Sivut

Kommentit (1923)

Vierailija

Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

  • ylös 1
  • alas 31
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

Olen minäkin nuorena tehnyt monenlaisia töitä, joissa on vaadittu erittäin hyvää kuntoa ja lian- ja tylsyydensietokykyä. Nyt viisikymppisenä valkokaulustyöttömänä en enää sellaisiin töihin lähde, eikä minua luullakseni huolittaisikaan.

  • ylös 27
  • alas 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

Yksi tuttu on monena vuonna ollut kausityöttömänä talvet. Reilut 10 vuotta meni niin, että keväällä aina pääsi töihin ja sopimusta oli myöhäiseen syksyyn. Tavallaan ymmärrän, mutta toisaalta taas en, että ei halunnut aktiivisesti hakea mitään muuta työpaikkaa, vaan luotti kausityön olevan loputtomiin jatkuva ratkaisu. Nyt sitä kausityötä tarjoavaa puljua ei enää ole, ja ansiosidonnaisen päivät ovat häneltä kuluneet loppuun. Harmittaa hänen puolestaan, mutta minkä minä asioille mahdan?

Samoissa kausitöissä aloittelin minäkin silloin aikanaan. Eteeni tuli kuitenkin mahdollisuus kokeilla toisen alan töitä ja sieltä määräaikaisuuden jälkeen tuli ensin vakituinen pesti. Joka työn ohessa kouluttautumisen myötä johti toiseen vakituiseen, vähän paremmin palkattuun työpaikkaan. Tuuriakin ollut minulla matkassa, mutta myös halua vaihtaa pois ehdoiltaan huonommasta perustyöstä.

  • ylös 8
  • alas 11
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on siinä kirjoitti:
Olisi ollut lottovoitto syntyä autiolle saarelle missä olisi ikuinen kesä ja ruokaa. Muuta en vaadi. Suomessa en pysty enään elämään. Oikeuteni työmarkkinatukeen evättiin koska toimitin sinne lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä heidän sitä vaatiessa vaikka edellisen toimitin jo 10 vuotta sitten kun vammauduin työtapaturmassa. Eläkeeseen ei ole oikeutte koska työkyky ei ole alentunut riittävästä. Nyt voin saada kodittomana kuulemma 100€ toimeentulotukea kuukaudessa mikä ei riitä mitenkään elämiseen. Aikaisemmin sain 500€ mikä riitti elämiseen. Ei tunnut kovinkaan etäiseltä saksan toimet toisen maailmansodan aikaan

Väärä päätös vai mitkä oli perusteet myöntää toimeentulotukea vain 100e. Valita päätöksestä.

He olettavat että asun isäni luona vaikka todellisuudessa asun pienessä asuntovaunussa .

Väärä päätös silti (jos sinulla ei ole muita tuloja tai omaisuutta jonka voit käyttää ensin). Itse asuin vanhempien kanssa ja sain perusosan mikä nykyisin on jotain 360e/kk. 

Millä perusteella ovat päätyneet juurikin summaan 100e? Jos ovat todenneet että asut isäsi kanssa niin mitä tuloja tai omaisuutta on otettu huomioon jotta tuesta on voitu napsaista jopa 260e pois? Alennuksetkin on vain maksimissaan 40% jos olet kieltätynyt tanssimaan työkkärin pillin mukaan. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Vierailija

Kaikilla tuntuu olevan tuttuja, jotka eivät halua/jaksa/viitsi tehdä töitä ja näitä aina kerrotaan esimerkkinä. En suostu hetkeäkään uskomaan, etteikö useimmilla olisi kuitenkin työttömiä tuttuja, jotka hakevat aktiivisesti töitä? Ei voi olla niin, että vain minä tunnen sellaisia. Tunnen itseni lisäksi myös vaikka millä mitalla ihmisiä, jotka ovat joskus olleet työttömänä. Joku voi sanoa, ettei tunne ketään, joka olisi joskus ollut työtön. Viimeksi tänään oli tilanne, jossa puhuin omasta työttömyysajastani uusille harrastustutuille. "Ai säkin olet ollut joskus työtön, no ei kyllä uskoisi, mistä se johtui?" Juu ja koronasta huolimatta harrastetaan, turvavälein/etänä. 

