Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Miten te työttömät käytätte aikaanne?
Mietin vaan, että on paljon ihmisiä, jotka oman työnsä ohessa hoitavat suvun vanhusten asioita.
Osallistutteko te työttömänä ollessanne näihin velvollisuuksiin enemmän, koska teillähän ei ole muuta kuin aikaa?
Tuntuu hassulta, että työssä käyvä ihminen hoitaa suvun vanhusta, pahimmassa tapauksessa useita, kun työttömät sukulaiset eivät pistä tikkua ristiin.
Itse käyn sukulaisen luona kerran viikossa siivoamassa, koska hän ei pysty, on yli 80v. Ajan lähes 80km sivu töiden jälkeen sinne. Samalla hänellä on ainakin yksi nuori sukulaistyttö kokonaan työttömänä. Mietinpähän vaan...
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Minä puhun siitä kuinka moni työtön ei ole mikään ulkopuolisten paineiden tai uhkien uhri vaan itsensä ja sen että ottavat vastaan muiden avun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitä jatkuu vuosien ajan. Mutteivät itse tee asialle mitään vaikka kuinka tuettaisiin. Silloin on vaikea nähdä kantaasi että se olisi jostain muusta ettei elämä olisi puhtaasti omissa käsissä, kun ne kaikki teot tai tekemättömyys on juuri se joka vaikuttaa eniten heidän elmäänsä. Olisi kiva puhua vieraita kieliä, tai kiva osata soittaa viulua, ei vielä ole tekemistä vaan siitä haaveilemista. Eri asia olisi jos laittaisi itsensä peliin koko ajan jos ei työn tai muiden niin itsensä takia edes. Ei siitä voi syyttää muita että oma elämä junnaa ja sitten selittelee että näin on kuitenkin hyvä, kun selvästi niin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se hyvä koulutus ole koskaan taannut kenellekään töitä tai hyvää palkkaa.
Yksi iso tekijä tässä taitaa olla se, että Suomessa on jo liikaa korkeasti koulutettuja ihmisiä joille ei vaan yksinkertaisesti ole töitä. Siinä tulee sellanen mukava asia vielä eteen ettet saa edes paskapalkkaisia hanttihommia kun olet opiskellut liikaa.
Itse vedän varastotöistä yli 3000€ kuussa käteen ihan peruskoulupohjalta eikä tarvi miettiä töiden jälkeen töitä, eikä mitään siihen liittyvää. Pitää vaan huolen, että on seuraavana päivänä ajoissa töissä ja hoitaa työajalla ne duunit mitä tarvii.
Jos kaikki olisivat maistereita, tohtoreita tai vastaavia, ei maailmassa enää tapahtuisi mitään koska kaikki työt jäisivät hoitamatta.
Näinkin asia toki on, mutta robotit hoitaa kohta nuokin hommat.
Kuinka monta työpaikkaa on hävinnyt muutaman vuosikymmenen aikana automatisoinnin ja tietokoneiden ansiosta ja kehitys siihen suuntaan vain jatkuu. Sanotaan, että aina tulee uusia ammatteja, mutta ne vaativatkin pitkiä opintoja ainakin nykyajattelumallin mukaan. Yhteiskuntien rakennemuutokset ovat rajuja ja niitä vastaan taistelevat jäävät jalkoihin auttamattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Voi sairastua, silloin vaan on sairas, eikä työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kommentoimasi teksti ei kuitenkaan ollut absoluuttinen totuus vaan kirjoittajan näkemys. Mielestäni kyseessä ei voi olla ystävyys, sillä ystävä ei pistä toista puolustamaan omaa kohtaloaan, vaikka se olisi ystävän ihan oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Minä puhun siitä kuinka moni työtön ei ole mikään ulkopuolisten paineiden tai uhkien uhri vaan itsensä ja sen että ottavat vastaan muiden avun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitä jatkuu vuosien ajan. Mutteivät itse tee asialle mitään vaikka kuinka tuettaisiin. Silloin on vaikea nähdä kantaasi että se olisi jostain muusta ettei elämä olisi puhtaasti omissa käsissä, kun ne kaikki teot tai tekemättömyys on juuri se joka vaikuttaa eniten heidän elmäänsä. Olisi kiva puhua vieraita kieliä, tai kiva osata soittaa viulua, ei vielä ole tekemistä vaan siitä haaveilemista. Eri asia olisi jos laittaisi itsensä peliin koko ajan jos ei työn tai muiden niin itsensä takia edes. Ei siitä voi syyttää muita että oma elämä junnaa ja sitten selittelee että näin on kuitenkin hyvä, kun selvästi niin ei ole.
