Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
ei oppinut ojaa kaiva? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterin papereilla kaulaa myöten opintovelassa 1500-eur assarin palkka ei ole se miksi ihmiset pyrkivät opiskelemaan ja tavoittelemaan taloudellista varmuutta.
Onko siis vikana se, että maistereille ei heti ole tarjolla 10 k€/kk työtä? Vaiko se, että maistereita koulutetaan työelämän tarpeeseen nähden liikaa? Vaikka olisikin maisterin paperit plakkarissa, voi silti olla ihan osaava ns. duunarityössäkin. Ei yliopistolla opiskelu ihmisestä käytännön töitä osaamatonta jakkupukutumpeloa tee.
Eiköhän yhteiskunnan tarkoitus ole kouluttaa ihmisiä yliopistossa siksi että nämä työllistyisivät opiskelemalleen alalle. Jos maisteri menee harjan varteen, se tuskin on hänelle vaikeaa ja hän on varmaan sellaista työtä tehnytkin, mutta eihän se ole yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista.
Lisäksi ei pidä unohtaa ammattiliittoja ja ammatillisia etujärjestöjä. Eivät ne halua että alan ihmiset tekevät hanttihommia tai eivät ola alan töissä, tai että joutuvat ottamaan alipalkattuja töitä. Monet järjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä töitä alan arvostuksen eteen ja palkkatason nostamiseksi. Kaikki työ menee kuin kankkulan kaivoon, jos alalle ei tule nuoria vastavalmistuneita, tai jos näiden työolot ja palkat eivät vastaa alan standardeja.
Hölmölähän sellainen valtio olisi, jossa koulutetaan asiantuntijaksi ja sitten pannaan lapion varteen. Yhteiskunnan tehtävähän on suunnitella sekä työelämää että koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten innostua haastattelusta, kun olen ollut jo seitsemässä työhaastattelussa nyt muutaman kuukauden aikana, mutta en ole saanut töitä siltikään. On jo luovuttanut olo valmiiksi. :(Miten uskoa, että saisin tätäkään kun en ole tähänkään asti tullut valituksi.. Miten innostua tästä mihin minulla on ensi viikolla haastattelu?
Hei! Olet sentään päässyt haastatteluun! Sulla on edes mahdollisuus saada se työpaikka.
Tajuatko että on paljon työnhakijoita, jotka voivat lähettää 100 hakemusta, joista yhteenkään eivät pääse edes haastatteluun. Työnsaamismahdollisuus on 0%.
Ensi viikon haastatteluun varaudut kunnolla: lue kaikki minkä työantajasta saat selville. Mieti kysymyksiä etukäteen ja mitä niihin vastaisit. Hahmottele etukäteen minkälaiset työtehtäväsi ovat ja valmistaudu vastaamaan mitä muuttaisit niissä, mitä toisit lisää jne... Mieti vastukset niihin peruskysymyksiin: mitä annettavaa juuri sinulla on tähän työhön ja miten tämä työ sopii urasuunnitelmiisi (eli mitä tulet voimaan tarjoamaan työnantajalle tulevaisuudessa).
Onnea :D
Tajuanhan minä, mutta lopputulos haastatteluista huolimatta on se, että minua ei ole valittu kuitenkaan. Kaikki nuo neuvosi ovat kyllä hanskassa. Sen olen työhaastatteluista oppinut, että vaikka minulla ns menisi täydellisesti haastattelu niin se ei silti takaa työpaikkaa. Se ei vaan ole minun käsissäni vain eikä siinä miten hyvin suoriudun siitä.
Ennen kuin otat vastaan haastattelukutsun, on ihan sallittua kysyä että onko tehtävään sisäisiä hakijoita tai onko hakijoiden joukossa jo tehtävää hoitava henkilö. Yleensä vastataan rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Itse ryhdyin prostuutioon kun jäin työttömäksi. Sain rahaa jopa 2 tonnia päivässä.
Joo. Naiset sentään voivat myydä revaansa ja asiakkaita rittää ja massia tulee kivasti. Toista se on miehen. Ei auta ilmoitus seksipalstalla. Ei saisi edes ilmatteksi naisseuraa. Korkeintaan joku hinaaja voisi tulla poraamaan hanuriin, mutta no thanks.
"Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia.." Jahas, sinne nyt vaan sorvin ääreen "alempiin" hommiin, ei laiskotella siellä sohvalla yhteiskunnan pikkiin.
Vierailija kirjoitti:
"Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia.." Jahas, sinne nyt vaan sorvin ääreen "alempiin" hommiin, ei laiskotella siellä sohvalla yhteiskunnan pikkiin.