  • ylös 21
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

Se työn raskauskin riippuu vähän keneltä kysytään. Itse olen kokenut jaksamattomuutta ns. helpoissa sisätöissä jossa teet työtäsi ikään kuin persoonallasi ja jatkuvasti pitää olla sosiaalinen ja esillä. Mieluummin olen vaikka puistotyöntekijä tai tehtaassa linjastolla.

  • ylös 18
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla myös on työttömyys aiheuttanut unettomuutta. saatan valvoa pari vuorokautta putkeen.
Sosiaaliset suhteet on kutistuneet. He, joiden luulin olevan mun ystäviä, kohtelevat mua kuin spitaalista.
Luulevat, että työttömyys tarttuu.
Olen takertunut harrastuksiini kuten kuntoilu, hiihto ja kielten opiskelu.

Mulla taas vuorotyö aiheutti unettomuutta ja elimistö oli aivan piipussa.  Hyvä että pääsit eroon k-päistä jotka arvottavat ihmistä työn perusteella.

Ihmisarvoa ei työpaikkojen mukaan mitata. Mutta miksi etuuksien kustantajien pitäisi palvoen kiitellä etuuksista nauttijoita? Loppuu etuusrahat lyhyeen, jos kaikki jättäytyvät tukiaisten varaan!

En ymmärrä miksi tivaat minulta vastauksia väittämiin joita en ole esittänyt, tässä tapauksessa oletettu vaade "palvoen kiittämiseen".

En ymmärrä miksi on k-pää, jos arvottaa ihmisiä työn (tekemisen?) perusteella?

Ihan taitaa riittää, että sanot vaan ihan kaikkeen, että et ymmärrä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

Se työn raskauskin riippuu vähän keneltä kysytään. Itse olen kokenut jaksamattomuutta ns. helpoissa sisätöissä jossa teet työtäsi ikään kuin persoonallasi ja jatkuvasti pitää olla sosiaalinen ja esillä. Mieluummin olen vaikka puistotyöntekijä tai tehtaassa linjastolla.

Totta! Itse tykkäsin paljon enemmän olla tehdastyössä, joka oli fyysisesti raskasta, kuin jatkuvassa asiakaspalvelutyössä. Nykyään olen unelmapaikassa, rakennuspiirtäjänä, ei raskasta eikä asiakaspalvelua. Tämän alan työt vähenee kun suunnittelijat piirtää pääasiassa itse, mutta minulla on joitain muitakin hommia siinä sivussa ja eläkeikään ei enää kauan. 

  • ylös 12
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kaikilla tuntuu olevan tuttuja, jotka eivät halua/jaksa/viitsi tehdä töitä ja näitä aina kerrotaan esimerkkinä. En suostu hetkeäkään uskomaan, etteikö useimmilla olisi kuitenkin työttömiä tuttuja, jotka hakevat aktiivisesti töitä? Ei voi olla niin, että vain minä tunnen sellaisia. Tunnen itseni lisäksi myös vaikka millä mitalla ihmisiä, jotka ovat joskus olleet työttömänä. Joku voi sanoa, ettei tunne ketään, joka olisi joskus ollut työtön. Viimeksi tänään oli tilanne, jossa puhuin omasta työttömyysajastani uusille harrastustutuille. "Ai säkin olet ollut joskus työtön, no ei kyllä uskoisi, mistä se johtui?" Juu ja koronasta huolimatta harrastetaan, turvavälein/etänä. 

