Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Jossain luki jo aikanaan että työ tekee vapaaksi. Juurikin näin. 40v loppuunpalaminen, masennusdiagnoosilla eläkkeelle. Eipä masentele enää, mutta töihin en mene. Se paska on jo nähty. Yt yt yt, väki vähenee mutta työn määrä ei. Se vain uudelleenjärjestellään jäljelle jääneiden kesken.
Nyt vain touhuilen päivät mitä ikinä huvittaa, korona toki rajoittaa, nettoeläke 2000 kuussa. Sinkulle riittää oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsitys siitä, että maisteri nyrpistelee nenää ei ole syntynyt tyhjästä...
Itseä muuten ahdistaa työttömyys kirjoilla, joten kun olen siinä tilanteessa, että tarvitsisi olla "työtön työnhakija", niin en ilmoita, enkä hae tukia. Koska vaikka olisi tuhansia yt:tä, niin työttömiä syyllistetään ja olen alkanut itsekin tuntemaan syyllisyyttä tahtomattani kun olen ollut työtön. Esimerkiksi tulossa oleva aktiivimalli. Sehän tarkoittaa, että rahaa ei saa sitten yhtään mistään. Ja että on yksi kuluttaja vähemmän. Ei se varmaan hyödytä kansantalouttakaan kyllä...
Mutta niin ahdistavaa olla työtön Suomessa, vaikka olisi aktiivinen työnhakija, että pakko alkaa rahattomaksi tai löytää toimeentulo omasta tekemisestään, jos kukaan ei palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä yleisimpiä kommentteja työttömälle:
"Onkos sulle jo tarjottu töitä?" ( Harvemmin kotoa soitellaan töihin ja työt on aika kiven alla, kun hakijoita on satoja/ työpaikka).
" Ootko yrittäny edes hakea töitä?" ( Arvaapa huvikses, kuinka paljon ja mukana työkkärin nöyryyttävät pakkohaut selvityksineen eli työt, joihin ei ole mitään osaamista ja saumaa).
" Kai oot kehittänyt itseesi ja kouluttautunu työttömänä?" (Työttömyys ja sen tuoma leima nujertaa masennuksen partaalle. Kehitä siinä ittees! )
"Pääasia, että olis joku työ" (Työ ei ole hyväntekeväisyyttä orjana, vaan haluan työtä ( ihan mitä vaan) elättääkseni itseni ja tuomaan elämään sisältöä).
"Kyllä sussa täytyy olla jotain vikaa, kun et pääse töihin" (Tähän alkaa uskoa jo itsekin, kun sitä hoetaan ja työhakemuksiin ei edes vastata)
Ja joka helvetin kerta, kun törmää tuttuun, kysytään, ootko töissä, eli sen mukaan määräytyy ihmisarvo! Eipähän pääse unohtumaan, että olet pohjasakkaa ja näin työssäkäyvä kiillottaa omaa kilpeään.
Työnteko on osa identiteettiä, sitä ulkoista, että siksi sitä kysytään. Mutta työttömänä se on tosi ahdistavaa, kun puuttuu se identiteetti ja tuntee itsensä laiskaksi tai tulee olo, että ihmiset varmaan ajattelee laiskana. Kun ei voi edes puhua muiden kanssa koska viettää lomaa tms. Koska tietysti työ vie yleensä todella paljon ihmisten ajasta, vapaa-aikakin pyörii sen ympärillä. Se arvolataus on yhteiskunnalta sellainen, että vaikka itse ei haluaisi ihan samoissa rattaissa pyöriä vaan esimerkiksi tehdä osa-aikaisesti, niin tulee olo että on laiska ja huono. Ois kyllä asennemuutoksen paikka ja pitäisi osata kuunnella itseään enemmän!