Tuolla alemmalla tarkoitan ihan vaan, että siihen työhön riittää vähempikin koulutus kuin maisterintutkinto. Ja jos olet yhtään ketjua lukenut niin haen ja olen hakenutkin muitakin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimia töitä. Ja jos tietäisit oikeasti niin harvoinpa sinne sorvin ääreen vain kävellään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottakaa vaan kun teistä tulee virallisesti ”pitkäaikaistyöttömiä”. Sitten saatte sitä työkkärin ”Apua”. Tulee kaksin kappalein tätejä, jotka tapaat kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on painostaa tukia kiristämällä sinut tukitoimiin, kuten kuntoutukseen. Tällä säätetään kunnan rahoja; saavat rahaa näistä järjestämistään linnunpönttökursseista ja jos et suostu aikaasi tällaiseen tuhlaamaan, säästävät kun voidaan laillisesti evätä rahallinen tukesi. Kunnasta riippuu miten kusipäiseksi touhu menee, mutta työttömänä olet häviäjä, teet sitten mitä vain.
En ole tuommoista kokenut.
Kuntakohtaista. Jos olet pitkäaikaistyötön ja saat olla kohtuu rauhassa, asut kunnassa joka todennäköisesti säästää toisista asioista.
Sastamala on hyvä esimerkki sääntöken rikkojana tässä asiassa. Sinne on mennyt ihan huomautuksia tuosta toiminnasta. Tässä linkki, siellä on ihan omat säännö pitkäaikaistyöttömien kohtelulle ja tämä yksi juttu on vain osa koko törkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottakaa vaan kun teistä tulee virallisesti ”pitkäaikaistyöttömiä”. Sitten saatte sitä työkkärin ”Apua”. Tulee kaksin kappalein tätejä, jotka tapaat kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on painostaa tukia kiristämällä sinut tukitoimiin, kuten kuntoutukseen. Tällä säätetään kunnan rahoja; saavat rahaa näistä järjestämistään linnunpönttökursseista ja jos et suostu aikaasi tällaiseen tuhlaamaan, säästävät kun voidaan laillisesti evätä rahallinen tukesi. Kunnasta riippuu miten kusipäiseksi touhu menee, mutta työttömänä olet häviäjä, teet sitten mitä vain.
En ole tuommoista kokenut.
Kuntakohtaista. Jos olet pitkäaikaistyötön ja saat olla kohtuu rauhassa, asut kunnassa joka todennäköisesti säästää toisista asioista.
Sastamala on hyvä esimerkki sääntöken rikkojana tässä asiassa. Sinne on mennyt ihan huomautuksia tuosta toiminnasta. Tässä linkki, siellä on ihan omat säännö pitkäaikaistyöttömien kohtelulle ja tämä yksi juttu on vain osa koko törkeyttä.
Kun jäivät kiinni, kävi näin; https://yle.fi/uutiset/3-11021412
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yrittäjätaustaisena suuresti ihmettelen näitä korkeasti koulutettuja ja kohtuullisen työkokemuksen omaavia, jotka viettävät aikaansa työttömänä. Ryhtykää yrittäjäksi, ei se ylivoimaista ole, tarjotkaa palveluksianne ja ammattitaitoanne yrittäjänä. Siinä aukeaa monet portit yrityksiin, koska sillä yrityksellä ei ole työntekijästä johtuvia riskejä. Sovitte projektin, teette homman sovitusti ja lähetätte laskun perään. Ensimmäiset viisi vuotta pitää vain painaa pitkää päivää ja myös tehdä tunteja, joista ei voi laskuttaa. Sitten jo helpottaa. Se on vain itsestä ja asenteesta kiinni. Jos virolaiset timpurit raksalla osaavat tämän homman niin miksei suomalainen maisteri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottakaa vaan kun teistä tulee virallisesti ”pitkäaikaistyöttömiä”. Sitten saatte sitä työkkärin ”Apua”. Tulee kaksin kappalein tätejä, jotka tapaat kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on painostaa tukia kiristämällä sinut tukitoimiin, kuten kuntoutukseen. Tällä säätetään kunnan rahoja; saavat rahaa näistä järjestämistään linnunpönttökursseista ja jos et suostu aikaasi tällaiseen tuhlaamaan, säästävät kun voidaan laillisesti evätä rahallinen tukesi. Kunnasta riippuu miten kusipäiseksi touhu menee, mutta työttömänä olet häviäjä, teet sitten mitä vain.