Siis itse en tunne yhtäkään ihmistä, joka työttömänä ei olisi halunnut elämässä eteenpäin ja nimenomaan työllistyä. Jos sinä tunnet tuollaisia ihmisiä niin älä ala sen perusteella yleistämään. Mielestäni jaat ihan virheellistä tietoa ja käsityksesi on hyvin ennakkoluuloinen, että työttömät muka usein olisivat tuollaisia mitä kirjoitat. Jos joku tuttavasi on tuollainen niin se ei tosiaan ole mikään koko totuus työttömyyden syistä.
Kaffepulla kirjoitti:
Miten te työttömät käytätte aikaanne?
Mietin vaan, että on paljon ihmisiä, jotka oman työnsä ohessa hoitavat suvun vanhusten asioita.
Osallistutteko te työttömänä ollessanne näihin velvollisuuksiin enemmän, koska teillähän ei ole muuta kuin aikaa?
Tuntuu hassulta, että työssä käyvä ihminen hoitaa suvun vanhusta, pahimmassa tapauksessa useita, kun työttömät sukulaiset eivät pistä tikkua ristiin.
Itse käyn sukulaisen luona kerran viikossa siivoamassa, koska hän ei pysty, on yli 80v. Ajan lähes 80km sivu töiden jälkeen sinne. Samalla hänellä on ainakin yksi nuori sukulaistyttö kokonaan työttömänä. Mietinpähän vaan...
Työnhaku ja taitojen kehittäminen, markkinointi jne kaikki työllistymiseen tähtäävä toiminta on kyllä ihan kokopäivä työtä ja työttömän varmaan kannattaa ja kannattaa antaa ensisijaisesti keskittyä noihin toimintoihin työllistymisensä eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Ihmisillä on taipumusta tehdä väistämättömyydestä jonkinlainen hyve. Tarkoitan sitä, että on helpompi kestää oma tilanne, jos ajattelee että siinä on omasta tahdostaan eikä sen takia, että ei nyt vaikka vain kelpaa minnekään töihin. En tietysti tiedä ystäväsi tilannetta, mutta toisinaan tuohon ajattelutapaan on tultu törmättyä. Että jos ei enää edes yritä, niin ei joudu myöskään kohtaamaan enää pettymyksiä, ja siten lopputulos on jotenkin omassa hallinnassa ja "hyvä".
Juuri näin. Siksi ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta ivata ja pilkata ihmistä, eikä ketään lähtökohtaisesti, kun emme toisen pään sisään täysin pääse. Miksi ei kysyisi ystävältä mikä häntä kiinnostaa ja onko hänellä tavoitteita elämässä. Tosin on hänen omissa käsissä loppuviimein miten hän päättää elää ja saada siitä irti. Monesti lyödyt ihmiset on jo niin lyötyjä, joten haaveita ei siksi ole, ettei enää pety. Mitä se tuomitseminen ketään ainakaan auttaa? Miksi lyödä jo lyötyä? Hieman inhimillisyyttä peliin niin varmaan useampikin yrittäisi muutakin tässä maailmassa kuin kattoon sylkemistä.
Kuka lyö lyötyä, ja missä? Ja mitä se inhimillisyys tässä on, sitäkö että vaan hyväksytään, että osa ei edes yritä työllistyä ja jää muiden elätettäväksi, koska voi pettyä ellei valitakaan työpaikkaan?
Meinaatko että me työssäkäyvät aina ollaan saatu kaikki haetut työpaikat, eikä koskaan jouduttu pettymään? Ei kuule mene niin. Aikuisen ihmisen pitää kestää se, että elämässä ei kaikki mene helposti tai kuten on toivonut.
Tämä kirjoittaja ei ole kyllä tajunnut sitä laskennallista faktaa, että työpaikkoja ei ole kaikille, joten siinä ihan isompi syy työttömyyteen kuin että työttömät ei muka yrittäisi tarpeeksi.
Sekin on laskennallinen fakta, että enemmistö työllistyy, jos haluaa. Ei ne faktat sitä tarkoita, että pitäisi erityisesti arvostaakaan ihmistä joka jättäytyy työelämän ulkopuolelle, koska pelkää niin kovasti pettymistä, ettei edes yritä.