Tunnen useitakin työttömiä jotka eivät hae töitä. Eivät ole kelvanneet enään vuosiin/vuosikymmeniin muihin kuin palkkatukitöihin joten vaikka hakisivat niin asia tuskin siitä muuttuisi. Tai siis hakevat noita palkkatukitöitä sitten kun oikeus niihin on taas muodostunut. Ikä heillä alkaa usein vitosella tai kutosella.

  • ylös 15
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla myös on työttömyys aiheuttanut unettomuutta. saatan valvoa pari vuorokautta putkeen.
Sosiaaliset suhteet on kutistuneet. He, joiden luulin olevan mun ystäviä, kohtelevat mua kuin spitaalista.
Luulevat, että työttömyys tarttuu.
Olen takertunut harrastuksiini kuten kuntoilu, hiihto ja kielten opiskelu.

Mulla taas vuorotyö aiheutti unettomuutta ja elimistö oli aivan piipussa.  Hyvä että pääsit eroon k-päistä jotka arvottavat ihmistä työn perusteella.

Ihmisarvoa ei työpaikkojen mukaan mitata. Mutta miksi etuuksien kustantajien pitäisi palvoen kiitellä etuuksista nauttijoita? Loppuu etuusrahat lyhyeen, jos kaikki jättäytyvät tukiaisten varaan!

En ymmärrä miksi tivaat minulta vastauksia väittämiin joita en ole esittänyt, tässä tapauksessa oletettu vaade "palvoen kiittämiseen".

En ymmärrä miksi on k-pää, jos arvottaa ihmisiä työn (tekemisen?) perusteella?

Koska se on moukkamaista ja naurettavaa. Työttömissä on järkeviä ja osaavia ihmisiä ja toisaalta jollakulla voi olla suojatyö jossa tekee jonninjoutavia töitä 4 h ja loppuajan istuu kahvilla.

  • ylös 20
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla myös on työttömyys aiheuttanut unettomuutta. saatan valvoa pari vuorokautta putkeen.
Sosiaaliset suhteet on kutistuneet. He, joiden luulin olevan mun ystäviä, kohtelevat mua kuin spitaalista.
Luulevat, että työttömyys tarttuu.
Olen takertunut harrastuksiini kuten kuntoilu, hiihto ja kielten opiskelu.

Mulla taas vuorotyö aiheutti unettomuutta ja elimistö oli aivan piipussa.  Hyvä että pääsit eroon k-päistä jotka arvottavat ihmistä työn perusteella.

Ihmisarvoa ei työpaikkojen mukaan mitata. Mutta miksi etuuksien kustantajien pitäisi palvoen kiitellä etuuksista nauttijoita? Loppuu etuusrahat lyhyeen, jos kaikki jättäytyvät tukiaisten varaan!

En ymmärrä miksi tivaat minulta vastauksia väittämiin joita en ole esittänyt, tässä tapauksessa oletettu vaade "palvoen kiittämiseen".

En ymmärrä miksi on k-pää, jos arvottaa ihmisiä työn (tekemisen?) perusteella?

Koska se on moukkamaista ja naurettavaa. Työttömissä on järkeviä ja osaavia ihmisiä ja toisaalta jollakulla voi olla suojatyö jossa tekee jonninjoutavia töitä 4 h ja loppuajan istuu kahvilla.

Niinpä. Hullu työtä tekee, viisas elää tukiaisilla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla myös on työttömyys aiheuttanut unettomuutta. saatan valvoa pari vuorokautta putkeen.
Sosiaaliset suhteet on kutistuneet. He, joiden luulin olevan mun ystäviä, kohtelevat mua kuin spitaalista.
Luulevat, että työttömyys tarttuu.
Olen takertunut harrastuksiini kuten kuntoilu, hiihto ja kielten opiskelu.

Mulla taas vuorotyö aiheutti unettomuutta ja elimistö oli aivan piipussa.  Hyvä että pääsit eroon k-päistä jotka arvottavat ihmistä työn perusteella.

