Lue keskustelun säännöt.
Millaiset oli sun surkeimmat treffit?
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni. Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä." Treffit loppui siihen ja tää mies esti mut joka paikassa. 😂 itse soitin kavereille ja kysyin missä bileet ja kotona olin 9 aamulla.
Kommentit (2388)
Tapasin kyseisen miehen deittisovelluksessa ollessani 18-vuotias eli tosi nuori. Mies oli itse 22-vuotias. Sovittiin tapaaminen ja tää mies ehdotti että mennään syömään pikaruokaravintolaan eikä siinä mitään. Hän oli sinällään mukava mutta erilaisten elämäntilanteiden takia meillä ei ollut paljoa puhuttavaa. Kaiken lisäksi työntekijä kaatoi vahingossa limut päälleni minkä johdosta seuralaisena suuttui ihan hirveästi hänelle. Sain miehen lopulta rauhoittumaan mutta treffit kokivat täydellisen tunnelman lässähdyksen koska reaktionsa oli niin voimakas, etenkin kun se olin minä jonka päälle ne limut kaatuivatmökötti lopputreffien ajan.
Kaiken kukkuraksi huomasin että hän oli valehdellut pituutensa 10cm pidemmäksi mitä oli oikeasti mikä kävi ilmi siitä että olimme lähes samanpituisia. Treffien jälkeen laitoin viestiä etten kokenut meillä olevan mitään yhteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Japuli kirjoitti:
Kun noita älyttömimpiä naisten treffikokemuksia lukee, niin herää kysymys että mikä niissä miehissä viehätti niin paljon että treffit syntyivät? Onko naisilla joku vaisto joka ohjaa heitä tuollaiseen seuraan harjoituksen vuoksi eli testataan tutkan toimivuutta?
joskus sitä tapaa kivalta tuntuvan tyypin ja sitten sovitaan treffit. parinmuodostus on aikamoisen haastavaa hommaa, ja eihän siitä tule mitään jos ei lähde katsomaan ihmisiä ja treffaile. siellä sitten tapahtuu kaikenlaisia juttuja ja täällä puidaan sitä kun ei alkanutkaan sitä vuosisadan rakkaustarinaa.
ihan osuvasti voisi aloittaa ketjun "parhaimmat treffit koskaan" mutta sinne harva tulisi sillä parisuhteissaan elävät elää omaa elämäänsä eikä välttämättä viihdy täällä missä on paljon sinkkuja aikaa viettämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.
Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.
Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.
"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.
t. M55v.
Tuo on kuule aika normaalia. Minä en koe sitä lainkaan pahana ehkä jopa päinvastoin. Jos miestä vähän jännittää niin ajattelen että hän on enemmän tosissaan eikä mikään pelimies. Kyllä se siitä ajan kanssa taaa toimii. Eihän naisetkaan ole aina valmiita tositoimiin.
Naiset ne aina kyllä mainostaa ettei haittaa ja sillälailla. Sitten kuitenkin minullakin kas kummaa sattui kohdalle se eka ja ainut nainen elämässä jolle se tuntui olevan elintärkeää että vehje on heti kivikova ja pannaan kunnolla. Kun ei toiminut, niin suorastaan suuttui ja syytti minua siitä etten tykkää tarpeeksi tai jotain. No jos jotain plussaa niin eipä tosiaan tarvi enää haaveilla mistään naisten kanssa.
ei kuulosta fiksulta naiselta jos yrittää loukata toista seksuaalisissa asioissa. et menettänyt mitään usko pois, parempiakin on olemassa. voimia ja tsemppiä eteeenpäin!
Lisää näitä! Kamalasti tuntuu olevan liikkeellä sekopäitä joilla ei tunnu olevan minkäälaista tilannetajua😅ja ihmiset hyvät, ei ikinä ekoilla treffeillä kenenkään kotiin tai autoon, teille voi sattua mitä tahansa! Aina julkiselle paikalle jossa on muita ihmisiä joilta pyytää apua jos treffikumppani osoittautuukin uhkaavaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.
Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.
Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.
"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.
t. M55v.