Ja jos pysytään siinä faktassa, yhteiskunnalle kaikki eivät ole samanarvoisia, se joka venyy kotona ei ole samanarvoinen kuin se, joka kustantaa tämän venyjänkin elämisen. Plus niiden, jotka oikeasti eivät voi työllistyä esim. sairauden vuoksi.
Mun työnantaja ei esim taida olla palkannut pysyvästi ketään, joka ei olisi tullut taloon jonkinlaisen harjoittelun kautta. Peukuista päätellen aika moni oli sitä mieltä, että he eivät harjoitteluun mene, ei vaikka maailma vaan nyt on muuttunut sellaiseksi että ne menneisyyden työurat koulunpenkiltä suoraan hyvään vakityöhön ovat sitä menneisyyttä, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kommentoimasi teksti ei kuitenkaan ollut absoluuttinen totuus vaan kirjoittajan näkemys. Mielestäni kyseessä ei voi olla ystävyys, sillä ystävä ei pistä toista puolustamaan omaa kohtaloaan, vaikka se olisi ystävän ihan oma valinta.
Kyseessä on ystävä ja ystävyys, en ole täällä esittämässä mitään kenelleekkään, tai ala vannomaan ja valehtelemaan, jos sitä ystävyytenä pidetään, tai puolustamaan kenenkään taiteellista makua tms, jos olen siitä eri mieltä oli hän ystävä tai ei. Mielestäni ystävyys on rehellisyyttä ainakin tässä mielessä ja välittäminen myös.
Miksi pitäisi käsitellä silkkihansikkain koko ajan, kun silloin tuudittaudutaan ja kääriydytään vain valheeseen. Olenhan jo tuonut esiin myös että tämä on se vuosien ja vuosien laiminlyönnin tulos ja hyäksyn sen, mutta syyllinen siihen ei ole kukaan muu kuin se joka jättää yrittämättä vuodesta toiseen.
Kaikki salaisuudet ja opit on jaettu, kaikki tieto ja apu on jaettu ja jaettavissa, kunhan vain tarttuu siihen tarjoukseen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esimerkiksi kirjoitti:
Miten itse olen saanut kandina töitä: menin mahd pitkään harjoitteluun (5kk), jonka jälkeen sain jatkoa organisaatiossa, lopulta olin siellä 1.5 v. Sit 4 kk työttömänä (tein opintoja, koska ansiosidonnaisella saa jos on osoittanut, että on ollut työelämässä vähintään vuoden) ja ei näytä CV:ssäkään pahalta, koska olet opiskelija etkä työtön. Sain sit uusia töitä, palkkatuella, ja sit sijaisuuden ja sit lopulta vakipaikan. Olen nyt 30-v. En oo vieläkään valmistunut mutta loppusuoraa vedetään, priorisoin jo opiskeluaikoina työn ja se kannatti, suosittelen. En halunnut päätyä kokemattomaksi ja työttömäksi maisteriksi heti valmistuttua. Moni maisteri tosin tuntuu ajattelevan, että saavat töitä niillä papereilla... Se ei oo kovin nykyaikaista. Toki joillain aloilla joo pääsee heti töihin, koska on niin paljon työvoimapulaa mutta omallani ei, kun on paljon ylitarjontaa (humastiniset alat).
Oikeus työttömyysturvaan säilyy, mikäli on kokoaikatyön ohessa opiskellut vähintään puoli vuotta, ei siis pidä olla kokonaista vuotta! Tällöin opinnot katsotaan sivutoimisiksi. Olen itse päässyt hyödyntämään samaa, kun aloitin maisteriopinnot työn ohessa eikä määräaikaista työsopimustani jatkettu.
Hain toki työttömyystukea omaehtoiseen opiskeluun, mutta se evättiin. Oikeastaan työttömyysetuus sivutoimisiin opintoihin on parempi, koska opintojen edistymistä ei seurata eikä tuelle ole kahden vuoden määräaikaa kuten omaehtoisessa opiskelussa.
Jos siis vain suinkin kykenette aloittamaan opinnot edes määräaikaisuuden aikana niin suosittelen. Onhan se ihan eri asia opiskella ansiosidonnaisella kuin opintotuella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Voi sairastua, silloin vaan on sairas, eikä työtön.
