Millaiset oli sun surkeimmat treffit?

Vierailija kirjoitti:

Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.

Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.

Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.

"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.

t. M55v.

Sehän on ihan luonnollista ymmärtääkseni miehellä että jos jännittää liikaa tai jotain muuta mielessä ei seksistä oikein tule mitään. hauskaa voi pitää monella tavalla, ja ainakin naisena se läheisyys ja kuhertelu on aivan ihanaa eikä ensitreffeillä tarvitsekaan edetä seksiin saakka. Hitaasti hyvä tulee ;)

Älä lannistu tuosta kokemuksesta, vaan luota itseesti ja kohti uusia juttuja vaan. Kaikkea hyvää!

Itse en ensitreffien jälkeen suuntaa uuden ihmisen kanssa sänkyyn koskaan. Ensin tutustutaan kosketuksella, luontevalla halauksella, ja pusulla jne. Seksi on itselle niin iso asia, että siihen ei pidä rynnätä. Kaikki kyllä tapahtuu jos on tapahtuakseen. Naiselle on hyvin tärkeää romanttinen ilmapiiri ja turvallinen olo ja se, että mieheen voi luottaa. se harvoin rakentuu yhdessä illassa. toivon että mieskin jaksaisi ottaa rauhallisesti ja edetä yhteistuumisa näissä herkissä asioissa <3

Vierailija kirjoitti:

Itse en ensitreffien jälkeen suuntaa uuden ihmisen kanssa sänkyyn koskaan. Ensin tutustutaan kosketuksella, luontevalla halauksella, ja pusulla jne. Seksi on itselle niin iso asia, että siihen ei pidä rynnätä. Kaikki kyllä tapahtuu jos on tapahtuakseen. Naiselle on hyvin tärkeää romanttinen ilmapiiri ja turvallinen olo ja se, että mieheen voi luottaa. se harvoin rakentuu yhdessä illassa. toivon että mieskin jaksaisi ottaa rauhallisesti ja edetä yhteistuumisa näissä herkissä asioissa <3

Miksi puhut NAISILLA kun et näytä tietävän asiasta yhtään mitään. Puhu vain omasta puolestasi älä meidän muiden naisten puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeisimmälle vastaajalle... olisikin hyvä keino hakea kumppania niin, että ilmoittaa "vastuuvapauden" mahdollisista erektio-ongelmista heti kättelyssä.

Uskon, että teidän suvaitsevuutenne ei heijastele todellista tilannetta "treffimarkkinoilla". En ainakaan usko, että olisin suuri succee siellä ilmoittaessani, että voidaan lähteä jatkoille, mutta seisokkia ei ole luvassa ellei käy hyvä säkä. Nyt on sellainen tunne, että asiat hoituisivat normaalisti sopivassa tilanteessa, mutta tuo yksi kokemus vaikuttaa edelleen niin, että varmuutta ei ole...

Mutta toivon kohtaavani joskus teidän kaltaisianne naisia! Itselläni on siis ikää jo reilusti yli 50v ja ehkä on niin, että tietyt elämän mukavuudet on jo syytä unohtaa, mutta olisin todella onnellinen, jos löytäisin kumppanin, jolle yhdessäolo ja kumppanuus olisi riittävä lähtökohta. Ja sitten, JOS sattuisi olemaan oikein räväkkä päivä, voisi syntyä läheisempääkin kanssakäymistä... :)

Minäkin tässä todistan, että ihana viisvitonen iski minuun silmänsä parisen vuotta sitten ja piiritti tosi isännän elkein. Järkytys oli hänelle suuri, kun sängyssä miehuus sitten ekalla kerralla sammui täysin. Minulla kesti parisen viikkoa vakuutella hänelle, kuinka normaalia tuo uuden partnerin kanssa (meidän ikäisenä) on, ja että en ole moksiskaan. Nykyään homma onnistuu hienosti, ja läheisyys on välillämme ehkä juuri tästä alkuvaikeudesta johtuen ainutlaatuista.

Aloituksessa pyydettiin kertomaan surkeista treffeistä eikä vatkaamaan yhden ukon erektio ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeisimmälle vastaajalle... olisikin hyvä keino hakea kumppania niin, että ilmoittaa "vastuuvapauden" mahdollisista erektio-ongelmista heti kättelyssä.