Ei tajua ei. Mulla päättyi marraskuun puolivälissä duunit ja luulin että on helppoa vain mennä seuraavaan mestaan, niin se on tähän asti toiminut. Nyt ei kuitenkaan mitään oo kuulunut vaikka joka päivä etsin. Oli pakko jo tinkiä omista toiveista ja suostua vkonloppuisin markettien roskia tyhjentämään paskalla palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse yrittäjätaustaisena suuresti ihmettelen näitä korkeasti koulutettuja ja kohtuullisen työkokemuksen omaavia, jotka viettävät aikaansa työttömänä. Ryhtykää yrittäjäksi, ei se ylivoimaista ole, tarjotkaa palveluksianne ja ammattitaitoanne yrittäjänä. Siinä aukeaa monet portit yrityksiin, koska sillä yrityksellä ei ole työntekijästä johtuvia riskejä. Sovitte projektin, teette homman sovitusti ja lähetätte laskun perään. Ensimmäiset viisi vuotta pitää vain painaa pitkää päivää ja myös tehdä tunteja, joista ei voi laskuttaa. Sitten jo helpottaa. Se on vain itsestä ja asenteesta kiinni. Jos virolaiset timpurit raksalla osaavat tämän homman niin miksei suomalainen maisteri?
No esimerkiksi minun alallani ei voi tuosta vaan ryhtyä yrittäjäksi, vaan työn tekemiseen tarvitaan tiloja ja välineitä, eli jos alkaisin yrittäjäksi niin etukäteen pitäisi investoida todelöa suuria summia jotta työtä voisi tehdä. Ulkopuolisia „projekteja“ alan yrityksissä ei tarvita, siellä on omat palkatut työntekijät töissä.
Kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista kuin ulkopuolisen silmin vaikuttaa.
Juuriniin kirjoitti:
Jep, juuri niin. Yhteiskunta arvostaa työntekoa niin paljon ja vaikka rakenteet olisi mitkä olisi ja tulisi massairtisanomisia, vaikka tekisi asioita työllistymisensä eteen, niin silti työtön saa pitää sen aivan mahtavan nimikkeen: työtön. Niin negatiivinen nimike. En itse halua ikinä käyttää sitä nimikettä, koska se kätkee sisälleen niin paljon arvolatauksia ja se pitää sisällään sen mitä ihminen EI ole, mitä on vailla. Miksi ihmeessä? Joo, voihan ihminen olla vailla työtä, mutta se voi samaan aikaan olla vaikka mitä. No esimerkiksi juuri ahkera työnhakija, innokas muiden ihmisten auttaja, opiskelija, hyvä vanhempi lapsilleen, loistokokki perheelleen, ystävällinen tyyppi, sivistynyt, kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiva, läsnäoleva sekä lapsille että ystäville henkiselläkin tasolla (enemmän kuin loppuunpalanut). Joten kyllä, työttömyyttä joutuu käsittelemään eri tavalla kun on itse siinä asemassa, että jonnekin kirjataan nimike "työtön" ilman että on kuultu edes perusteita miksi se henkilö on työtön. Toiset ovat myös lopulta omastakin tahdostaan, koska tahtovat olla muita kuin loppuunpalaneita. Ja läsnä perheelleen. Mutta se työtön on sellainen rikosnimike, että mieluummin ihminen on loppuunpalanut ja perheelle vähemmän läsnä. Entä jos ei olisi tällaista jokotai-nimikettä: työtön tai työllinen. Voi olla vähän kaikkea miten elämäntilanne ja muut ihmiset (esimerkiksi rekrytoijat) sen päättävät. Olen itsekin ollut työtön vaikka olisin ollut todella motivoitunut, ahkera, osaamistaustaa ollut ja kaikinpuolin siisti ja hyvä tyyppi haastatteluissa. En ole laskenut leukaa alas, mutta väistämättä on nimenomaan työnhaku aiheuttanut burnoutin. Kun ei ole päässyt edes niihin iiseimpiin hommiin ja on jäänyt tyyliin kakkoseksi tai kolmoseksi useat kerrat. Välillä tuntuu, että kutsuvat haastatteluun huvikseen ja sen eteen on joutunut käymään kuinka monet haastattelukierrokset...saadakseen tyhjän arvan. Se jos mikä on rasittavaa.