Kuvasin vain tuolla esimerkillä sitä, että kaikki ei elämässä ole omissa käsissä, että mitä vain voi tapahtua vaikka kuinka suunnittelisi, näkisi vaivaa ja tavoittelisi jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Minä puhun siitä kuinka moni työtön ei ole mikään ulkopuolisten paineiden tai uhkien uhri vaan itsensä ja sen että ottavat vastaan muiden avun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitä jatkuu vuosien ajan. Mutteivät itse tee asialle mitään vaikka kuinka tuettaisiin. Silloin on vaikea nähdä kantaasi että se olisi jostain muusta ettei elämä olisi puhtaasti omissa käsissä, kun ne kaikki teot tai tekemättömyys on juuri se joka vaikuttaa eniten heidän elmäänsä. Olisi kiva puhua vieraita kieliä, tai kiva osata soittaa viulua, ei vielä ole tekemistä vaan siitä haaveilemista. Eri asia olisi jos laittaisi itsensä peliin koko ajan jos ei työn tai muiden niin itsensä takia edes. Ei siitä voi syyttää muita että oma elämä junnaa ja sitten selittelee että näin on kuitenkin hyvä, kun selvästi niin ei ole.
Siis itse en tunne yhtäkään ihmistä, joka työttömänä ei olisi halunnut elämässä eteenpäin ja nimenomaan työllistyä. Jos sinä tunnet tuollaisia ihmisiä niin älä ala sen perusteella yleistämään. Mielestäni jaat ihan virheellistä tietoa ja käsityksesi on hyvin ennakkoluuloinen, että työttömät muka usein olisivat tuollaisia mitä kirjoitat. Jos joku tuttavasi on tuollainen niin se ei tosiaan ole mikään koko totuus työttömyyden syistä.
Riittää kun luet tekstini etkä jatka minun syyttelyä keksimilläsi asioilla. Vaikutat trollilta noine väitteinesi.
Monta vastausta sinulta etkä siltikään ole kommentoinut yhtään tekstiäni rehellisesti, vaan ohiargumentoinut minusta asioita ja väärinkäsittänyt tarkoituksenmukaisesti. Sekään ei ole muiden vikaa huom vaan valintasi.
Annoin sinullekkin jo tässä mahdollisuuksia keskustella mutta päätit jankata omaa kantaasi että kaikki on muiden vikaa ja keskittyä haukkumaan minua "julmaksi ja pahaksi". Mikä on koko totuus mistään??? Tai edellisessä viestrissäsi tekosyysi miksi et keskustele oli ettei elämän tapahtumat ole puhtaasti omissa käsissä. Siis kukaan muu ei ole väittänyt että kenelläkään olisi 100% kontrolli kuin sinä. Sinä vain esität sen tekosyyksi miksi et hyväksy todellisuutta että elämään vaikuttavat valinnat ovat vain omissa käsissä.
Ekassa viestissäsi sanoit minulle tervetuloa maanpinnalle, niin tässä vain huomaan että sinä et siellä ole.
Ap lienee ns. kirjastomaisteri eli ns. joutotieteitä opiskellut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Ihmisillä on taipumusta tehdä väistämättömyydestä jonkinlainen hyve. Tarkoitan sitä, että on helpompi kestää oma tilanne, jos ajattelee että siinä on omasta tahdostaan eikä sen takia, että ei nyt vaikka vain kelpaa minnekään töihin. En tietysti tiedä ystäväsi tilannetta, mutta toisinaan tuohon ajattelutapaan on tultu törmättyä. Että jos ei enää edes yritä, niin ei joudu myöskään kohtaamaan enää pettymyksiä, ja siten lopputulos on jotenkin omassa hallinnassa ja "hyvä".
Juuri näin. Siksi ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta ivata ja pilkata ihmistä, eikä ketään lähtökohtaisesti, kun emme toisen pään sisään täysin pääse. Miksi ei kysyisi ystävältä mikä häntä kiinnostaa ja onko hänellä tavoitteita elämässä. Tosin on hänen omissa käsissä loppuviimein miten hän päättää elää ja saada siitä irti. Monesti lyödyt ihmiset on jo niin lyötyjä, joten haaveita ei siksi ole, ettei enää pety. Mitä se tuomitseminen ketään ainakaan auttaa? Miksi lyödä jo lyötyä? Hieman inhimillisyyttä peliin niin varmaan useampikin yrittäisi muutakin tässä maailmassa kuin kattoon sylkemistä.
Kuka lyö lyötyä, ja missä? Ja mitä se inhimillisyys tässä on, sitäkö että vaan hyväksytään, että osa ei edes yritä työllistyä ja jää muiden elätettäväksi, koska voi pettyä ellei valitakaan työpaikkaan?
