mies suuttui silmittömästi, heitti jääkapista ruoat roskiin, mun vaatteet kaapista lattialle
meikit kylppärin lattialle ja nyt on kylppäri kynsilakassa, hajuvedessä ja meikkivoiteessa yltäpäätä... riitatilanteessa en suostunut antamaan miehen haluamaa vastausta kysymykseen "onko selvä, ettet enää koskaan tee niin ja näin" - olin vaiti, mies lasku kolmeen ja toteutti uhkauksensa noista tavaroista...vierestä seurannut lapsi oli vähän peloissaan...kuvittelin, että olemme suht normaali perhe, vai?!?
Mies antoi vuorokauden aikaa "taipua tahtoonsa" ja tuo sitten huomenna avioeropaperit. Avioerolla on uhkaillut ennenkin, kun ei saa naistaan muuten käyttäytymään haluamallaan tavalla = alistumaan tahtoonsa.
Kommentit (308)
Tai sitten homo? Ehkä kaappien tyhjentäminen oli symboliikkaa, halusi nostaa jonkin asian kaapista esiin?
olin terapeutilla, hyvä istunto. Yritin olla objektiivinen, olenhan minäkin usein aika kamala! Toki nalkutan, piikittelenkin ym.
Mutta...aika kurja olo tuli kumminkin. Olenhan halunnut lapsen seksittömään suhteeseen ja virunut vuosikausia suhteessa, joka ei minua tyydytä! Tyhmäksi tunnen itseni...en siis lainkaan arvosta itseäni. Mutta olemme kai sitten olleet miehen kanssa toisistamme riippuvaisia jollain tapaa (tai ainakin minä, kun en ole ymmärtänyt avioerouhkailua lopettaa avioerolla).
Mies on tällä hetkellä kiltti lammas, yhteinen kahden viikon loma viikon lopulla edessä ja odottaa sitä kovasti. Minua sen sijaan ahdistaa, mutta onneksi paikka on sellainen, mistä pääsee kätevästi pois, vaikka kotiin tai veljelle.
Moni on kehottanut lähtemään heti. Mutta haluan olla täysin varma, etten koskaan enää palaa miehen luokse, kun lähden. Terapeutti kysyi, miten voisin siitä olla varma? No, minun kohdalla se ainakin tarkoittaa sitä, että pystyn järjestämään itselleni ja lapselle kunnollisen kodin ja minulla on työtä, josta tuloja. Olen tässä tarponut sellaisessa suossa, etten pelkää yksinoloa - olenhan nytkin pyörittänyt lapsiarkea paljon yksin, kun mies matkustaa ja tekee pitkää päivää. Tykkään myös yksinolosta, olen aina tykännyt.
Siksi suunnitelma Bn hahmottaminen käynnistyy heti, kun ihmiset alallani palaavat töihin elokuun alussa. Haen myös lapselle hoitopaikkaa. Haalin kasaan pikkuista pesämunaa (olen varmaan ainoa naisihminen, jolla ei henkilökohtaisia säästöjä - kaikki yhteisessä potissa). Voihan toki olla, että olen sitten jo "liian myöhässä", mutta se on sitten sen ajan juttu.
Olen tosi kiitollinen, että niin moni on jaksanut tukea ja olla kiinnostunut.
-ap
että tilanne on täysin räjähdyskerkkä (on tullut testattua) - jos siis sanon, kysyn tms. jotain kiusallista, epäsopivaa, saan kuulla esim. että "tulen overrollaamaan sut koska tahansa, missä tahansa tilanteessa". Että näin meillä. Moni teistä tuntee tämän miehen, hän on hyvin pidetty, täydellinen perheenisä ja rakastava aviomies. Pitkä, hyvännäköinen, menestyvä. Minun mies.
-ap
Tiedän että elät hankalaa aikaa ja mietit vaikeita päätöksiä... Kovasti voimia!
kun sanoit:
Moni teistä tuntee tämän miehen, hän on hyvin pidetty, täydellinen perheenisä ja rakastava aviomies. Pitkä, hyvännäköinen, menestyvä. Minun mies.
Tsemppiä ap!!!
aivan ylimmissä johtotehtävissä ollut. Tarkoitin vaan, että monen tuttavapiirissä on varmaan tällaisia "menestyjiä", mutta ei aina tule arvanneeksi, mitä pinnan alla piilee. Ja ehkä siksi korostan tätä, koska mieheni aina ottaa esille, kuinka pidetty hän on töissä, kuinka kaikki hänen kaverinsa arvostavat häntä niin kovasti ym - mutten minä, hänen mielestään siis... mulle se on aina kuulostanut hassulta, koska mulle on itsestään selvää, että kun teen työni hyvin, olen arvostettu - ja tosiystävät toki tukevat ja arvostavat missä tahansa tilanteessa:-) Toki siis omasta mielestäni arvostan ja kehun häntä, viimeaikoina vähän vähemmän...
