin tänään ja läppäri mukaan. Se on sinun kun olet sen saannut lahjaksi, sen sanoo lakikin. Mukaan myös omat ja lapsen vaatteet ja jokin henk kohtainen varustus. Loput tavarat saat sukulaisilta tai vaikka kunnan sos. toimistolta tai sitten käyt myöhemmin hakemassa poliisin turvassa. Lähde joka tapauksessa ennen kuin miehesi kesäloma alkaa.

Eli jätä ne kamat ja häivy. Ota se lahjaläppäri mukaan ja hae ne loput kamat veljesi/poliisin kanssa myöhemmin, kun olet saanut vaikka vuokravaraston hankituksi. Valokuvaa ennen lähtöä mitä sinulla siellä on omaa, ja jos mies niitä sillä välin hukkaa/särkee, on korvausvelvollinen. Oikeudesta voi hakea asialle päätöksen, jos muuten ei suju. Parempi melkein kun annat kamojen olla ja häivyt, pääset nopeimmin eroon riesasta.

henkistä julmuutta käyttävästä miehestä. Tiedän kokemuksesta sen olevan vaikeaa mutta väistämätöntä jos haluat järjissäsi pysyä.



Lapsen takia ja itsesi takia on tehtävä ratkaisu vaikka tekisi kipeää. Omaisuus on toisarvoista, tärkeintä on hyvä olo.



Luota että pärjäät, pyydä apua sukulaisilta kyllä he auttavat niin auttoivat minuakin.



Mies ei parane tuosta taudistaan se on 100 % varmaa.

henk koht paperit, arvokkaat tavarat, valokuvat, lapsen leluja sen verran kuin uskallat ettei se näy. omia ja lapsen vaatteita. toimita ne veljesi vierashuoneeseen työpäivän aikana. sitten sinä päivänä kun lähdet (toivottavasti muutaman päivän sisään) pakkaat kaikki loput lelut ja vaatteet mitä vaan ehdit, ja menoksi ennenkuin työpäivä loppuu.



entä jos tavarat menis vierashuoneeseen ja sinä ja lapsi turvakotiin? tulis dokumentoitua toi sun pelko. vois olla hyvä sitten mahdollisessa huoltajuustaistelussa että on todistajia sun pelosta. puolueettomia sellaisia.

minä odotin 20 vuotta että ex-mieheni muuttuisi, oli myös väkivaltainen. ei auttanut terapiat, keskustelut, lupaukset. ei ihmiset muutu, se on vaan hyväksyttävä. tämän kun saat itsellsi selväksi niin pystyt lähtemään.

on ihan käsittämätöntä toimintaa ja se että ap selvästi tavallaan hyväksyt sen oikeutetuksi, kertoo missä suossa olet itse teidän suhteessa.

Itse olin 10 vuotta sitten melko samanlaisessa tilanteessa.



Ennenkuin tajusin lähteä, niin olin ehtinyt väistää maitopurkkia ja kännykkää muutamankin kerran. Meni seinää, johon tuli ihan iso lommo. En edes uskalla ajetlla, että mitä olisi tapahtunut, jos olisi osunut naamaan.



Meillä myös mies syytti minua kaikesta mahdollisesta ja oli äärettömän mustasukkainen. JOs minulla meni 10 min. pidempään kuin normaalisti niin jo olin jonkun toisen kanssa hässimässä. Joka ikinen minuutti piti selvittää ja perustella. En edes itsekänenää ymmärtänyt, missä lokerossa elin. Lisäksi miehellä oli vielä alkoholiongelmaa, jota ei myöntänyt koskaan. Silti löysin tyjiä kossupulloja milloin mistäkin, kuitenkin niin, etä ne oli yritetty piilottaa.



Eniten minua pelotti lähdön ilmoittamisessa miehen reaktio. Siksi teinkin niin, että otin kunnan vuokra-asuntoja välittävään toimistoon yhteyttä. Sain sieltä vuokra-asunnon nopeasti kun selitin todellisen tilanteen virkailijalle. Lisäksi mainitsin, ettei kotiin saa laittaa mitään postia.