Meinaatko että me työssäkäyvät aina ollaan saatu kaikki haetut työpaikat, eikä koskaan jouduttu pettymään? Ei kuule mene niin. Aikuisen ihmisen pitää kestää se, että elämässä ei kaikki mene helposti tai kuten on toivonut.
Tämä kirjoittaja ei ole kyllä tajunnut sitä laskennallista faktaa, että työpaikkoja ei ole kaikille, joten siinä ihan isompi syy työttömyyteen kuin että työttömät ei muka yrittäisi tarpeeksi.
Sekin on laskennallinen fakta, että enemmistö työllistyy, jos haluaa. Ei ne faktat sitä tarkoita, että pitäisi erityisesti arvostaakaan ihmistä joka jättäytyy työelämän ulkopuolelle, koska pelkää niin kovasti pettymistä, ettei edes yritä.
Ja jos pysytään siinä faktassa, yhteiskunnalle kaikki eivät ole samanarvoisia, se joka venyy kotona ei ole samanarvoinen kuin se, joka kustantaa tämän venyjänkin elämisen. Plus niiden, jotka oikeasti eivät voi työllistyä esim. sairauden vuoksi.
Mun työnantaja ei esim taida olla palkannut pysyvästi ketään, joka ei olisi tullut taloon jonkinlaisen harjoittelun kautta. Peukuista päätellen aika moni oli sitä mieltä, että he eivät harjoitteluun mene, ei vaikka maailma vaan nyt on muuttunut sellaiseksi että ne menneisyyden työurat koulunpenkiltä suoraan hyvään vakityöhön ovat sitä menneisyyttä, ei muuta.
Joo työllistyy ehkä nolla tunti sopimuksilla ja muulla kikkailulla, mutta että ihan työhön josta maksetaan niin että sillä elää niin on toinen juttu. Etkö lukenut apn aloitusta, hänkin oli mennyt harjoittelun kautta sisään, mutta silti töitä ei tullut pidemmäksi aikaa, joten kyllä työtön voi olla vaikka kuinka pääsisi harjoittelun kautta sisään. Älä siis jaksa väittää sontaa ja tuota propagandaa että työttömyys on vain ihmisen oma vika ja johtuu laiskuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ap lienee ns. kirjastomaisteri eli ns. joutotieteitä opiskellut...
Väärin meni. Alani pitäisi olla kyllä ihan työllistävä. Ja mikä s hiton kirjastomaisteri?huomaa, että et ole kovin tietoinen siitä mitä yliopistoissa opetetaan, ei siellä tuollaisia nimikkeitä ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Minä puhun siitä kuinka moni työtön ei ole mikään ulkopuolisten paineiden tai uhkien uhri vaan itsensä ja sen että ottavat vastaan muiden avun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitä jatkuu vuosien ajan. Mutteivät itse tee asialle mitään vaikka kuinka tuettaisiin. Silloin on vaikea nähdä kantaasi että se olisi jostain muusta ettei elämä olisi puhtaasti omissa käsissä, kun ne kaikki teot tai tekemättömyys on juuri se joka vaikuttaa eniten heidän elmäänsä. Olisi kiva puhua vieraita kieliä, tai kiva osata soittaa viulua, ei vielä ole tekemistä vaan siitä haaveilemista. Eri asia olisi jos laittaisi itsensä peliin koko ajan jos ei työn tai muiden niin itsensä takia edes. Ei siitä voi syyttää muita että oma elämä junnaa ja sitten selittelee että näin on kuitenkin hyvä, kun selvästi niin ei ole.
Siis itse en tunne yhtäkään ihmistä, joka työttömänä ei olisi halunnut elämässä eteenpäin ja nimenomaan työllistyä. Jos sinä tunnet tuollaisia ihmisiä niin älä ala sen perusteella yleistämään. Mielestäni jaat ihan virheellistä tietoa ja käsityksesi on hyvin ennakkoluuloinen, että työttömät muka usein olisivat tuollaisia mitä kirjoitat. Jos joku tuttavasi on tuollainen niin se ei tosiaan ole mikään koko totuus työttömyyden syistä.
Riittää kun luet tekstini etkä jatka minun syyttelyä keksimilläsi asioilla. Vaikutat trollilta noine väitteinesi.
Monta vastausta sinulta etkä siltikään ole kommentoinut yhtään tekstiäni rehellisesti, vaan ohiargumentoinut minusta asioita ja väärinkäsittänyt tarkoituksenmukaisesti. Sekään ei ole muiden vikaa huom vaan valintasi.