Uskon, että teidän suvaitsevuutenne ei heijastele todellista tilannetta "treffimarkkinoilla". En ainakaan usko, että olisin suuri succee siellä ilmoittaessani, että voidaan lähteä jatkoille, mutta seisokkia ei ole luvassa ellei käy hyvä säkä. Nyt on sellainen tunne, että asiat hoituisivat normaalisti sopivassa tilanteessa, mutta tuo yksi kokemus vaikuttaa edelleen niin, että varmuutta ei ole...

Mutta toivon kohtaavani joskus teidän kaltaisianne naisia! Itselläni on siis ikää jo reilusti yli 50v ja ehkä on niin, että tietyt elämän mukavuudet on jo syytä unohtaa, mutta olisin todella onnellinen, jos löytäisin kumppanin, jolle yhdessäolo ja kumppanuus olisi riittävä lähtökohta. Ja sitten, JOS sattuisi olemaan oikein räväkkä päivä, voisi syntyä läheisempääkin kanssakäymistä... :)

Minäkin tässä todistan, että ihana viisvitonen iski minuun silmänsä parisen vuotta sitten ja piiritti tosi isännän elkein. Järkytys oli hänelle suuri, kun sängyssä miehuus sitten ekalla kerralla sammui täysin. Minulla kesti parisen viikkoa vakuutella hänelle, kuinka normaalia tuo uuden partnerin kanssa (meidän ikäisenä) on, ja että en ole moksiskaan. Nykyään homma onnistuu hienosti, ja läheisyys on välillämme ehkä juuri tästä alkuvaikeudesta johtuen ainutlaatuista.

Tämä. Minulla hyvin saman kaltainen kokemus aiheesta. Ja vaikka kyvykkyys sortui varmaan psyykkiseen paineeseen olla mies. Ja mielikuva joka tuosta hetkestä jäi oli kaikesta säädöstä huolimatta todella positiivinen. Väitän että sain elämäni parasta suuseksiä, joka näin hiukan yli 5-kymppisenä oli hiukan yllättävääkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeisimmälle vastaajalle... olisikin hyvä keino hakea kumppania niin, että ilmoittaa "vastuuvapauden" mahdollisista erektio-ongelmista heti kättelyssä.

Uskon, että teidän suvaitsevuutenne ei heijastele todellista tilannetta "treffimarkkinoilla". En ainakaan usko, että olisin suuri succee siellä ilmoittaessani, että voidaan lähteä jatkoille, mutta seisokkia ei ole luvassa ellei käy hyvä säkä. Nyt on sellainen tunne, että asiat hoituisivat normaalisti sopivassa tilanteessa, mutta tuo yksi kokemus vaikuttaa edelleen niin, että varmuutta ei ole...

Mutta toivon kohtaavani joskus teidän kaltaisianne naisia! Itselläni on siis ikää jo reilusti yli 50v ja ehkä on niin, että tietyt elämän mukavuudet on jo syytä unohtaa, mutta olisin todella onnellinen, jos löytäisin kumppanin, jolle yhdessäolo ja kumppanuus olisi riittävä lähtökohta. Ja sitten, JOS sattuisi olemaan oikein räväkkä päivä, voisi syntyä läheisempääkin kanssakäymistä... :)

Minäkin tässä todistan, että ihana viisvitonen iski minuun silmänsä parisen vuotta sitten ja piiritti tosi isännän elkein. Järkytys oli hänelle suuri, kun sängyssä miehuus sitten ekalla kerralla sammui täysin. Minulla kesti parisen viikkoa vakuutella hänelle, kuinka normaalia tuo uuden partnerin kanssa (meidän ikäisenä) on, ja että en ole moksiskaan. Nykyään homma onnistuu hienosti, ja läheisyys on välillämme ehkä juuri tästä alkuvaikeudesta johtuen ainutlaatuista.

Aloituksessa pyydettiin kertomaan surkeista treffeistä eikä vatkaamaan yhden ukon erektio ongelmaa.

No kerrohan sitten omista surkeista treffeistäsi, niitähän varmasti riittää tuolla asenteella? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeisimmälle vastaajalle... olisikin hyvä keino hakea kumppania niin, että ilmoittaa "vastuuvapauden" mahdollisista erektio-ongelmista heti kättelyssä.

Uskon, että teidän suvaitsevuutenne ei heijastele todellista tilannetta "treffimarkkinoilla". En ainakaan usko, että olisin suuri succee siellä ilmoittaessani, että voidaan lähteä jatkoille, mutta seisokkia ei ole luvassa ellei käy hyvä säkä. Nyt on sellainen tunne, että asiat hoituisivat normaalisti sopivassa tilanteessa, mutta tuo yksi kokemus vaikuttaa edelleen niin, että varmuutta ei ole...