Joo just näin. Työssä oleva ihminen nähdään moniulotteisena, fiksuna, hyvänä tyyppinä ja ahkerana, mutta työtön on vain työtön. Harvapa ensimmäisenä tuon sanan kuultuaan ajattelee, että siinäpä vasta ahkera ja osaava tyyppi! Yleensä päinvastoin. Oltiin joskus puolisoni kanssa yhtä aikaa työttöminä. Ensimmäinen mielikuva työttömästä pariskunnasta on varmasti se sohvalla makaava, vähän jos ollenkaan kouluttautunut, narkkari ja muutenkin epäilyttävä ihmis roska. Tosiasiassa oltiin kummatkin korkeakoulutettuja, työkokemuksen omaavia, ihan sivistyneitä ja terveet elämäntavat omaavia ihmisiä, joilla sattui käymään huono tuuri työmarkkinoilla, kun määräaikaiset työt loppui ja sillä hetkellä oltiin kummatkin työttöminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuun tämä "koulutusta vastaava työ". Miksi muka asiakaspalvelutyö esimerkiksi kahvilassa ei ole koulutusta vastaavaa työtä maisterille? Ei peruskoulu tai lukiokaan kouluta kahvilatarjoilijaksi.
Minun kokemukseni mukaan monet maisterit ovat todella ylimielisiä, kun kuvittelevat, että heille pitäisi automaattisesti avautua joitain erityisiä työtehtäviä. Mikään luonnonlaki ei sano, että yliopistokoulutuksen pitäisi taata parempi palkka verrattuna peruskouluun.
Työkkäri on täynnä työpaikkoja pääkaupunkiseudulla ja kuka tahansa joka on fyysisesti ja henkisesti työkykyinen saa töitä jos ainoa kriteeri on vain työn saaminen.
Ensinnäkin kahvilaan ei oteta mitään kolmekymppistä maisteria, vaan nuori ja nätti opiskelija apulaiseksi. Toisekseen, yliopistokoulutus lainoineen on opiskelijalta pitkä ja raskas investointi, jolle on saatava vastinetta. Jos valtio päättää tehdä 70% ikäluokasta korkeakoulutettuja, se on myös vastuussa heidän työllisyydestään.
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
Akateeminen investoi koulutukseensa. Ensinnäkin opiskelet 8 vuotta pitempään kuin peruskouluun jättäneet duunarijantterit. Otat tuhansia euroja, helposti siis yli 10ke opintolainaa. Näet hirveän vaivan vuosien ajan kun opiskelet, teet harjoitustöitä, ponnistelet äärirajoilla. Ja SITTEN joku neropatti ehdottaa että mee töihin kahvilaan?!
Ehkäpä se maisteri ei olisi tuota kaikkea vaivaa nähnyt jos olisi halunnut kahvilaan töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen investoi koulutukseensa. Ensinnäkin opiskelet 8 vuotta pitempään kuin peruskouluun jättäneet duunarijantterit. Otat tuhansia euroja, helposti siis yli 10ke opintolainaa. Näet hirveän vaivan vuosien ajan kun opiskelet, teet harjoitustöitä, ponnistelet äärirajoilla. Ja SITTEN joku neropatti ehdottaa että mee töihin kahvilaan?!
Ehkäpä se maisteri ei olisi tuota kaikkea vaivaa nähnyt jos olisi halunnut kahvilaan töihin.
Se on täysin oma valinta, että olet opiskellut 8 vuotta yliopistossa. Peruskoululainen on ollut 8 vuotta duunissa ja silti jäädä kahvilaan töihin. Miksi se opiskelu olisi jotenkin tärkeämpää kuin työnteko. Tule alas todellisuuteen kaiffari. Ota vastuuta ittestäs äläkä syytä muita.
Vierailija kirjoitti:
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuu...
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
En ole trolli ja on vain tervettä, että ihmiset laskeutuvat maanpinnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuu...
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
En ole trolli ja on vain tervettä, että ihmiset laskeutuvat maanpinnalle.