Ihmisarvoa ei työpaikkojen mukaan mitata. Mutta miksi etuuksien kustantajien pitäisi palvoen kiitellä etuuksista nauttijoita? Loppuu etuusrahat lyhyeen, jos kaikki jättäytyvät tukiaisten varaan!

En ymmärrä miksi tivaat minulta vastauksia väittämiin joita en ole esittänyt, tässä tapauksessa oletettu vaade "palvoen kiittämiseen".

Ihan taitaa riittää, että sanot vaan ihan kaikkeen, että et ymmärrä.

Vierailija

Nykyinen työttömyys on aika uusi ilmiö. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja sisko 60-luvun puolella. Sisko sai ensimmäisen työpaikkansa äitimme työpaikalta (kesätyö) ja äitimme teki usein hänenkin työvuoronsa, koska sisko vain nukkui kotona. Niinpä äitini ei halunnutkaan myöhemmin minua samalle työpaikalle, kun ilmeisesti kuvitteli joutuvansa jälleen tekemään kahta työvuoroa peräkkäin. Joten sain kesätöitä vain silloin tällöin paljon huonommista työpaikoista. Sisko sai melkein katkeamattoman työuran ja lopulta vakituisen viran. Itse olen työttömänä kun cv ei näytä yhtä hyvältä ja työpaikoista on pulaa. Lisäksi siskoni sattui osumaan työelämään silloin, kun oli vielä työpaikkoja joihin nykyään vaaditaan tietynlainen pätevyys. Siihen aikaan opiskelija saattoi tehdä sosiaalialan töitä ilman alan pätevyyttä. Siskolla oli jopa varaa nirsoilla ja lopettaa tehtaalta saamansa kesätyö kesken, kun meni tikkuja sormiin.

  • ylös 21
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nykyinen työttömyys on aika uusi ilmiö. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja sisko 60-luvun puolella. Sisko sai ensimmäisen työpaikkansa äitimme työpaikalta (kesätyö) ja äitimme teki usein hänenkin työvuoronsa, koska sisko vain nukkui kotona. Niinpä äitini ei halunnutkaan myöhemmin minua samalle työpaikalle, kun ilmeisesti kuvitteli joutuvansa jälleen tekemään kahta työvuoroa peräkkäin. Joten sain kesätöitä vain silloin tällöin paljon huonommista työpaikoista. Sisko sai melkein katkeamattoman työuran ja lopulta vakituisen viran. Itse olen työttömänä kun cv ei näytä yhtä hyvältä ja työpaikoista on pulaa. Lisäksi siskoni sattui osumaan työelämään silloin, kun oli vielä työpaikkoja joihin nykyään vaaditaan tietynlainen pätevyys. Siihen aikaan opiskelija saattoi tehdä sosiaalialan töitä ilman alan pätevyyttä. Siskolla oli jopa varaa nirsoilla ja lopettaa tehtaalta saamansa kesätyö kesken, kun meni tikkuja sormiin.

Jep, 70-luvulla vain käveltiin paikkaa ja kysyttiin töitä. Äitiäni yritetiin rekrytä lounastunnilla lounaskeittolaan töihin. Eikä mitään koulutusta mihinkään. Aika kaukana ollaan niistä ajoista.

  • ylös 29
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelen työttömiä, jotka kieltäytyy tekemästä jotakin työtä, koska "ei jaksa". Toisaalta enpä voi tietää, koska en ole vielä itse kokenut sellaista jaksamattomuutta. Toki olen nuorena tehnyt paljon ns. paskahommia/likaisia töitä (ei siistiä sisätyötä tyyliin kalatehdas, likakaivot)/raskasta fyysistä työtä (paljon raskaita nosteluja) yms.

Joten olen onnellinen missä tahansa muussa työpaikassa olkoonkin vaikka tarjoilija (siisti sisätyö minusta), tiskaaja (siisti sisätyö minusta), tai lähihoitaja (siisti sisätyö minusta)

Kaikki luettelemasi työt ovat välttämättömiä tehdä, ja kyllä, ne tehdään sisätiloissa. Ns. siistiä työtä noista ei ole mikään, kaikkiin liittyy likaisia juttuja ja fyysistä työtä.