Annoin sinullekkin jo tässä mahdollisuuksia keskustella mutta päätit jankata omaa kantaasi että kaikki on muiden vikaa ja keskittyä haukkumaan minua "julmaksi ja pahaksi". Mikä on koko totuus mistään??? Tai edellisessä viestrissäsi tekosyysi miksi et keskustele oli ettei elämän tapahtumat ole puhtaasti omissa käsissä. Siis kukaan muu ei ole väittänyt että kenelläkään olisi 100% kontrolli kuin sinä. Sinä vain esität sen tekosyyksi miksi et hyväksy todellisuutta että elämään vaikuttavat valinnat ovat vain omissa käsissä.
Ekassa viestissäsi sanoit minulle tervetuloa maanpinnalle, niin tässä vain huomaan että sinä et siellä ole.
Missä kohtaan olen sanonut sinua julmaksi ja pahaksi? han omaa tulkintaasi on tuo, että taidat kirjoittaa itsestäsi tuosss ohiargumentoinnissa. Vaikutat muutenkin olevan hyvin vähän perillä työttömyydestä yhteiskunnallisena ilmiönä, joten en näe kovin hedelmällisenä keskustella noin selvästi aiheesta vähän tietävän kanssa, joka perustaa kaikki väitteensä omiin ennakkoluuloihinsa työttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön ystäväni selittelee tilaansa ja esittää kuinka reppanalla menee hyvin elämässä kun ei tarvitse tehdä töitä. Muiden silmissä se ei näytä mitenkään ihailtavalta vaan säälittävältä. Enkä tarkoita että pitäisi olla jotain velvotteita muita tai yhteiskuntaa kohtaan vaan puhtaasti itseään. Jos ko työtön harrastaisi jotain kehittävää, tai kehittyisi mitenkään muuten kuin alkoholin juomisessa tilanne olisi eri.
Surullista on nähdä kuinka ihmiset tekevät itselleen pahaa kun tuhlaavat elämää kattoon räkimiseen. Työttömyydessä ei ole vikaa mutta se ei itsessään ole mikään tavoiteltava tila, kuin totaalisille itseään kusettaville luusereille.
Väitän, että suurin osa työttömistä kyllä haluaa ihan oikeisiin töihin oikealla palkalla. Ystäväsi on niitä harvoja, jotka näkevät työttömyyden tavoiteltavana. Minusta se on vaan surullista ja ystäväsi on voinut uskotella itselleen noin jottei vaikka masennu täysin tilanteeseensa. Enkä ihmettele jos näin onkin, jos ympärillä on noin tuomitsevia ja halveksivia ihmisiä.
Kukaan ei ole mitään muuta sanonutkaan en ole puhumassa enemmistöstä vaan työttömyydestä ja yleisest'ä sytyöttömyyden osasta en enemmistöstä vaan työttömistä joita tunnen joita ystävissäni on. Pointti on se että ihminen selittelee että työttömyys on sittenkin hyvä juttu, vaikka se on juuri se joka haittaa sitä elämistä, aktviisista itseensä tyytyväistä elämää. Ko kaverikin haluaisi töihin, haluaisi oppia asioita ja haluaisi kehittyä, omata sosiaalisempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita. Jos vain haluaa, muttei ajattele sitä seuraavaa siirtoa, muiden vikaa se ei ole ettei työllisty vaan sen ettei kehitä itseään. Toinen kaverini sanoo taas että kaikki työ kelpaa muttei pane tikkua ristiin minkään suhteen ja on kiittämätön toisin kuin tämä edellinen esimerkki. PAlkka muistetaan maksettaessa muttei työtä tehtäessä. Surullista on miten tämä kaveri syyttelee maailmaa ja mitä vaan feministejä sun muita siitä että hänellä menee huonosti...Tunne n paljon työttömiä ole sellainen itsekkin juuri parhaillaan vaikka haen töihin ja opiskelemaan, ajat on huonot en kuitenkaan jää ns tuleen makaamaan muita syytellen
Olen heidän ystävänsä ja tehnyt heidän eteensä paljon asioita pyyteettömästi, se miten he oppivat asioita ja kehittävät itse omaa elämäänsä on heidän oma vikansa, ei muiden, ei halvekusuvan pahan maailman, vaan heidän oman asenteen omaa elämäänsä kohtaan. By the way se joka muita halvaksii ja tuomitsee tässäkin keskustelussa olet kyllä sinä syytellessäsi minua viestin tuojaa tässä. Mitä mielestäsi sitten on jos arvostaa työttömyyttä itsessään ja sitä ettei tee mitään, siis mitään, siis ollenkaan, jos ei luuseri, joka rankaisee vain itseään mitään tekemättömyydellään ja esittää nauttivansa siitä ettei tee yhtään mitään ja pitää sitä itseisarvona?