Mikäs Jumala se täällä on palauttamassa muita maan pinnalle... Ota pää pois sieltä takapuolesta ja lakkaa ylenkatsomasta muita ihmisiä alkajaisiksi.
Jepp kirjoitti:
Itseä muuten ahdistaa työttömyys kirjoilla, joten kun olen siinä tilanteessa, että tarvitsisi olla "työtön työnhakija", niin en ilmoita, enkä hae tukia. Koska vaikka olisi tuhansia yt:tä, niin työttömiä syyllistetään ja olen alkanut itsekin tuntemaan syyllisyyttä tahtomattani kun olen ollut työtön. Esimerkiksi tulossa oleva aktiivimalli. Sehän tarkoittaa, että rahaa ei saa sitten yhtään mistään. Ja että on yksi kuluttaja vähemmän. Ei se varmaan hyödytä kansantalouttakaan kyllä...
Mutta niin ahdistavaa olla työtön Suomessa, vaikka olisi aktiivinen työnhakija, että pakko alkaa rahattomaksi tai löytää toimeentulo omasta tekemisestään, jos kukaan ei palkkaa.
Ei nyt ole tulossa mitään aktiivimallia. Mutta joo, ainoa pakollinen asia työttömälle on hakea edes joskus jotain töitä tai sopivaan koulutukseen. Toimeentulotukea saa jonkin verran jos on sinkku ettei ole puolisoa joka elättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko Suomessa olisi työttömyyttä, jos mitään Kela-etuuksia ei olisi olemassa?
Olisiko sinusta myös mielenkiintoista nähdä, kun ihmiset varastaisi ruokaa ja tappaisi toisiaan, että saisivat rahaa ruokaan ja elämiseen?
Näin ei tapahtunut 1960 ja -70 luvuilla kun Kela- tms. etuisuuksia ei käytännössä juurikaan ollut. Myönnän että ihmiset ovat nykyisin paljon itsekkäämpiä kuin silloin, mutta tuskin tuohon mentäisiin.
Siihen aikaan ihmiset asui suurelta osin vielä maalla, maatiloilla joilla kasvatettiin itse ruokaa, ei ei sitä tarvinnut lähteä varastamaan, nykyihmisellä betoniviidakossa on ihan eri juttu.
Sitä paitsi ennenvanhaan oli työpaikkoja tarjolla paljon enemmän, miehet tienasi sen verran paremmin kuin naiset että äidit oli kotona lasten kanssa, vasta 70-luvulla tuli päivähoito lapsille ja naiset alkoi mennä töihin, sitten toki miesten työttömyys nousi rajusti ja silloin piti alkaa maksaa työttömyysetuutta kyllä. Esimerkkinä, esim. pankkialalla on työntekijöiden määrä vähentynyt jo 90-luvulta lähtien niin suuresti että mahtaako olla 20% enää mitä oli 80-luvulla. Konttoreita vähennetään edelleen koko ajan ja asiointi on kaikki netissä.
Vierailija kirjoitti:
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuu...
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
En ole trolli ja on vain tervettä, että ihmiset laskeutuvat maanpinnalle.
Mikäs Jumala se täällä on palauttamassa muita maan pinnalle... Ota pää pois sieltä takapuolesta ja lakkaa ylenkatsomasta muita ihmisiä alkajaisiksi.
Ongelma on juuri se, että maisterit katsovat ylen muita. Siksi he jäävät toisinaan työttömiksi, vaikka avoimia työpaikkoja terveille ihmisille on pääkaupunkiseudulla runsaasti.
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuu...
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
En ole trolli ja on vain tervettä, että ihmiset laskeutuvat maanpinnalle.
Mikäs Jumala se täällä on palauttamassa muita maan pinnalle... Ota pää pois sieltä takapuolesta ja lakkaa ylenkatsomasta muita ihmisiä alkajaisiksi.