Tuo on kuule aika normaalia. Minä en koe sitä lainkaan pahana ehkä jopa päinvastoin. Jos miestä vähän jännittää niin ajattelen että hän on enemmän tosissaan eikä mikään pelimies. Kyllä se siitä ajan kanssa taaa toimii. Eihän naisetkaan ole aina valmiita tositoimiin.
Naiset ne aina kyllä mainostaa ettei haittaa ja sillälailla. Sitten kuitenkin minullakin kas kummaa sattui kohdalle se eka ja ainut nainen elämässä jolle se tuntui olevan elintärkeää että vehje on heti kivikova ja pannaan kunnolla. Kun ei toiminut, niin suorastaan suuttui ja syytti minua siitä etten tykkää tarpeeksi tai jotain. No jos jotain plussaa niin eipä tosiaan tarvi enää haaveilla mistään naisten kanssa.
Johtuisikohan siitä, että me naiset ollaan yksilöitä ja erillisiä ihmisiä ihan siinä missä te miehetkin. Jos yksi nainen (tai kymmenen) sanoo mielipiteensä asiasta, ei se tarkoita että seuraava vastaantuleva nainen reagoisi täsmälleen samalla tavalla kuin se edellinen Naisista löytyy eri tavalla eri asioihin suhtautuvia ihmisiä, ja osa tuollaisia törkeröitä kuten sinun kokemuksessasi. Toivotan sinulle parempaa treffionnea jatkossa, mihin varmasti auttaa jos sisäistät tämän asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Japuli kirjoitti:
Kun noita älyttömimpiä naisten treffikokemuksia lukee, niin herää kysymys että mikä niissä miehissä viehätti niin paljon että treffit syntyivät? Onko naisilla joku vaisto joka ohjaa heitä tuollaiseen seuraan harjoituksen vuoksi eli testataan tutkan toimivuutta?
En osaa tuohon vastata mutta kysytään takaisin että onko miehillä joku vaisto heittäytyä urpoksi treffeillä?
Olen homoseksuaalinen mies ja nuorena eli noin 20-vuotiaana etsin netissä homomiestä parisuhteessa, minkä tein selväksi kun lähetin ilmoituksen seuranhakupalveluun. Kerroin siis, että en ole etsimässä pelkkää seksiseuraa vaan miestä pidempiaikaiseen parisuhteeseen, jossa seksi olisi ollut vain osa sitä suhdetta. Erittäin monet miehet ottivat yhteyttä ja olivat innokkaasti ehdottamassa tapaamista jo muutaman viestin jälkeen. Kun sitten tapailin heitä, niin seksiä oltiin vonkaamassa jo ensimmäisellä tapaamisella. Minä en suostunut, koska minusta seksi kuuluu parisuhteeseen tai ainakin pidempiaikaiseen tuttavuuteen, jossa toinen tunnetaan hyvin ja silloin häneen jo voi luottaa täysin. Silloin he suuttuivat hirveästi kun en ollut valmis hyppäämään sänkyyn heti ja suunnilleen paneskelemaan heti ensimmäisellä tapaamisella kun toisesta ei tiedetty juuri mitään. He siis itse tiesivät, että olin etsimässä parisuhdetta enkä vain pelkkää seksiseuraa ja suuttuivat sitten kun ensimmäisellä tapaamisella teen selväksi, että ei se nyt vain käy että se ihmissuhde perustuu vain seksiin kuten he halusivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sovin treffit ravintolaan naisen kansssa jonka tapasin silloin kasvotusten ensimmäisen kerran. Olimme päässeet keskusteluissa ja ruokailuissa hyvään vauhtiin kun vanhempani ilmestyivät myös samaan ravintolaan. Äitini tietysti väkisin heti tunki pöydän viereen minut nähdessään kun hänellä niin paljon oli asiaa. Isä siinä paremmin kartalla ja kertoi että nyt jatketaan matkaa ja että nuoret haluavat olla rauhassa ja meille sitä paitsi oma pöytä. En ollut vielä silloin kertonut vanhemmille että pidän tytöistä ja olin lähinnä paniikissa. Isälle asia oli selvästi sillä hetkellä aivan selvä että olen treffeillä ja myönsikin sen myöhemmin ja äitini ymmärsi vasta kun kerroin. Jouduin kertomaan treffikumppanille asian ja söimme loppuun vähän nopeamma kaavalla ja menimme jatkamaan iltaa muualle. En nyt tiedä lopulta olivatko niin kamalat treffit mutta olin vielä nuori ja silloin tuntui että mokasin kaiken loppuillan ajan.