Tervetuloa maanpinnalle. Ihminen voi kyllä olla työtön myös vaikka hän kuinka kehittäisi itseään ja pyrkisi ihan konkreettisesti eteenpäin. Elämän realiteetti on se, että vaikka itse kuinka tekisit töitä jonkin asian eteen ihan konkreettisesti niin et välttämättä silti sitä saavuta. Tuohan on vain hölynpölyä, että jokainen olisi kaikessa oman onnensa seppä. Joo olen samaa mieltä siitä, että ihminen voi vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta on monista muistakin tekijöistä kiinni mihin suuntaan se elämä menee. Ei kaikki elämän tapahtumat nyt vaan ole puhtaasti omissa käsissä. Voihan kuka vaan vaikka sairastua vaikka vakavasti jne.
Minä puhun siitä kuinka moni työtön ei ole mikään ulkopuolisten paineiden tai uhkien uhri vaan itsensä ja sen että ottavat vastaan muiden avun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitä jatkuu vuosien ajan. Mutteivät itse tee asialle mitään vaikka kuinka tuettaisiin. Silloin on vaikea nähdä kantaasi että se olisi jostain muusta ettei elämä olisi puhtaasti omissa käsissä, kun ne kaikki teot tai tekemättömyys on juuri se joka vaikuttaa eniten heidän elmäänsä. Olisi kiva puhua vieraita kieliä, tai kiva osata soittaa viulua, ei vielä ole tekemistä vaan siitä haaveilemista. Eri asia olisi jos laittaisi itsensä peliin koko ajan jos ei työn tai muiden niin itsensä takia edes. Ei siitä voi syyttää muita että oma elämä junnaa ja sitten selittelee että näin on kuitenkin hyvä, kun selvästi niin ei ole.
Siis itse en tunne yhtäkään ihmistä, joka työttömänä ei olisi halunnut elämässä eteenpäin ja nimenomaan työllistyä. Jos sinä tunnet tuollaisia ihmisiä niin älä ala sen perusteella yleistämään. Mielestäni jaat ihan virheellistä tietoa ja käsityksesi on hyvin ennakkoluuloinen, että työttömät muka usein olisivat tuollaisia mitä kirjoitat. Jos joku tuttavasi on tuollainen niin se ei tosiaan ole mikään koko totuus työttömyyden syistä.
Riittää kun luet tekstini etkä jatka minun syyttelyä keksimilläsi asioilla. Vaikutat trollilta noine väitteinesi.
Monta vastausta sinulta etkä siltikään ole kommentoinut yhtään tekstiäni rehellisesti, vaan ohiargumentoinut minusta asioita ja väärinkäsittänyt tarkoituksenmukaisesti. Sekään ei ole muiden vikaa huom vaan valintasi.
Annoin sinullekkin jo tässä mahdollisuuksia keskustella mutta päätit jankata omaa kantaasi että kaikki on muiden vikaa ja keskittyä haukkumaan minua "julmaksi ja pahaksi". Mikä on koko totuus mistään??? Tai edellisessä viestrissäsi tekosyysi miksi et keskustele oli ettei elämän tapahtumat ole puhtaasti omissa käsissä. Siis kukaan muu ei ole väittänyt että kenelläkään olisi 100% kontrolli kuin sinä. Sinä vain esität sen tekosyyksi miksi et hyväksy todellisuutta että elämään vaikuttavat valinnat ovat vain omissa käsissä.
Ekassa viestissäsi sanoit minulle tervetuloa maanpinnalle, niin tässä vain huomaan että sinä et siellä ole.
Missä kohtaan olen sanonut sinua julmaksi ja pahaksi? han omaa tulkintaasi on tuo, että taidat kirjoittaa itsestäsi tuosss ohiargumentoinnissa. Vaikutat muutenkin olevan hyvin vähän perillä työttömyydestä yhteiskunnallisena ilmiönä, joten en näe kovin hedelmällisenä keskustella noin selvästi aiheesta vähän tietävän kanssa, joka perustaa kaikki väitteensä omiin ennakkoluuloihinsa työttömyydestä.