Meillä mies ei missään nimessä halunnut lasta, mutta kaikki yhteinen omaisuus oli tärkeää hänelle. Teinkin niin, että otin mukaan vain joitakin huonekaluja ja kweittiövälineitä. en verran , että tulin toimeen (2 veistä, 2 haarukkaa jne.). Pari päivää ennen muuttoa ilmoitin miehelle, ja sitä ennen olin kaikessa hiljaisuudessa pakannut.



Ilmoitin miehelle, että lähden miettimään, että haluanko enää olla yhdessä. Tällä valheella sain sen näyttämään vain väliaikaiselta. Heti kun olin omassa uudessa kodissa ja istuin muuttolaatikoiden keskellä tiesin, etten (emme) koskaan palaa takaisin. Se vapauden tunne oli sanoinkuvaamatonta ja se, että pystyi hengittämään ihan oikeasti. Kertaakaan en ole katunut päätöstäni.



Yhteisen omaisuuden kanssa tein niin, että en ottanut mitään enkä vaatinut mitään mieheltä talosta jne. En edes jaksanut ja kaikki se omaisuus menetti täysin arvonsa sen vapauden rinnalla.



Hae siis itsellesi vuokra-asunto. Valmistele kaikki salaa valmiiksi ja käy lastenvalvojan luona kysymässä neuvoja mm. huoltajuuskysymykseen. Koska ihan varmasti mies yrittää saada lapsen itselleen. Kysy neuvoja siihen, että miten varmistat sen, että saat lapsen varmasti takaisin ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Oliskohan olemassa väliaikaisia huoltajuuspäätöksiä? Käy myös Kelalla tekemässä paperit yksinhuoltajuuden korotuksista ja lapsilisien sinulle tulemisesta. Lisäksi hae asumistukea. Sitä saat vaikka olisittekin naimisissa, koska siellä on kohta erilleen muuttaminen tms., jonka peruteella olet oikeutettu tukeen. Käy myös sossussa kysymässä tukea ja neuvoja ja ole rehellinen vaikka kuinka hävettäisikin tai pelkäisit pilaavasi miehen maineen.



Sitten kun olet turvallisella maaperällä, johon miehellä ei ole mitään asiaa, niin sen jälkeen voit neuvotella miehen kanssa jatkosta. Ehdoton edellytys on terapia ja sitäkin kannattaa käydä jonkun aikaa kunnes päätätte tulevasta. JOs tämän jälkeen oikeasti haluat vielä yrittää, niin aloittakaa sekin varoen, älä siis heti luovu omasta asunnostasi vaan aloittakaa seurustelu uudestaan ja tapailkaa ennen päätöksen tekemistä.



Tällä mies ainakin tietää sinun olevasi tosissaan. ja huomaa, että et ole millään tavalla riippuvainen hänen rahoistaan. Pärjäät varmasti omillasi. Hae toimeentulotukea ja ota vaikka pankista käyttöluottoa, mutta raha ei saa olla este teidän turvallisuudelle.



Toimi heti, mutta varovaisesti.

En millään haluaisi maalata piruja seinille, mutta näitä on liikaa, jotka päätyvät toisen puolison kuolemaan.



Voimia.

Tärkeimmät pehmolelut, valokuvat jne. koska tuollainen mies voi vaikka polttaa(!) koko irtaimiston kun saa tietää että olet lähtenyt!

Ihan normaaliperheissäkin kesälomat tuppaavat olemaan aika kriisiherkkiä aikoja, joten kauhulla vain ajattelen, millaiseksi ap:n kesä muodostuu, kun hänen miehensä jää töistään lomalle. Olettaen siis, että hän ei ole yrittäjä, joka tuolla kontrollifiikillä luonteella ei taatusti pidä päivääkään lomaa.



Suosittelenkin ap:lle, että toimii nyt, kun mies on vielä päivä töissä. Tärkein syy on se, että lähtö on silloin helmpompi järjestää ja toinen syy on se, että lähdön jälkeen tästä voi hyvinkin tulla ap:lle hänen uuden paremman elämänsä ensimmäinen kesä. Miksi pilata kaunis kesä kitumalla perhehelvetissä?

*

Down or dawn? Toivottavasti dawn ap:lle!

ap? Miten on asiat lähteneet sujumaan?