Niin jäi pois että tosiaan silloin jäi siihen yhteen iltaan ja yöhön. Pari vuotta myöhemmin aloimme sitten seurustella eli ei kumppani ollut ongelma missään vaiheessa. Minun piti vielä vähän aikuistua lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Sellaset että jätin tyypin siihen istumaan ja lähdin kotiin, kun sanoin käyväni vessassa. En tehnyt sitä ilkeyttäni, mutta tietyistä syistä johtuen en jaksanut viedä treffejä loppuun. Tuskin tyyppi särki sydämensä kuitenkaan.
Huh onpa saanut tämä alapeukkuja. Mutta muistaakseni yritin ensin lähteä sivistyneesti ja kerroin, että haluan lähteä kotiin, mutta intti koko ajan että älä. En sitten keksinyt muuta kun tuollaisen valheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka olen muutamista "huonoista treffeistä" tänne avautunut niin nekin on olleet loppupeleissä kivoja kokemuksia itsellä ja opettavaisia tilanteita niin itsestä kuin toisesta. mitään pahaa ei ole onneksi koskaan tapahtunut. olen luottanut treffikaveriin ja ollut kiinnostunut hänestä ja sitten on katsottu miten sovittaisiin yhteen kahvittelun merkeissä. "surkeilla treffeillä" on yleensä huomattu ettei ole tarpeeksi yhteistä tai kemiaa että voisi jatkaa suhdetta.millään hienoilla treffeillä että mies veisi ulos hyvään ravintolaan en ole koskaan yksittäisillä treffeillä ollut. pidän eniten kahvilatreffeistä, ne on tuttuja ja turvallisia. leffatreffejä en oikein tajua ensitreffeiksi, vaan nuorille ne voi olla hyvä tapa viettää yhteistä aikaa jos jännittää paljon koko tilanne.
Hyviä treffejä ihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Olen homoseksuaalinen mies ja nuorena eli noin 20-vuotiaana etsin netissä homomiestä parisuhteessa, minkä tein selväksi kun lähetin ilmoituksen seuranhakupalveluun. Kerroin siis, että en ole etsimässä pelkkää seksiseuraa vaan miestä pidempiaikaiseen parisuhteeseen, jossa seksi olisi ollut vain osa sitä suhdetta. Erittäin monet miehet ottivat yhteyttä ja olivat innokkaasti ehdottamassa tapaamista jo muutaman viestin jälkeen. Kun sitten tapailin heitä, niin seksiä oltiin vonkaamassa jo ensimmäisellä tapaamisella. Minä en suostunut, koska minusta seksi kuuluu parisuhteeseen tai ainakin pidempiaikaiseen tuttavuuteen, jossa toinen tunnetaan hyvin ja silloin häneen jo voi luottaa täysin. Silloin he suuttuivat hirveästi kun en ollut valmis hyppäämään sänkyyn heti ja suunnilleen paneskelemaan heti ensimmäisellä tapaamisella kun toisesta ei tiedetty juuri mitään. He siis itse tiesivät, että olin etsimässä parisuhdetta enkä vain pelkkää seksiseuraa ja suuttuivat sitten kun ensimmäisellä tapaamisella teen selväksi, että ei se nyt vain käy että se ihmissuhde perustuu vain seksiin kuten he halusivat?
Minustakin seksi kuuluu lähtökohtaisesti parisuhteeseen, ymmärrän sinua. ihmisiä on niin eri lähtöön ja toiset suhtautuvat seksiin paljon kevyemmin kuin toiset. minusta seksi on hyvin herkkä asia ja sillä ei pidä leikkiä koska sillä voi satuttaa molempia osapuolia. Kiitos tarinastasi.
