miniäkokelas on bi
Jos kuulette, että poikanne tyttöystävä on biseksuaali, niin miltä teistä tuntuu? Musta se on jotenkin...kamalaa. Entä jos ne joskus tekee lapsia, ja sit tää nainen haluukin erota ja menee yhteen naisen kanssa, ja mun lapsenlapset jää lesboperheeseen? Ja miten tälläsenkin voi edes kertoa mun äidille? Tai ei kai sitä voikaan. Mut jotenkin tuntuu, etten haluaisi kyllä sitä tyttöökään meillä käymään :(
Kommentit (71)
Ja kyllä mä oikeesti kyselen mieheltä, ketä illanvietoissa on. Ja että puhuuko se ikinä musta kavereilleen (siis kehuja) :) Sen kavereita kun ei koskaan täällä käy.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:48"]
Ja kyllä mä oikeesti kyselen mieheltä, ketä illanvietoissa on. Ja että puhuuko se ikinä musta kavereilleen (siis kehuja) :) Sen kavereita kun ei koskaan täällä käy.
[/quote]
No miksi kukaan teillä kävisikään? Tuon sun kertoman jälkeen.
No kyllä me ollaan ihan onnellisia. Mun mies rakastaa mua ja sanoo sen usein. Mä teen kaikki kotihommat, mitä monen sen kaverin vaimo ei tee. Enkä natkuta saunakaljoista, kuten sen kavereiden vaimot!
Joo, toki varmasti sanoo sen usein koska muuten sulle kaikki ei oliis täydellistä ja vetäsit skitsot siitäkin.
Ap on niin täydellinen AV-mamman karikatyyri, ettei voi olla todellista:
- vahtii miehensä tekemisiä, ettei toinen nainen vie sitä
- inhoaa ei-heteroita ja on huolissaan teoreettisten lastenlasten homosaatiosta
- inhoaa lävistyksiä
- on huolissaan mitä muut ajattelee
- puuttuu poikansa seurusteluun
- on (tulevaisuudessa) vittumainen anoppi
- tyypillinen kiusaamisen mahdollistaja
- perinteisten sukupuoliroolien kannattaja
Voi hyvänen aika millainen ihminen ap oikein on.. Olisi kiva tietää sinun koulutusasteesi ja merittilistasi? Saanko minä sylkeä ja arvottaa sinua, jos koulutuksesi ei yllä minun tasolleni?
Mielestäni kaikki muut, paitsi väitöskirjan tehneet ovat alempaa rotua, tyhmempiä enkä TODELLAKAAN haluaisi lapseni seurustelevan moisen ali-ihmisen kanssa. On tilastollinen tosiasia, että väitöskirjan tehneet ovat keskimäärin ÄO:ltaan ei väikkärin tehneitä älykkäämpiä. Ja millainen liitto se siitä tulee, jos miniä onkin typerys, pelkkä tavallinen maisterinpulliainen? Että voisihan sen vetää näinkin. Ja ai niin, olen pikkupaikkakunnalta kotoisin minäkin.
Miksei täällä saa kunnioittaa perinteitä? Jos on sitä mieltä, että vanhaan hyvään aikaan oli arvot paremmin (nainen kotna, mies töissä, homot pysykööt kaapissaan) niin heti nimitellään av-mammaksi? Mikä on av-mamma? Yh-mamman ymmärrän.
Siis ootko nyt tosissa vai oliko tää nyt sellanen provo taas mihin ei vaan pitäis tarttua. Lähinnä ihmettelen, että miten tämä asia on sulle edes selvinnyt. Tai siis itse en ainakaan ihan heti pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa esittäydyn uusille appivanhemmille kertomalla että "moi oon pääosin hetero".
Mustakin kuulostaa perin oudolta että sinulle olisi tiedotettu asiasta. Jos tämä nyt ei olisikaan provo, voisit lohduttautua sillä, että suurella osasta ihmisistä seksuaalisuus ei ole mustavalkoisen joko-tai-tyyppistä.
Mitä jos heterominiä rupeaisi narkkariksi ja vahingoittaisi lapsiaan? Etkö sellaista pelkää? Tai että heterominiä huoraisi pitkin kyliä?
Yrittäkää nyt edes vähän, kun näitä provojanne laaditte..