Mutta toivon kohtaavani joskus teidän kaltaisianne naisia! Itselläni on siis ikää jo reilusti yli 50v ja ehkä on niin, että tietyt elämän mukavuudet on jo syytä unohtaa, mutta olisin todella onnellinen, jos löytäisin kumppanin, jolle yhdessäolo ja kumppanuus olisi riittävä lähtökohta. Ja sitten, JOS sattuisi olemaan oikein räväkkä päivä, voisi syntyä läheisempääkin kanssakäymistä... :)

Minäkin tässä todistan, että ihana viisvitonen iski minuun silmänsä parisen vuotta sitten ja piiritti tosi isännän elkein. Järkytys oli hänelle suuri, kun sängyssä miehuus sitten ekalla kerralla sammui täysin. Minulla kesti parisen viikkoa vakuutella hänelle, kuinka normaalia tuo uuden partnerin kanssa (meidän ikäisenä) on, ja että en ole moksiskaan. Nykyään homma onnistuu hienosti, ja läheisyys on välillämme ehkä juuri tästä alkuvaikeudesta johtuen ainutlaatuista.

Aloituksessa pyydettiin kertomaan surkeista treffeistä eikä vatkaamaan yhden ukon erektio ongelmaa.

No kerrohan sitten omista surkeista treffeistäsi, niitähän varmasti riittää tuolla asenteella? 

eri mutta eikö tuo ukko nyt saanut kerjäämänsä huomion ++. Riittää

Sovin treffit miehen kanssa, jonka tunsin vanhastaan ja jonka kanssa olin viestitellyt jo pitkään. Tapaaminen meni omasta mielestäni hyvin ja olisin ollut valmis intiimiin jatko-ohjelmaankin, ellei samalle illalle olisi ollut jo muuta menoa sovittuna. Samalla kuvittelin antavani itsestäni hyvän kuvan käyttäytymällä kiltisti. Ilmaisin selvästi olevani kiinnostunut tapaamaan miehen pian uudelleen ja ymmärsin miehenkin haluavan nähdä minut pian uudestaan. Treffien jälkeen mies valitteli viesteissä työkiireitään ja osaa-ottavasti kerroin olevani muka itsekin kiireinen. Eräänä arki-iltana menin yökerhoon ystävieni seuraksi ja siellä kovin kiireinen treffiseuralaiseni imutteli nuorta ja hoikkaa seuralaistaan, joka vastasi innokkaasti saamaansa huomioon. Olin pettynyt ja loukkaantunut, vaikka mikään ei tietenkään estänyt miestä tapaamasta muitakin. En enää ehdotellut miehelle uusintatreffejä eikä mies lähetellyt viestejä minulle.

Vierailija kirjoitti:

Muija nosteli tissejään, nuoli huuliaan, vei välillä sormen suuhunsa ja imi. Tuijotti kiinteästi silmiini.

Totesin, että taidat olla suomalainen nainen.

Hölmistyi:  -Joo tietenkin.

Näin kirjoittaa ihminen, joka kovasti toivoisi pääsevänsä treffeille, muttei vaan onnistu. Pahaa mieltä tänne sitten purkamaan.

Eipä ole koskaan, milloinkaan ollut surkeita treffejä.

Syystä, että lähden treffeille vasta sitten, kun omasta mielestäni tiedän tarpeeksi treffikumppanista.

Ei tule sitten ylläreitä terffeilä.

Ennen treffejä olen aina juteltu miehen kanssa puhelimessa, jotta saan tuntuman, että elääkö mies ajantasaista elämää, osaako pukeutua oikein, siis tilanteen mukaan. Ja millaisissa piireissä tai harrastuksissa sun muissa, mies yleensä liikkuu.

Eihän noita tietenkään suoraan kysytä, eivät puhelut mitään kuulusteluja ole.

Mutta nuo asiat tulee väkisinkin ilmi, kun jutellaan monipuolisesti.

En ole koskaan tajunnut, miten joillakin voi treffit mennä totaalisen perselleen?

Silmät ummessako te niille treffeille lähdette?