N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaset että jätin tyypin siihen istumaan ja lähdin kotiin, kun sanoin käyväni vessassa. En tehnyt sitä ilkeyttäni, mutta tietyistä syistä johtuen en jaksanut viedä treffejä loppuun. Tuskin tyyppi särki sydämensä kuitenkaan.
Huh onpa saanut tämä alapeukkuja. Mutta muistaakseni yritin ensin lähteä sivistyneesti ja kerroin, että haluan lähteä kotiin, mutta intti koko ajan että älä. En sitten keksinyt muuta kun tuollaisen valheen.
Varmaan olen itsekin ollut monesti tilanteissa jossa tekisi mieli poistua paikalta sanomatta sanaakaan, mutta jotenkin en saa sitä tehtyä. ajattelen että jos on treffeille asti edetty ne sitten katsotaan loppuun saakka. en ole edes vedonnut kiireeseen koskaan. ilmeisesti olen ollut kohtalaisen kivoilla treffeillä.
Vierailija kirjoitti:
Japuli kirjoitti:
Kun noita älyttömimpiä naisten treffikokemuksia lukee, niin herää kysymys että mikä niissä miehissä viehätti niin paljon että treffit syntyivät? Onko naisilla joku vaisto joka ohjaa heitä tuollaiseen seuraan harjoituksen vuoksi eli testataan tutkan toimivuutta?
En osaa tuohon vastata mutta kysytään takaisin että onko miehillä joku vaisto heittäytyä urpoksi treffeillä?
En usko että mies keksii nimenomaan treffeillä ryhtyä pihiksi tai kummalliseksi. Ovat sellaisia 24/7. Se selviää lyhyellä keskustelulla ja jopa pelköstään niitä bion kuvia kattelemalla. Mutta hurmurit sokaisee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mukavinta on olla tavallisen ihanan ja keskustelevan miehen kanssa ensitreffeillä joissa molempia kiinnostaa toisen seura. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.
Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.
Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.
"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.
t. M55v.
Tuo on kuule aika normaalia. Minä en koe sitä lainkaan pahana ehkä jopa päinvastoin. Jos miestä vähän jännittää niin ajattelen että hän on enemmän tosissaan eikä mikään pelimies. Kyllä se siitä ajan kanssa taaa toimii. Eihän naisetkaan ole aina valmiita tositoimiin.
Naiset ne aina kyllä mainostaa ettei haittaa ja sillälailla. Sitten kuitenkin minullakin kas kummaa sattui kohdalle se eka ja ainut nainen elämässä jolle se tuntui olevan elintärkeää että vehje on heti kivikova ja pannaan kunnolla. Kun ei toiminut, niin suorastaan suuttui ja syytti minua siitä etten tykkää tarpeeksi tai jotain. No jos jotain plussaa niin eipä tosiaan tarvi enää haaveilla mistään naisten kanssa.
Naisten ei kannata ottaa riskiä löysän makkaran kanssa. Kun tyyppi turhautuu omaan nukkuvaan alakertaansa, alkaa syyttely siitä, mikä kaikki naisessa on vikana, kun ei heppi herää. Näitä tarinoita näkyy täälläkin. Kyllä miehen toiminnasta yleensä näkee sen, että on elänyt asian kanssa jo pidempään. Myös poken tuijottelu on voinut viedä kyvyn normaaliin kiihottumiseen.
Ei kaikki naiset sytytä, vaikka pokee ei tuijoittaiskaan.
Alakerta tekee valinnat - ei se kovin tarkka seurastaan ole, mutta välillä on aika krantulla päällä.
Viesti on silloin aika selvä naiselle - siitä ei pidä loukkaantua tai ottaa itseensä - et vain tälle veijarille ollut riittävä (vaikka veijarilla rima aika matalalla onkin, ei se sentään lattialla ole).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.
Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.
Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.
"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.
t. M55v.