Miniäkokelas ei siis ole edes käynyt teillä kylässä, ap, ja silti jo tiedät hänen seksuaalisen suuntautumisensa vivahteet? Aikamoisen kaukaa haettu myöskin tuo esimerkkiskenaariosi lapsista lesboperheessä. Ehkä aavistuksen verran menet asioiden edelle, eipä voi muuta sanoa.
No minun miniäkokelaani on lesbo, kuten tyttärenikin. Ei tunnu ihmeelliseltä.
Mä olen varmaan henkisesti bi ja voisin olla myös naisen kanssa mutta en ole koskaan sitä kokeillut vaikka ajatus kiehtoo ja naisia on mukava katsella.
Ihmettelen miksi sinulle on kerrottu, minä en ainakaan kertoisi anopilleni. Edes mieheni ei tiedä taipumuksestani vaikka naisia sille ihastelenkin.
Olen ihan samaa mieltä kuin aloittaja, onneksdid ei meillä ole noin käynyt.
Olen itsekin bi, mutta lapseni mummo ei sitä tiedä ellei exä siitä kerro.
Anoppi tietää, että ennen kuin aloin seurustella hänen poikansa kanssa minulla oli yksi pitkäaikainen tyttöystävä. En tiedä, mitä mieltä hän on asiasta eikä se oikeastaan minua kiinnostakaan - nyt olen hänen poikansa kanssa harvinaisen onnellinen ja jollei tämä anopille riitä niin ei mahda mitään.
Ei minusta kyllä ole niin kummallista, että aloittaja tietää asiasta. Minun kälyni on biseksuaali ja äitini kyllä sai asian tietoonsa aikalailla samaan aikaan kuin minäkin. Veljeni oli sen ihan avoimesti sanonut. Se ei ole heille suhteessa mikään ongelma, eivätkä siis nähneet syytä olla puhumatta siitä perheellekin, ihan kuten muistakin asioista.
Sitä kyllä vähän ihmettelen, että olisi kerrottu ennen kuin olet edes tavannut henkilöä. Mutta kukin tyylillään.
Totta puhuakseni aina hetkittäin olen itsekin ollut veljeni suhteesta huolissani. Heillä on yhteisiä lapsia ja välillä mietin, voisiko käydä niin, että lasten äiti haluaisikin taas seurustella naisen kanssa ja jättäisi perheen. Pelkoon auttaa - tadaa! - puhuminen. Niin vaikeaa, kun se meille monelle suomalaiselle onkin. Tutustu häneen! Tutustu poikasi ja tytön suhteeseen yhdessä, ts. vietä aikaa heidän kanssaan. Ja jos tämän kaiken jälkeen vielä arveluttaa, voit varovasti (huom!) omalle lapsellesi kahden kesken ilmaista oman huolesi. Mutta älä tuomitse! Älä ilmoita, että tyttö varmaan pettää häntä, älä maalaile piruja seinille! Mutta voit sanoa, että "Minua välillä huolettaa, kun tämä biseksuaalisuus on minulle uutta, että voiko käydä niin, että X jossain vaiheessa haluaisi palata taas naisten pariin. Oletteko jutelleet aiheesta?" Ja lisäät vielä, ettei ole pakko kertoa, koska asiahan ei oikeasti sinulle kuulu.
Lycka til.
Anoppi hyvä. Vaikka se miniä ois seksuaaliselta suuntautumiseltaan mitä vaan, niin se miniä voi lähteä samaa tai eri sukupuolta olevan mukaan.
Mut hei, en oo varma, oon vaan kuullu huhuja, että joskus ihmiset todellaki eroo ikään,sukupuoleen ja kaikkeen muuhunkaan katsomatta ja jatkaa elämäänsä, kuten kukin parhaaksi sitten näkee.
Rehellisesti sanottuna en minäkään haluaisi lapseni seurustelevan bisexuaalin kanssa.
Olenko minä oikeasti jotenkin niin kummallinen, että kuulostan provolta :( En ole aiemmin ajatellut asiaa, olen luullut että suurin osa vähän kontrolloi miehensä/vaimonsa tekemisiä. Mä olen jotenkin aina halunnut, että kaikki on täydellistä, mies, koti ja lapset. Siksi jos lapsen puoliso on bi, niin se on kauheeta. Jos joku saa tietää. Mä olin koulussakin ja myös nyt vanhempanakin, sellainen, että jos kaverin kanssa synkkas, ja joku sanoi siitä ilkeetä, niin pikkuhiljaa vetäydyin kaverisuhteesta ettei mua leimattais samanlaiseksi. Näin jälkeenpäin harmittaa...