Vierailija kirjoitti:

Sovin treffit miehen kanssa, jonka tunsin vanhastaan ja jonka kanssa olin viestitellyt jo pitkään. Tapaaminen meni omasta mielestäni hyvin ja olisin ollut valmis intiimiin jatko-ohjelmaankin, ellei samalle illalle olisi ollut jo muuta menoa sovittuna. Samalla kuvittelin antavani itsestäni hyvän kuvan käyttäytymällä kiltisti. Ilmaisin selvästi olevani kiinnostunut tapaamaan miehen pian uudelleen ja ymmärsin miehenkin haluavan nähdä minut pian uudestaan. Treffien jälkeen mies valitteli viesteissä työkiireitään ja osaa-ottavasti kerroin olevani muka itsekin kiireinen. Eräänä arki-iltana menin yökerhoon ystävieni seuraksi ja siellä kovin kiireinen treffiseuralaiseni imutteli nuorta ja hoikkaa seuralaistaan, joka vastasi innokkaasti saamaansa huomioon. Olin pettynyt ja loukkaantunut, vaikka mikään ei tietenkään estänyt miestä tapaamasta muitakin. En enää ehdotellut miehelle uusintatreffejä eikä mies lähetellyt viestejä minulle.

Ihan oukki doukki homma.

Mies ei ollut tarpeeksi kiinnostunut sinusta.

Mutta ei viitsinyt loukata sinua, sanomalla sitä suoraan.

Helpompi on valittaa kiireitään ja töitään sun muita.

Se antaa kuvan, ettei ole aikaa tapailuun ja vielä vähemmän seurusteluun.

Niin paljon kuin miehiä haukutaankin, harva mies haluaa suoraan loukata naista, sanomalla aivan suoraan naiselle: Että et kiinnosta minua tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkein treffikokemus minulla on itseasiassa sellainen, että ensimmäiset treffit meni suorastaan taivaallisesti, mutta siitä eteenpäin kaikki meni täysin mönkään kun tapailtiin. Siksi harmittaa älyttömästi ne hyvin menneet ekat treffit, kun ei voi käsittää sitä surkeaa jatkoa.

Joo samoja kokemuksia. Ekat treffit ihan sairaan kivat, mutta sitten jotenkin vain kemiat eivät toimineet.

Kerran yhdellä naisella tapahtui tunteiden täydellinen jäätyminen minua kohtaan, kun jotain turhaa tv-ohjelmaa katsellessamme nainen kommentoi, "että olipa toi idioottimainen kosinta", nii heitin sit ihan viattoman heiton, että "joo pitää pitää toi mielessä" enkä muuten muistanut koko kommenttia. Mutta nainen oli ottanut tommoisen viattoman heiton, niin että mä jo jonkun 4 tapaamiskerran jälkeen suunnittelin kosintaa xD. Minkä nainen sitten tulkitsi takertumiseksi, yli-innokkuudeksi ja ties miksi, mikä viilensi ne tunteet ja tapailu päättyi pian siihen.

Vieläkin harmittaa, että hyvin alkanut juttu kariutui noin älyttömään juttuun. Mutta opinpahan nyt, että naiset kammoaa takertuvia miehiä ja tapailun alkavaiheessa pitää välttää kaikkea, minkä nainen voisi edes mitenkään tulkita takertumiseksi.

Samaa vikaa oli tässäkin naisessa, kaikki tekemiset ja sanomiset piti ylianalysoida niin hemmetisti ja milloin ahdisti mikäkin. Aivan kuin hienolla kammalla hakemalla olisi hakenut sitä syytä lähteä lätkimään, no minä kuitenkin ehdin ensin.

Voi kai sitä harrastella mukavia muutenkin kuin työntämällä sitä pippeliä pimppiin. Tulisitko jo 2020luvulle pappa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeisimmälle vastaajalle... olisikin hyvä keino hakea kumppania niin, että ilmoittaa "vastuuvapauden" mahdollisista erektio-ongelmista heti kättelyssä.

Uskon, että teidän suvaitsevuutenne ei heijastele todellista tilannetta "treffimarkkinoilla". En ainakaan usko, että olisin suuri succee siellä ilmoittaessani, että voidaan lähteä jatkoille, mutta seisokkia ei ole luvassa ellei käy hyvä säkä. Nyt on sellainen tunne, että asiat hoituisivat normaalisti sopivassa tilanteessa, mutta tuo yksi kokemus vaikuttaa edelleen niin, että varmuutta ei ole...