Tuo on kuule aika normaalia. Minä en koe sitä lainkaan pahana ehkä jopa päinvastoin. Jos miestä vähän jännittää niin ajattelen että hän on enemmän tosissaan eikä mikään pelimies. Kyllä se siitä ajan kanssa taaa toimii. Eihän naisetkaan ole aina valmiita tositoimiin.
Naiset ne aina kyllä mainostaa ettei haittaa ja sillälailla. Sitten kuitenkin minullakin kas kummaa sattui kohdalle se eka ja ainut nainen elämässä jolle se tuntui olevan elintärkeää että vehje on heti kivikova ja pannaan kunnolla. Kun ei toiminut, niin suorastaan suuttui ja syytti minua siitä etten tykkää tarpeeksi tai jotain. No jos jotain plussaa niin eipä tosiaan tarvi enää haaveilla mistään naisten kanssa.
Naisten ei kannata ottaa riskiä löysän makkaran kanssa. Kun tyyppi turhautuu omaan nukkuvaan alakertaansa, alkaa syyttely siitä, mikä kaikki naisessa on vikana, kun ei heppi herää. Näitä tarinoita näkyy täälläkin. Kyllä miehen toiminnasta yleensä näkee sen, että on elänyt asian kanssa jo pidempään. Myös poken tuijottelu on voinut viedä kyvyn normaaliin kiihottumiseen.
Eiköhän se löysä makkara ole kaltaistesi tympeiden, ikääntyneiden naisten ongelma siinä mielessä, että te ette kiihota enää ketään. Ei se soiro värähdä, jos mutruhuulinen, ryppyinen, "kehopositiivinen" vanha horisko alkaa riisuuntumaan. Seiväs on varmasti jäykkä, jos edessä on kaunis (=nuori) nainen. Naisten seksuaalisuus perustuu hedelmällisyyteen ja nuoreen kauneuteen, miehet ovat biologisesti kiinnostuneempia sellaisista naisista, joilla on lisääntymisikä sopiva eikä keho ole vielä täysin rapistunut.
Fifo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japuli kirjoitti:
Kun noita älyttömimpiä naisten treffikokemuksia lukee, niin herää kysymys että mikä niissä miehissä viehätti niin paljon että treffit syntyivät? Onko naisilla joku vaisto joka ohjaa heitä tuollaiseen seuraan harjoituksen vuoksi eli testataan tutkan toimivuutta?
En osaa tuohon vastata mutta kysytään takaisin että onko miehillä joku vaisto heittäytyä urpoksi treffeillä?
En usko että mies keksii nimenomaan treffeillä ryhtyä pihiksi tai kummalliseksi. Ovat sellaisia 24/7. Se selviää lyhyellä keskustelulla ja jopa pelköstään niitä bion kuvia kattelemalla. Mutta hurmurit sokaisee..
Tämä. Merkkejä mahdollisesta piheydestä ovat moottoripyöräharrastus (ylipäänsä harrasteajoneuvot), yletön siisteys (kämpässä maton hapsutkin kammattu), osakesijoittaminen, kummallinen suhtautuminen ruokailuun (vältetään ravintolassa käyntiä viimeiseen asti koska se on tuhlausta josta ei jää mitään pysyvää/tavaraa käteen). Pikatestiksi käy se että ehdottaa parin euron laittamista joulupataan tai tippiä ravintolassa (jos sinne ylipäänsä päästy). Pihtari menee yleensä ihan lukkoon.
Yhdet surkuhupaisimmista treffeistä vuosien takaa olivat Tinderin kautta sovitut. Itse olin liikkeellä tositarkoituksella ja olin siitä ilmottanut sekä profiilissani, että asiaa sivuttiin myös miehen kanssa jutellessa Matchin tultua.
Juttu luisti oikein mukavasti ja päästiin siihen pisteeseen että kumpikin sanoi mielellään tapaavansa livenä, joten ei muuta kun treffejä sopimaan.
Hän asui jossain hieman kauempana mutta kertoi olevansa tiettynä ajankohtana tulossa kaupunkiin muistaakseni viettämään ystävän polttareita tms. ja ehdotti josko nähtäisiin sitä ennen vaikkapa lounaan merkeissä. Itselläkin oli iltapäivänä vapaata joten miksikäs ei.