Niihin, joihin noista pääsee ilman koulutusta, otetaan maah anm uuttajia, koska he tulevat tekemään mitä vaan millä hinnalla vaan, kantaväki tietää sentään työehtosopimukset ja minimipalkat. Lähäriksi ei pääse ilman koulutusta ja koulutukseen taas ei pääse kuin työkkärin luvalla, jos on koulutus jo etukäteen. Niinpä kaikki halukkaat eivät pääse edes lähihoitajakoulutukseen, koska varman työllistymisen vuoksi haluajia on paljon.

  • ylös 12
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen työttömyys on aika uusi ilmiö. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja sisko 60-luvun puolella. Sisko sai ensimmäisen työpaikkansa äitimme työpaikalta (kesätyö) ja äitimme teki usein hänenkin työvuoronsa, koska sisko vain nukkui kotona. Niinpä äitini ei halunnutkaan myöhemmin minua samalle työpaikalle, kun ilmeisesti kuvitteli joutuvansa jälleen tekemään kahta työvuoroa peräkkäin. Joten sain kesätöitä vain silloin tällöin paljon huonommista työpaikoista. Sisko sai melkein katkeamattoman työuran ja lopulta vakituisen viran. Itse olen työttömänä kun cv ei näytä yhtä hyvältä ja työpaikoista on pulaa. Lisäksi siskoni sattui osumaan työelämään silloin, kun oli vielä työpaikkoja joihin nykyään vaaditaan tietynlainen pätevyys. Siihen aikaan opiskelija saattoi tehdä sosiaalialan töitä ilman alan pätevyyttä. Siskolla oli jopa varaa nirsoilla ja lopettaa tehtaalta saamansa kesätyö kesken, kun meni tikkuja sormiin.

Jep, 70-luvulla vain käveltiin paikkaa ja kysyttiin töitä. Äitiäni yritetiin rekrytä lounastunnilla lounaskeittolaan töihin. Eikä mitään koulutusta mihinkään. Aika kaukana ollaan niistä ajoista.

Juu-u. Jo pelkästään rekryprosessi voi nykypäivänä kestää ihan helposti 2 kk. Sitten kolmen haastattelun, soveltuvuustestien ja niiden purkamisen jälkeen päätyy paikkaan, joka ei vaatimustasoltaan vastaakaan ilmoitusta ja prosessia.

Vain kerran on käynyt niin, että haastattelua seuraavana päivänä soitettiin valinnasta. Oli muuten julkisella! :)

  • ylös 15
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nykyinen työttömyys on aika uusi ilmiö. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja sisko 60-luvun puolella. Sisko sai ensimmäisen työpaikkansa äitimme työpaikalta (kesätyö) ja äitimme teki usein hänenkin työvuoronsa, koska sisko vain nukkui kotona. Niinpä äitini ei halunnutkaan myöhemmin minua samalle työpaikalle, kun ilmeisesti kuvitteli joutuvansa jälleen tekemään kahta työvuoroa peräkkäin. Joten sain kesätöitä vain silloin tällöin paljon huonommista työpaikoista. Sisko sai melkein katkeamattoman työuran ja lopulta vakituisen viran. Itse olen työttömänä kun cv ei näytä yhtä hyvältä ja työpaikoista on pulaa. Lisäksi siskoni sattui osumaan työelämään silloin, kun oli vielä työpaikkoja joihin nykyään vaaditaan tietynlainen pätevyys. Siihen aikaan opiskelija saattoi tehdä sosiaalialan töitä ilman alan pätevyyttä. Siskolla oli jopa varaa nirsoilla ja lopettaa tehtaalta saamansa kesätyö kesken, kun meni tikkuja sormiin.