Ongelma on juuri se, että maisterit katsovat ylen muita. Siksi he jäävät toisinaan työttömiksi, vaikka avoimia työpaikkoja terveille ihmisille on pääkaupunkiseudulla runsaasti.
Ja kaikkiko Suomen työttömät asuu Helsingissä?? :D
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suklaakakkulapio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuu...
Tiedän, että olet trolli, mutta kuulkaas tätä: monen akateemisen tuttavani lapset eivät ole enää halunneet akateemista koulutusta, koska sen panos-tuottosuhde on laskenut niin paljon.
En ole trolli ja on vain tervettä, että ihmiset laskeutuvat maanpinnalle.
Mikäs Jumala se täällä on palauttamassa muita maan pinnalle... Ota pää pois sieltä takapuolesta ja lakkaa ylenkatsomasta muita ihmisiä alkajaisiksi.
Ongelma on juuri se, että maisterit katsovat ylen muita. Siksi he jäävät toisinaan työttömiksi, vaikka avoimia työpaikkoja terveille ihmisille on pääkaupunkiseudulla runsaasti.
Oletko yksinkertainen vai miksi et ymmärrä lukemaasi, että maistereja ei automaattisesti valita niihin avoimina oleviin paikkoihin, jos se ei liity mitenkään hänen koulutukseensa ja samaa tehtävää hakee joku jolla taas on?
Joku kertoi kuinka 90luvulla oli vielä tehtaalla haalaritöissä ja tienasi sillon ok 90mk tunti. Osti asunnon 500.000 mk. Kaveri on edelleen ja palkka hikiset 15 euroa tunti. Mutta nyt sama asunto on 200.000 euroa. Perusta siinä perhe jos ei ole perintöjä. Hinnat on noussu muussakin. No telkkarit on halpoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Tässä viestissä oikein kiteytyy lammasmainen tyhmyys.
"Ei meidän perheessä kukaan ollut työttömänä".
"Tavallinen kunnon ihminen..."
"Kokemukseta tosituksia"? Tarkoitatko työtodistuksia?. Tämän tasoisia neuvoja, AI pitääkö työtodistus pyytää VAU?Laitatko sinä aikuisten oikeasti esim. Facebook-profiilisi avoimesti katsottavaksi kaikille? Tervemenoa järki. Sinun mummopäivityksesi ei kiinnosta ketään.
Minä laitan julkisesti kaiken mitä haluan. En ole niin harhainen, että luulisin kenenkään kiinnostavan juuri minun tietoni saati että siitä koituisi jotakin pahaa.
Yritä kirjoittaa asiallisemmin ensi kerralla, kiitos.
Ketään kiinnostavan, ei kenenkään kiinnostavan arvon intellektuelli.
Tässä yleisimpiä kommentteja työttömälle:
"Onkos sulle jo tarjottu töitä?" ( Harvemmin kotoa soitellaan töihin ja työt on aika kiven alla, kun hakijoita on satoja/ työpaikka).
" Ootko yrittäny edes hakea töitä?" ( Arvaapa huvikses, kuinka paljon ja mukana työkkärin nöyryyttävät pakkohaut selvityksineen eli työt, joihin ei ole mitään osaamista ja saumaa).
" Kai oot kehittänyt itseesi ja kouluttautunu työttömänä?" (Työttömyys ja sen tuoma leima nujertaa masennuksen partaalle. Kehitä siinä ittees! )
"Pääasia, että olis joku työ" (Työ ei ole hyväntekeväisyyttä orjana, vaan haluan työtä ( ihan mitä vaan) elättääkseni itseni ja tuomaan elämään sisältöä).
"Kyllä sussa täytyy olla jotain vikaa, kun et pääse töihin" (Tähän alkaa uskoa jo itsekin, kun sitä hoetaan ja työhakemuksiin ei edes vastata)
Ja joka helvetin kerta, kun törmää tuttuun, kysytään, ootko töissä, eli sen mukaan määräytyy ihmisarvo! Eipähän pääse unohtumaan, että olet pohjasakkaa ja näin työssäkäyvä kiillottaa omaa kilpeään.