Ravintolan luona treffeille saapui ihan oikeanlaisen oloinen mies, ja nähtävästi hänkin oli tyytyväinen näkemäänsä, koska tunnelma oli heti ensi halauksesta mukavan rento ja avoin. Mies tarjoutui maksamaan lounaan, johon suostuin, ja treffit sujui oikein mukavasti. Tutustuttiin enemmän ja juteltiin asioita sekä pintapuolisemmin että vähän syvällisempiäkin. Paljon hymyilyä, rento olo ja homma soljui hyvin eteenpäin.
Siispä kun lautaset oli tyhjät ja hän kysyi miten olisi vielä kahvittelut päälle, ilahduin kovin ja kerroin että parin korttelin päässä merenrannalla on tosi kiva kahvila jonne voitaisiin mennä istumaan hienolla kelillä ulos jatkamaan juttua.
Tässä vaiheessa hieman ehkä ihmettelin kun mies totesi että ei ehkä kerkeä enää vaihtamaan paikkaa kun ne iltamenot odottaa ohjelmassa, että eikö mentäisi mielummin vaan minun luokseni, kun tiesi etten asunut kovinkaan kaukana. Tähän ihan rehellisesti vastasin että itse kun en juo kahvia niin ei kotoa löydy edes keitintä, mutta jos on niin kiire ettei rantakahvilaan kerkeä niin voidaanhan me tässä lounaan päätteeksi ottaa vielä juomat.
Tähän mies tokaisee kutakuinkin näin: että eihän häntä nyt mikään kahvi oikeasti kiinnosta, että eiköhän me nyt mennä vaan jo sinne sinun luoksesi panemaan, että miksi tässä enempää tuhlata aikaa turhaan höpinään.
En tiedä miltä tilanne oikeasti on näyttänyt mutta oma mielikuva reaktiostani on että itsellä varmaan loksahti leuka oikeasti auki ja jäin tyhmänä tuijottamaan miestä kun tuli niin puskista koko kommentti!
Jotenkin siitä sitten koitin palautua järkytyksestäni ja sopertelin jotain että eikö me oltu kummatkin ihan alusta asti samalla mielellä liikenteessä, että ollaan etsimässä seuraa vakavalla mielellä ja mielestäni olin etukäteen ainakin omalta osaltani tehnyt ihan selväksi että en ole seksiseuraa etsimässä. Johon mies vielä tokaisi jotain että no niinhän kaikki nyt tuolla sanoo, mutta come on, kyllähän kaikki tietää että oikeasti Tinderistä etsitään vaan panoja.
Olin niin hölmistynyt tilanteesta etten ihan tarkalleen edes muista mitä siinä sitten enää sanottiin, mutta hyvin pian mies oli kerännyt takkinsa yms. ja jo poistunut paikalta.
Itse jäin sitten siihen lounasravintolan sohvalle haavi auki ihmettelemään että mitähän ihmettä tässä oikeen äsken tapahtui. Lopulta päädyin hakemaan tiskiltä itselleni juustokakkupalasen ja kupin teetä ja jäin yksin nauttimaan niistä ja miettimään että pitäisiköhän sitä suosiolla lopettaa vaan kokonaan parisuhteeseen sopivan kumppanin etsiminen nettisovellusten kautta, jos noinkin hyväkäytöksiseltä ja luupavalta mieheltä vaikuttava tapaus muuttui sekunneissa yksistä parhaimmista treffeistä, yksiin surkeimmista!
Jälkikäteen osaan jo pitää koko tapausta huvittavana, mutta silloin ei kyllä vielä paljoa naurattanut. :D
Kun noita älyttömimpiä naisten treffikokemuksia lukee, niin herää kysymys että mikä niissä miehissä viehätti niin paljon että treffit syntyivät? Onko naisilla joku vaisto joka ohjaa heitä tuollaiseen seuraan harjoituksen vuoksi eli testataan tutkan toimivuutta?