Trolli hyvä olen työtön kuten kirjoitin jos lukisit viestini etkä vastailisi ihan omiin olkiukkoihisi.... Toki kun haluat väistää totuutta on tämä se keino jolla pärjäät mitään hienoa siinä ei ole.
Kaffepulla kirjoitti:
Miten te työttömät käytätte aikaanne?
Mietin vaan, että on paljon ihmisiä, jotka oman työnsä ohessa hoitavat suvun vanhusten asioita.
Osallistutteko te työttömänä ollessanne näihin velvollisuuksiin enemmän, koska teillähän ei ole muuta kuin aikaa?
Tuntuu hassulta, että työssä käyvä ihminen hoitaa suvun vanhusta, pahimmassa tapauksessa useita, kun työttömät sukulaiset eivät pistä tikkua ristiin.
Itse käyn sukulaisen luona kerran viikossa siivoamassa, koska hän ei pysty, on yli 80v. Ajan lähes 80km sivu töiden jälkeen sinne. Samalla hänellä on ainakin yksi nuori sukulaistyttö kokonaan työttömänä. Mietinpähän vaan...
Onpa näppärästi kokoon kääräisty olkiukko siinä.
Kuinka suuren osan työttömistä sinä ensinnäkin uskot välttelevän suvun vanhusten asioiden hoitamista? Mikä saa sinut kutsumaan näitä asioita velvollisuuksiksi? Mitä sinä tarkalleen tiedät siitä asetelmasta, joka sukulaisellasi ja hänen työttömällä sukulaistytöllään, eli siitä, miksi tyttö ei käy siivoamassa?
Eikö olekin tyydyttävä tunne, kun saa syyllistää muita ja ylentää siinä samalla itseäänkin vähäsen?
Mulle kävi niin, että AMK- opiskeluaikana palkatonta työharjoittelua tuli joka tuutista pilvin pimein, töitä paiskittiin hartiavoimin ilmaiseksi tai harkkapalkalla pysyvän työpaikan toivossa. Valmistuttuani työkkäri tarjosi ilmaista työkokeilua jossa "pääsee näyttämään kykynsä" - no, siihen loppui työputki. Aiemmat harkkatyön tarjonneet tahot vaikenivat, ja hommat loppuivat, tai otettiin mieluummin uusi harjoittelija hommin kun jo valmistunut, jolle olisi palkkaa pitänyt maksaa. Opiskeluaikaisille kavereilleni käynyt samalla tavalla, todella harva on töissä.
Olin ilmaisen työkokeilun jälkeen (johon piti kuulua monipuolista työtä ja "kykyjen näyttämistä" mutta kuuluikin varaston siivoaminen ja lähetysten purku) työttömänä pari vuotta tehden osa-aikasta minimipalkkahommaa alle 9 euron tuntipalkalla. Nyt päädyin jälleen ammattikorkeakoulun penkille ja ilmaista työharkkaa on ilmestynyt yllättäen taas joka suunnasta. Nyt en tosin enää innoissani paiski "työpaikan toivossa" pitkiä päiviä, vaan otan harkitummin noita työtarjouksia vastaan ja ilmoitan asiallisesti jos ilmaisen työn tekemisen vaatimukset kohoavat sellaisiksi, että se ei enää mielestäni ole työharjoittelua, vaan siihen tulisi palkata joku ammattilainen. Kiva että meillä on hieno koulutusjärjestelmä ja olen kiitollinen opiskelumahdollisuuksista, mutta mielestäni koulutuksen ja palkattoman harkan pitäisi johtaa edes jonkinlaiseen, vaikka sitten lyhytaikaiseenkin palkkasoppariin.
Työttömyys on mielestäni nykyään ammattitaitoisten ja ahkerien ihmisten vitsaus. Töitä kyllä olisi, mutta palkkaa ei haluta/voida maksaa, tai sitten koulutetaan ihmisiä liikaa sellaisille aloille, joissa töitä ei todellisuudessa ole, vaikka koulutuspaikkoja mainostetaankin tulevaisuuden aloina. Totuus on, että noita "tulevaisuuden alojen" työpaikkoja ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa.
Tämä kirjoittaja ei ole kyllä tajunnut sitä laskennallista faktaa, että työpaikkoja ei ole kaikille, joten siinä ihan isompi syy työttömyyteen kuin että työttömät ei muka yrittäisi tarpeeksi.