Mutta toivon kohtaavani joskus teidän kaltaisianne naisia! Itselläni on siis ikää jo reilusti yli 50v ja ehkä on niin, että tietyt elämän mukavuudet on jo syytä unohtaa, mutta olisin todella onnellinen, jos löytäisin kumppanin, jolle yhdessäolo ja kumppanuus olisi riittävä lähtökohta. Ja sitten, JOS sattuisi olemaan oikein räväkkä päivä, voisi syntyä läheisempääkin kanssakäymistä... :)

Kyllä meitä on, jotka suhtaudumme hyvin ymmärtäväisesti tällaisiin. Itse olen reilu 40 v. nainen, jolla on valitettavasti matalahko libido. Tykkään kyllä läheisyydestä, pussailusta, halailusta ja tietenkin kaikesta yhdessä tekemisestä. Sopisi mainiosti jos seksi olisi "sen vähän villimmän päivän huipennus" silloin tällöin. Mutta arvatenkin tällaisilla spekseillä ei halua edes lähteä minnekään etsimään, monelle miehelle kun ystävällinen hymy tuntuu olevan jo seksiin kutsu. Saman arvomaailman omaava kumppani olisi mukava, muttei minusta ole Tindereihin tai muihin etsimään. Pitäisi kohdata jossain arjen tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan, milloinkaan ollut surkeita treffejä.

Syystä, että lähden treffeille vasta sitten, kun omasta mielestäni tiedän tarpeeksi treffikumppanista.

Ei tule sitten ylläreitä terffeilä.

Ennen treffejä olen aina juteltu miehen kanssa puhelimessa, jotta saan tuntuman, että elääkö mies ajantasaista elämää, osaako pukeutua oikein, siis tilanteen mukaan. Ja millaisissa piireissä tai harrastuksissa sun muissa, mies yleensä liikkuu.

Eihän noita tietenkään suoraan kysytä, eivät puhelut mitään kuulusteluja ole.

Mutta nuo asiat tulee väkisinkin ilmi, kun jutellaan monipuolisesti.

En ole koskaan tajunnut, miten joillakin voi treffit mennä totaalisen perselleen?

Silmät ummessako te niille treffeille lähdette?

Luuletko miehen puhelimessa mainostavan että aikoo ostaa kondomeja ja meinaa muiluttaa sinut kauppakeskuksen vessaan  pikaiselle? Tai näkyykö se puhelimessa jos mies kaivaa nenää tai persustaan?

Sovimme treffit kauppakeskus Matkukseen jonka yhteydessä on Ikea, miehen piti hakea  jokin hylly ja sovittiin että käydään samalla kahvilla. Oli sovittu tapaaminen ulko-ovien eteen, sitten tuli tekstari "moi olenkin jo täällä Ikeassa!" V"tti etsiä sitä sieltä ja kun lopulta tyyppi löytyi, teki mieli kääntyä samantien ympäri sillä  tyyppi oli varmaan 160cm pitkä ja sillä oli housut täynnä kiliseviä remmejä.

Ja sitten selvisi  vielä että sillä oli lapsi odottamassa leikkipaikalla, ei ollut kuulemma saanut hoitajaa! Käytiin me syömässä mutta toisia treffejä ei tullut vaikka mies viestitti myöhemmin, että oli vähän ihastunut.

Sovin treffit ravintolaan naisen kansssa jonka tapasin silloin kasvotusten ensimmäisen kerran. Olimme päässeet keskusteluissa ja ruokailuissa hyvään vauhtiin kun vanhempani ilmestyivät myös samaan ravintolaan. Äitini tietysti väkisin heti tunki pöydän viereen minut nähdessään kun hänellä niin paljon oli asiaa. Isä siinä paremmin kartalla ja kertoi että nyt jatketaan matkaa ja että nuoret haluavat olla rauhassa ja meille sitä paitsi oma pöytä. En ollut vielä silloin kertonut vanhemmille että pidän tytöistä ja olin lähinnä paniikissa. Isälle asia oli selvästi sillä hetkellä aivan selvä että olen treffeillä ja myönsikin sen myöhemmin ja äitini ymmärsi vasta kun kerroin. Jouduin kertomaan treffikumppanille asian ja söimme loppuun vähän nopeamma kaavalla ja menimme jatkamaan iltaa muualle. En nyt tiedä lopulta olivatko niin kamalat treffit mutta olin vielä nuori ja silloin tuntui että mokasin kaiken loppuillan ajan. 

