Ihan kamala ikävä armeijassa olevaa lasta
Tuli ihan kamala ikävä ihan yhtäkkiä. Itkettää enkä voi keskittyä edes töihin kunnolla. Mitenhän se ressukka siellä pärjää.. :(
Kommentit (37)
Tiedän tunteen, mutta kyllä se pärjää! Itsellä on jo kaksi käynyt ja tammikuussa kolmas menossa..
Mun poika on kanssa armeijassa mutta pääsee pian kokonaan pois eli ennen joulua.Mullakin on ikävä häntä. Olen kyllä viestitellyt hänen kanssaan ja ollaan lomilla nähty.
Äidit on vaan tollasii, siis äidit jotka lastaan rakastaa.
Se tulee takaisin. Ikävöi sitten kun sota alkaa ja et tiedä näetkö enää koskaan. Ja jos näet, niin näetkö hengissä.
Tsemppiä! Mulla oli kans välillä tosi kova ikävä. Se ei kovin sillon tykännyt kun soittelin sille. Muille soitteli tyttöystävät ja mun pojalle oma äiti :D onneksi kaksi nuorempaa on tyttöjä eivätkä ainakaan vielä ole hinkumassa armeijaan
Vierailija kirjoitti:
Äidit on vaan tollasii, siis äidit jotka lastaan rakastaa.
Näin on! Mutta kun käytiin pari vuotta sitten katsomassa kuopuksen sotilasvalaa niin kyllä miestäkin itketti. Eikä ollut ainoa..
Mullakin alussa oli hirveä ikävä mutta nyt olen jo tottunut. Oikeeastaan tää armeija-aika on ollut hyvä "harjoitus" siihen kun lähtee opiskelemaan ensi syksynä (toivottavasti siis pääsee haluamaansa kouluun!). Meillä poika on nyt sotimassa loppusotaa, ennen joulua pääsee pois.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Mulla oli kans välillä tosi kova ikävä. Se ei kovin sillon tykännyt kun soittelin sille. Muille soitteli tyttöystävät ja mun pojalle oma äiti :D onneksi kaksi nuorempaa on tyttöjä eivätkä ainakaan vielä ole hinkumassa armeijaan
Voi apua, ei sais nauraa mutta tuo mielikuva :D
Yhyy, odotappa sitä kun muuttaa pois kotoa. Silloin vasta ikävä tulee!
Pärjää kai ja tulee sitten sieltä pois jos ei pärjää..
Vierailija kirjoitti:
Yhyy, odotappa sitä kun muuttaa pois kotoa. Silloin vasta ikävä tulee!
Tämä! Mulla muutti esikoinen (tyttö) samaan aikaan kun kuopus (poika) lähti armeijaan. Koska olen yh niin jäin yhtäkkiä ihan yksin. Oli ihan sairas ikävä, molempia
Vierailija kirjoitti:
Pärjää kai ja tulee sitten sieltä pois jos ei pärjää..
Onkai se siellä jo jonkun 5kk vähintään pärjännytkin..
Mulla esikoinen sairastaa diabetestä ja 2013 kävi armeijan (halusi vaikka ei olisi ollut edes pakko) Oli ihan sairas huoli että jos se kuupahtaa sinne metsään... Onneksi nyt vissiin on niin että enää ei saa diabeetikko mennä, helpottaa äitienkin huolta!
Vierailija kirjoitti:
Mulla esikoinen sairastaa diabetestä ja 2013 kävi armeijan (halusi vaikka ei olisi ollut edes pakko) Oli ihan sairas huoli että jos se kuupahtaa sinne metsään... Onneksi nyt vissiin on niin että enää ei saa diabeetikko mennä, helpottaa äitienkin huolta!
Mun esikoinen sai keuhkokuumeen armeijassa eikä päässyt lääkäriin, yritti kyllä, mutta ei uskottu. Oppitunnilla meni kuulema ihan sekavaksi ja pyörtyi. Vietiin lääkäriin ja 40 asteen kuume.. tuosta kun tokeni niin tuli poskiontelon tulehdus leirillä, ei päässyt vemppaamaan. Poika pisti viestiä että tajuttoman huono olo eikä pääse hoitoon. Soitin niin saamarin vihasen puhelun sinne. Pääsi poika hoitoon ja oli muuten pitkään kipeänä. Lomallakin vaan nukku. Kyllä sillon oli vaikea päästää lapsi takasin, oli hirveä huoli
Vierailija kirjoitti:
Mulla esikoinen sairastaa diabetestä ja 2013 kävi armeijan (halusi vaikka ei olisi ollut edes pakko) Oli ihan sairas huoli että jos se kuupahtaa sinne metsään... Onneksi nyt vissiin on niin että enää ei saa diabeetikko mennä, helpottaa äitienkin huolta!
Miksi tätä alapeukutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla esikoinen sairastaa diabetestä ja 2013 kävi armeijan (halusi vaikka ei olisi ollut edes pakko) Oli ihan sairas huoli että jos se kuupahtaa sinne metsään... Onneksi nyt vissiin on niin että enää ei saa diabeetikko mennä, helpottaa äitienkin huolta!
Miksi tätä alapeukutetaan?
Koska oma valinta
Voi ei, tiedän tunteen, kyllä se siitä
Munkin pojalla loppusota nyt menossa ja on sairastellut siellä armeijassa kun heti alussa jostain rokotteesta nousi kuume. t.kolmonen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla esikoinen sairastaa diabetestä ja 2013 kävi armeijan (halusi vaikka ei olisi ollut edes pakko) Oli ihan sairas huoli että jos se kuupahtaa sinne metsään... Onneksi nyt vissiin on niin että enää ei saa diabeetikko mennä, helpottaa äitienkin huolta!
Miksi tätä alapeukutetaan?
Koska oma valinta
Niin oli pojan oma valinta. Mutta tässä ketjussa on kai kysymys äidin ikävästä.
Ymmärrän sua, meillä tuo on vielä edessä.