-ap
Vai oliko se taas sitä miltäsinustatuntuu ilman mitään mielipidettä mihinkään terapeutin puolelta?
Kehotti miettimään, mitä haluan, mitä tunnen miestä kohtaan. Fiksuja juttuja minusta. Tämä ei ollut ensimmäinen kertani ammattiavussa, sillä olen aina arvostanut sekä mielen että fysiikan ammattidiagnooseja.
Minusta mielen "vaivat" ovat kuten pitkittynyt flunssa - ei kai kukaan halua virua epätietoisuudessa, mikä oikein vaivaa:-) Olen kohtalaisen hilpeänä, toinen lasi valkkaria naaman edessä. Mies ulkona työjuttujen vuoksi.
minusta tuo sinun tekstisi saa kuulostaa aivan semmoiselta että mies pitää myös sinua ihan lapsena,jos et tee kuten pyydän,lasken kolmeen ja saat tukkapöllyn tyyliin..oksettavaa..
mikään ei ole niin kauheaa kuin se että parisuhteessa ei saa sanoa omaansa mielipidettä,ei olla oma itsensä..
minusta tuntuu että jokaseista äidistä joka antaa lapselle rajat tuntee itsensä tyranniksi mutta lopussa kiitos seisoo..kun lapsi aikauinen ja on kunnon kansalainen,saa olla ylpeä että jaksoi olla se tyranni vaikka raskasta välillä olikin=) helppoa se isällä on jos vain on lapselle leikkikaveri,tulee valmiisiin juttuihin jne..kyllä se monen äidin rooli olla se "tyranni"..
tsemiä sinulle ja ehkä pieni hetki lapsen kanssa tekisi terää niin sinulle ja varsinkin miehellesi..lähdet pariksi päiväksi lapsen kanssa johonkin ja painotat miehelle että mieti sillä aikaa omaa rooliasi suhteessa/perheessä,omaa käyttäymymistä jne..ei tuota minun mielestä voi suhteeksi kutsua jos kiristetään erotella heti kun erimielisyyksiä tulee..pidä pintasi ja mielipiteesi!!!
että tiukan paikan tullen erotaan.Onko tämä palsta joku ero,lasten huoltakuuskiistojen,ym asiaanliittyvien tietojen jakopankki. Niin että erotaan kaikka nyt heti. Kun kuitenkin kaikki joskus riidellään.Ja kun kuitenkin kaikki eroaa joaskus. Ja jos nyt erottais niin ei koskaan tarttis riidelläkkää. Eikä koskaan toisia nähdäkkää. Sitten äitillä on uusi mies ja isillä uusi nainen. Sit mulla on kaks äitii ja jaks isii. Eikun nyt onkin jo kolmas äiti menossa ja 15:sta isi.
Hei tahvot miettikää ny vähän. Normi elmään kuuluu riidet. Opetelkaa riitelemään OIKEIN! Ja eläkää ihmisiksi ja kasvattakaa terveitä lapsia . Ja ottakaa vastuu omista teoistanne. Sapettaa kun kaikki aikuset tuntuu olevan ihan keskenkasvuisia kersoja kaikki. Eroll ne hommat selviää ja omat ongelmat ratkeaa. Juodaan viel
päät täyteen. EIKS NI! Suomi mammat ja papat!
eikä fyysinen väkivalta. Tukkapölly ei ole normaalia riitelyä, eikä myöskään tavaroiden särkeminen. Itse en tuollaista äijää katselisi minuuttia kauempaa, ei ole mitään hyvää syytä alistaa itseänsä perheväkivallalle, edes henkiselle. Normaali riitely ei ole uhkaavaa.
Mikä on avioliittosi tilanne?
T:
Joka ei uskalla kommentoida? Miksei?
Siis tämä "alistusmeininki" aina taustalla, odottaa konfliktia. Ole toki järjestellyt asioitani, mutta koska haluan elää lapseni kanssa hyvää elämää, en halua hypätä tyhjän päälle, jos ei suoranainen pakko. Säästä rahaa, kerään voimia, työstän asiaa.
Säästä rahaa, kerään voimia, työstän asiaa.
Eihän se helppoa tule olemaan mutta onko tuokaan nyt mistään kotoisin.
En usko että tuollainen mies voi muuttua vaikka siltä välillä tuntuisikin hetken aikaa. Lapsen EI pidä nähdä tuollaista, ikinä! Omakin lapseni on valitettavasti joutunut näkemään äitinsä itkevän, montakin kertaa... Mutta yritä ratkaista konfliktit siten, ettei lapsi olisi paikalla! Teet oikein, kun asetat lapselle rajat, ja kaikilla on joskus huonot hetkensä jolloin tulee korotettua ääntä ja nalkutettua.
Miten menee?