Nyt on kyllä uhriuduttu oikein huolella. Äitisi teki väärin paikatessaan siskosi lintsaamisia, parempi kun olisi antanut saada potkut vaan. Jos itse et kertaakaan ole töitä löytänyt niin syy on ihan itsessäsi. Olet sen ikäinen, että kesätöihin kauppojen kassalle tai kiskalle pääsi ihan jokainen, joka sitä työtä viitsi tehdä. Muitakin kesätöitä oli jonnekin 2000-luvun alkuun hyvin tarjolla alallla kuin alalla. Toki pari vuotta pahimpaan 90-luvun lama-aikaan oli vähemmän paikkoja tarjolla. 

  • ylös 1
  • alas 14
Vierailija

Lainaus:
Olet sen ikäinen, että kesätöihin kauppojen kassalle tai kiskalle pääsi ihan jokainen, joka sitä työtä viitsi tehdä.

Voi kun pääsiskin kaupan kassalle töihin, s-ryhmään turkuun kesätöihin haki 4000 hakijaa, erotu siinä sitten joukosta. Olen pian ollut 12kk työttömänä merkonomin papereilla, en tunne ketään eikä ole suhteita. En pääse edes haastatteluun risaisella CV:llä täynnä aukkoja. Kaupan kassalle pääsee kuka vaan milloin vain, tuo on suurinta paskaa mitä oon koskaan kuullu.

  • ylös 20
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Olet sen ikäinen, että kesätöihin kauppojen kassalle tai kiskalle pääsi ihan jokainen, joka sitä työtä viitsi tehdä.

Voi kun pääsiskin kaupan kassalle töihin, s-ryhmään turkuun kesätöihin haki 4000 hakijaa, erotu siinä sitten joukosta. Olen pian ollut 12kk työttömänä merkonomin papereilla, en tunne ketään eikä ole suhteita. En pääse edes haastatteluun risaisella CV:llä täynnä aukkoja. Kaupan kassalle pääsee kuka vaan milloin vain, tuo on suurinta paskaa mitä oon koskaan kuullu.

Itse pääsin merkonomin papereilla töihin heti valmistumisen jälkeen. Siis aivan heti, kun valmistumisen jälkeinen kesäloma (3 kk) oli vietetty rennosti ja syksyn saapuessa päätin etsiä duunia. Sain hyvän työpaikan "suhteilla" eli eräs sukulaiseni työskenteli yrityksessä, johon tarvittiin uutta henkilökuntaa. Työ oli tylsää (tietokoneella suoritettava työ, myös jonkin verran paperitöitä) mutta muuten ihan mukavaa. Sain oman työhuoneen, joten pystyin itse valitsemaan työtahtini ja päättämään, mitä musiikkia kuuntelin. Pomo oli hyvä tyyppi, keski-ikäinen nainen. 

  • ylös 1
  • alas 11
Vierailija

Lainaus:
Itse pääsin merkonomin papereilla töihin heti valmistumisen jälkeen. Siis aivan heti, kun valmistumisen jälkeinen kesäloma (3 kk) oli vietetty rennosti ja syksyn saapuessa päätin etsiä duunia. Sain hyvän työpaikan "suhteilla" eli eräs sukulaiseni työskenteli yrityksessä, johon tarvittiin uutta henkilökuntaa. Työ oli tylsää (tietokoneella suoritettava työ, myös jonkin verran paperitöitä) mutta muuten ihan mukavaa. Sain oman työhuoneen, joten pystyin itse valitsemaan työtahtini ja päättämään, mitä musiikkia kuuntelin. Pomo oli hyvä tyyppi, keski-ikäinen nainen.

Eli olet taloushallinnon puolella, mä erikoistuin asiakaspalveluun ja myyntiin, en taloushallintoon. Asiakaspalvelijoiden on erittäin vaikeeta työllistyä, ja kuten sanoit sait paikan suhteilla. Mulla ei ole suhteita, kaikki ketkä mä tunnen on myös työttömänä, eikä ole suosittelijoita.

  • ylös 12
  • alas 0

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla