Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
-LKV-tutkintoa opiskelemaan, asiakkaita hankkimaan ja kiinteistönvälittäjäksi. Aina mahtuu, onnistuminen ihan itsestä kiinni.
-Isännöitsijöistä on pulaa, taloushallinnon osaamisesta ja rakennustekniikan tuntemuksesta suuri hyöty. Ei muuta kuin isännöitsijäkurssille.
-Pankista lainaa, pappa takaamaan. Ostamaan käytetty kaivinkone, opettelette vuoden tai kurssille ja ei kun töitä tarjoamaan. Jos hinta sopiva töitä kyllä löytyy.
-Satatonnia lainaa ja lentäjäkurssille, jos terveys sallii. Tulevaisuudessa, kun kurssi suoritettu, taas löytyy töitä.
-Kauppatieteen maisteri, tilitoimistoa perustamaan, hopi,hopi.
-Torninosturin ja ajoneuvonosturin kuljettajillakin hyvä työllisyystilanne, kurssille vaan, siistiä sisätyötä.
Jos on valinnut alan, jossa ei työllisty, pitää tietenkin vaihtaa alaa. Mielikuvitustakin pitää käyttää.
Jos maisteri jää sohvan nurkkaan sukkaa kutomaan, ei sitä tarvitse kahta vuotta kauempaa tehdä, niin alan vaihto on joka tapauksessa edessä.
Korkeakoulutettuja tuotetaan nyt sitä tahtia, ettei Suomella ole tosiaankaan vara palkata heitä kaikkia koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähitulevaisuudessa vieläkin vähemmän. Osan on pakko tyytyä alan vaihtoon. Valitettavasti.
Pienen kittarin perustaminen unohtui tööttäyksestäsi.
Yliopistosta YTM/VTM sosiaalityöstä. Työtä saa jo aineopintojen jälkeen. Uudellamaalla pelkästään yli 100 avointa paikkaa (yhdessä ilmoituksessa haetaan useampaa). Hakijoita ei välillä ainuttakaan. Sama esimieshommissa. Työ nyt on tänä päivänä aika kuormittavaa, riippuu kunnasta.
Sh kirjoitti:
Mitä paikkoja ovat nuo jonne on yli 800 hakijaa?
Me haettiin kuukausitolkulla kotihoitoon sairaanhoitajaa. Ei yhtään hakijaa. Lopulta saatiin eräs sh opiskelija , joka nosti heti kytkintä , kun työn todellisuus ja raskaus avautui. Nyt tehdään kahdestaan kolmen työt. Työpäivä ei riitä edes niiden omien töiden tekemiseen. Koko ajan pelkään milloin tuo kokenut työkaverini palaa loppuun. Itse vielä pärjään, mutta kolmen ihmisen työtä en enää kykene hoitamaan.
Mutta te haitte sairaanhoitajaa, ette ketä tahansa työtöntä, eikö niin? Olisiko kelvannut entinen paperimies vaikkapa? Hoitajilla on valinnanvaraa. Heidän ei ole pakko hakea paskimpia työpaikkoja paskimmilta työnantajilta, kun muuallekin voi päästä. Vaikkapa sinne Norjaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joitakin taloushallinnon ihmisiä. Varmasti moni on jo tätä miettinyt mutta suomenkielisiä alan töitä paljon nykyään löytyy mm. Virosta, Tsekeistä ja Espanjasta. Jos perhe ja muu tilanne antaa myöten olisiko tämä yksi vaihtoehto? Myös Ruotsissa paljon suomenkielisiä töitä.
Noissa maissa palkka voi olla aika alhainen mutta jos hetken keräisi kokemusta ja palaisi Suomeen ja saisi paikan kun työkokemusta kertynyt?
Jos ja jos ja jos ja sitku eiku mutku jos sä nyt vaan edes vähän ja tän kerran.
Virossa ja Espanjassa palkka on alhainen, mutta eivätpä verotetaan päätä huimaa ja elinkustannukset alhaisemmat. Elintaso on parempi kuin Suomessa.
Mitä ovat mahdollisuuteni? 1,5 vuotta nyt työttömänä, ikä mulla tasan 30 :(
Taustalla ammattikoulu, olen aina ollut töissä ja pärjännyt, olen vielä tämän lisäksi työn ohella kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tulee korkeakoulutetulle yllätyksenä että alalla ja osaamisella on väliä?
Ei tule. Alani pitäisi olla ihan ok työllistävä, mutta kilpailu on kovaa näinä päivinä ja työkokemustakin löytyy, mutta ei tarpeeksi. Miten saan kerrytettya sitä, jos en tule valituksi nyt hakemiini töihin? Ap
Eikö korkeakouluissa enää tehdä diplomitöitä, lopputöitä ja graduja yrityksissä? Kun hoidat tuon lopputyösi kunnolla niin saat varmasti jäädä töihin valmistuttuasi.
Mistä näitä "pyyhi pexxeesi kun käyt vessassa tiäksä"- tason neuvojia oikein sikiää?
Toivottavasti moni työttömiä haukkunut kusipää joutuu itse nyt ikityöttömäksi. Korona opettaa ylimielistä paskiaista nyt kovan kautta!
Madeira kirjoitti:
Virossa ja Espanjassa palkka on alhainen, mutta eivätpä verotetaan päätä huimaa ja elinkustannukset alhaisemmat. Elintaso on parempi kuin Suomessa.
Virossa on tasavero 20%
Suomessa pienituloisilla (alle 15000 e vuodessa) noin 1,5%
Sh kirjoitti:
Mitä paikkoja ovat nuo jonne on yli 800 hakijaa?
Me haettiin kuukausitolkulla kotihoitoon sairaanhoitajaa. Ei yhtään hakijaa. Lopulta saatiin eräs sh opiskelija , joka nosti heti kytkintä , kun työn todellisuus ja raskaus avautui. Nyt tehdään kahdestaan kolmen työt. Työpäivä ei riitä edes niiden omien töiden tekemiseen. Koko ajan pelkään milloin tuo kokenut työkaverini palaa loppuun. Itse vielä pärjään, mutta kolmen ihmisen työtä en enää kykene hoitamaan.
Koen huonoa omaatuntoa, kun teen sairaanhoitajan työtä vain minimimäärän jolla pärjään. En ole edes kovin kauaa ollut alalla, mutta terveys ei tule kestämään enää keski-iässä tällä työkuormalla ja siitä aiheutuvalla stressillä vuorotyötä. Miettikää tätä alalle kouluttautuvat. Koko ajan tulee lisätöitä ja tahti kiihtyy vaikka kuinka asiasta puhutaan julkisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
-LKV-tutkintoa opiskelemaan, asiakkaita hankkimaan ja kiinteistönvälittäjäksi. Aina mahtuu, onnistuminen ihan itsestä kiinni.
-Isännöitsijöistä on pulaa, taloushallinnon osaamisesta ja rakennustekniikan tuntemuksesta suuri hyöty. Ei muuta kuin isännöitsijäkurssille.
-Pankista lainaa, pappa takaamaan. Ostamaan käytetty kaivinkone, opettelette vuoden tai kurssille ja ei kun töitä tarjoamaan. Jos hinta sopiva töitä kyllä löytyy.
-Satatonnia lainaa ja lentäjäkurssille, jos terveys sallii. Tulevaisuudessa, kun kurssi suoritettu, taas löytyy töitä.
-Kauppatieteen maisteri, tilitoimistoa perustamaan, hopi,hopi.
-Torninosturin ja ajoneuvonosturin kuljettajillakin hyvä työllisyystilanne, kurssille vaan, siistiä sisätyötä.
Jos on valinnut alan, jossa ei työllisty, pitää tietenkin vaihtaa alaa. Mielikuvitustakin pitää käyttää.
Jos maisteri jää sohvan nurkkaan sukkaa kutomaan, ei sitä tarvitse kahta vuotta kauempaa tehdä, niin alan vaihto on joka tapauksessa edessä.
Korkeakoulutettuja tuotetaan nyt sitä tahtia, ettei Suomella ole tosiaankaan vara palkata heitä kaikkia koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähitulevaisuudessa vieläkin vähemmän. Osan on pakko tyytyä alan vaihtoon. Valitettavasti.
Olihan tämä sarkasmia, olihan?
Vierailija kirjoitti:
Sh kirjoitti:
Mitä paikkoja ovat nuo jonne on yli 800 hakijaa?