Tapasin erään miehen nettideittisivujen kautta. Sovittiin tapaaminen pururadalle. Heti jo itellä tuntui, ettei ole mitään yhteistä. No saatiin lenkki päätökseen, nii tää ukko sanoi, ettei huolisi minua tyttöystäväkseen, mutta seksi kanssani kelpais. Sanomattakin selvää, ettei tavattu enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme vuotta sitten vokottelin työkaveriani monta viikkoa... liehittelin ja tein itseäni tykö. Olin ihan tohkeissani, kun hän viimein suostui lähtemään illanviettoon. Käytiin teatterissa ja sieltä sitten ravintolaan syömään ja sieltä kotiini jatkamaan iltaa. Ja kun tapahtumat etenivät makuuhuoneeseen, ei veitikka toiminut lainkaan.

Liikaa jännitystä ja painetta ja totaalinen alakerran lamaannus. Uusi kokemus, joka on siitä asti estänyt uudet yritykset. Takaraivossa jatkuva pelko, että jos uudestaan yritän, taas käy samoin.

Oli hitusen kiusallista jatkaa samassa työpaikassa, koko ajan pyörien mielessä, onko nainen jakanut tätä tietoa muiden kollegojemme kesken. Ei halunnut uusintatreffeille enkä ihmettele. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen vaihdoin työpaikkaa (onneksi löytyi sopiva paikka) eikä ole ollut mitään naissuhteita tuon kammottavan kokemuksen jälkeen.

"Surkeimmat treffit" on aika lievä ilmaus.

t. M55v.

Tuo on kuule aika normaalia. Minä en koe sitä lainkaan pahana ehkä jopa päinvastoin. Jos miestä vähän jännittää niin ajattelen että hän on enemmän tosissaan eikä mikään pelimies. Kyllä se siitä ajan kanssa taaa toimii. Eihän naisetkaan ole aina valmiita tositoimiin.

Naiset ne aina kyllä mainostaa ettei haittaa ja sillälailla. Sitten kuitenkin minullakin kas kummaa sattui kohdalle se eka ja ainut nainen elämässä jolle se tuntui olevan elintärkeää että vehje on heti kivikova ja pannaan kunnolla. Kun ei toiminut, niin suorastaan suuttui ja syytti minua siitä etten tykkää tarpeeksi tai jotain. No jos jotain plussaa niin eipä tosiaan tarvi enää haaveilla mistään naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeimmat treffini ovat aina olleet sellaiset, etten ole kelvannut naiselle koska olen ollut jännittynyt ja tehnyt virheitä, ei ole mennyt täydellisesti kuten jossain elokuvassa ja nainen on varmasti tällaisella palstalla sitten naureskellut omina surkeina treffeinään millainen ihmemies sekin oli.

Kyllä fiksu treffikumppani osaa katsoa jännityksen taakse. Minusta tässä meni nyt kultakimpale hukkaan. Minulla ainakin olisi mennyt jatkoon.

Ethän sinä tiedä yhtään, millaisia ne virheet ovat olleet. Silti sanot "kultakimpaleeksi".

On ilmeisesti tähän jäänyt vastaamatta. Matkustin siis treffeille toiselle paikkakunnalle saakka. Sitä ennen oltiin viestitelty ja puhuttu paljon. Nainen oli vastassa asemalla ja iloisesti halattiin ja käveltiin sitten käsikynkässä johonkin kahvioon kahville. Eka virheeni taisi olla se, etten tarjonnut naiselle ja tämä joutui kaivella vähän hämmästyneen oloisena omia rahojaan, en tuossa tilanteessa tajunnut että olisi pitänyt olla ritariajan herrasmies vaan menin kai jollain modernilla tasa-arvoperiaatteella. Ja olinhan sentään matkustanut hänen luokseen. Seuraavaksi jännitykseltäni en saanut oikein mitään järkevää juttua pöydässä aikaiseksi, yhdessä välissä vähän koetin koskettaa naisen kättä mutta veti kätensä pois. Tilanne oli muuttunut täysin siitä kahvitiskiltä eteenpäin. Sen jälkeen mokasin vielä kaverin asuinpaikan kanssa, mihin minun oli tarkoitus mennä yöksi ja nainen joutui kävellä kanssani turhaan ja alkoi valittelemaan mahakipuaan. Oikein kunnollahan tuossa tuli tunaroitua eikä jatkoa seurannut.