Me haettiin kuukausitolkulla kotihoitoon sairaanhoitajaa. Ei yhtään hakijaa. Lopulta saatiin eräs sh opiskelija , joka nosti heti kytkintä , kun työn todellisuus ja raskaus avautui. Nyt tehdään kahdestaan kolmen työt. Työpäivä ei riitä edes niiden omien töiden tekemiseen. Koko ajan pelkään milloin tuo kokenut työkaverini palaa loppuun. Itse vielä pärjään, mutta kolmen ihmisen työtä en enää kykene hoitamaan.
Mutta te haitte sairaanhoitajaa, ette ketä tahansa työtöntä, eikö niin? Olisiko kelvannut entinen paperimies vaikkapa? Hoitajilla on valinnanvaraa. Heidän ei ole pakko hakea paskimpia työpaikkoja paskimmilta työnantajilta, kun muuallekin voi päästä. Vaikkapa sinne Norjaan.
Kerrotko missä on näitä ei-paskoja niin haen heti?
Onko mitään mahdollisuuksia enää työllistyä ammattikoulun pohjalta?
Ne, joiden ei tarvitse kohdata tuota, haukkuvat, vireät seniorit eniten, jotka ovat niitä oman onnen seppiä.
Mieluusti jättäisi attendoihin mätänemään aikanaan.
Sosiaalityöstä tutkinto helpompi saada kuin esim. lääkiksestä. Palkat alkaa olla useissa paikoissa 3.5 tonnia kuussa tai enemmän riippuen mitä tekee. Kaikki sossun työt ei niin kuormittavia esim. terveyssosiaalityö voi olla kevyempää kuin vaikka lastensuojelu.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöstä tutkinto helpompi saada kuin esim. lääkiksestä. Palkat alkaa olla useissa paikoissa 3.5 tonnia kuussa tai enemmän riippuen mitä tekee. Kaikki sossun työt ei niin kuormittavia esim. terveyssosiaalityö voi olla kevyempää kuin vaikka lastensuojelu.
Eikös tuo sosiaalityö ole aika tylsää paperien pyörittämistä? Byrokraattista meininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöstä tutkinto helpompi saada kuin esim. lääkiksestä. Palkat alkaa olla useissa paikoissa 3.5 tonnia kuussa tai enemmän riippuen mitä tekee. Kaikki sossun työt ei niin kuormittavia esim. terveyssosiaalityö voi olla kevyempää kuin vaikka lastensuojelu.
Minulle tuo olisi superhyvä palkka. Mutta psykiatrin mukaan tuommoinen ihmistyö olisi minulle liian kuormittavaa. Piti vähän valehdella oireista että sain ns luvan nykyisellekään alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöstä tutkinto helpompi saada kuin esim. lääkiksestä. Palkat alkaa olla useissa paikoissa 3.5 tonnia kuussa tai enemmän riippuen mitä tekee. Kaikki sossun työt ei niin kuormittavia esim. terveyssosiaalityö voi olla kevyempää kuin vaikka lastensuojelu.
Eikös tuo sosiaalityö ole aika tylsää paperien pyörittämistä? Byrokraattista meininkiä.
Eikö nolota ja hävetä olla noin tyhmä ja tietämätön?
Työttömyyden kanssa pärjää kyllä, jos ei tarvitsisi stressata rahan riittävyydestä. Ja siis todellakin STRESSATA.
Eiköhän kaikissa töissä onnistuminen ole itsestä kiinni. Jos kokisi, että olisi millään lailla hyvä noissa mainitsemissasi töissä, niin mikäs siinä. Turhaan nyt kuvittelet että maisterit ei "alentuisi" johonkin hommiin vaan esim itsellä on matikan oppimishäiriö ja hahmottamisen vaikeuksia, niinpä lienee lentäjän haaveet voi unohtaa? Vai onko se nyt oikeestaan niin justiinsa vaikkei nyt ihan kaikkea hahmottaisi siellä jumbojetin puikoissa. Noista liippaavia töitä olen tehnyt esim siivousta sekä puhelinmyyntiä, molemmista sain kenkää kun en ollut riittävän hyvä. Torninosturikuskius sopisi varmaan luonteelleni, mutta miten tarkkoja ne on siellä sen avaruudellisen hahmottamisen kanssa? Sain minä ajokortin kumminkin jo neljännellä kerralla ja autoakin ajoin viimeksi 15 v sitten.