En ole tuommoista kokenut.
Kuntakohtaista. Jos olet pitkäaikaistyötön ja saat olla kohtuu rauhassa, asut kunnassa joka todennäköisesti säästää toisista asioista.
Sastamala on hyvä esimerkki sääntöken rikkojana tässä asiassa. Sinne on mennyt ihan huomautuksia tuosta toiminnasta. Tässä linkki, siellä on ihan omat säännö pitkäaikaistyöttömien kohtelulle ja tämä yksi juttu on vain osa koko törkeyttä.
Kun jäivät kiinni, kävi näin; https://yle.fi/uutiset/3-11021412
Suomalaisten yrittäjien yhteiskuntavastuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottakaa vaan kun teistä tulee virallisesti ”pitkäaikaistyöttömiä”. Sitten saatte sitä työkkärin ”Apua”. Tulee kaksin kappalein tätejä, jotka tapaat kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on painostaa tukia kiristämällä sinut tukitoimiin, kuten kuntoutukseen. Tällä säätetään kunnan rahoja; saavat rahaa näistä järjestämistään linnunpönttökursseista ja jos et suostu aikaasi tällaiseen tuhlaamaan, säästävät kun voidaan laillisesti evätä rahallinen tukesi. Kunnasta riippuu miten kusipäiseksi touhu menee, mutta työttömänä olet häviäjä, teet sitten mitä vain.
En ole tuommoista kokenut.
Kuntakohtaista. Jos olet pitkäaikaistyötön ja saat olla kohtuu rauhassa, asut kunnassa joka todennäköisesti säästää toisista asioista.
Sastamala on hyvä esimerkki sääntöken rikkojana tässä asiassa. Sinne on mennyt ihan huomautuksia tuosta toiminnasta. Tässä linkki, siellä on ihan omat säännö pitkäaikaistyöttömien kohtelulle ja tämä yksi juttu on vain osa koko törkeyttä.
Kun jäivät kiinni, kävi näin; https://yle.fi/uutiset/3-11021412
Suomalaisten yrittäjien yhteiskuntavastuu?
Jep. Miksi palkata oikeasti ketään, kun kaupungilta saa työntekijät halvemmalla. Etenkin kun suurinosa tosiasiassa eivät ole edes kuntoutusta tarvinneet. Annetaan mielikuva, että tästä saattaa poikia ihan oikeitakin töitä, mutta oletkin vain yksi monista kuntoutujista, saatte kuntoutua vuoronperään. Aina löytyy uusi kiristettävä pitkäaikaistyötön joka tätä ”kuntoutusta” tarvitsee (eli työntekoa ilman palkkaa).
Vierailija kirjoitti:
Itse yrittäjätaustaisena suuresti ihmettelen näitä korkeasti koulutettuja ja kohtuullisen työkokemuksen omaavia, jotka viettävät aikaansa työttömänä. Ryhtykää yrittäjäksi, ei se ylivoimaista ole, tarjotkaa palveluksianne ja ammattitaitoanne yrittäjänä. Siinä aukeaa monet portit yrityksiin, koska sillä yrityksellä ei ole työntekijästä johtuvia riskejä. Sovitte projektin, teette homman sovitusti ja lähetätte laskun perään. Ensimmäiset viisi vuotta pitää vain painaa pitkää päivää ja myös tehdä tunteja, joista ei voi laskuttaa. Sitten jo helpottaa. Se on vain itsestä ja asenteesta kiinni. Jos virolaiset timpurit raksalla osaavat tämän homman niin miksei suomalainen maisteri?
Se kuules ei ole vain itsestä ja asenteesta kiinni. Niitä projekteja ei sovita ihan tuosta vain siinä määrin, että varsinkaan aloittelevalla yritystoiminnalla ansaitsisi kaikkien tulojen ja menojen jälkeen riittävästi elämiseen joka ikinen kuukausi. Varakas työtön voi ryhtyä harrastelemaan yrittämistä, ja kuten eräs järjestöpamppu sanoi viisitoista vuotta sitten yrittäjäjärjestön verkostoitumistilaisuuden avauspuheenvuorossa: pienyrittäjyyden ehdoton edellytys on palkkatöissä oleva puoliso. Kai tuo vitsillä oli heitetty, mutta minä vastikään laittomasti irtisanottu, neuvoja etsivä, yrittäjäksi ajautunut sinkku pahoitin mieleni tosi lujasti.
Minulla meni vuosikymmen erittäin hyvin, sitten alalle iski lama. Rimpuileminen työttömän työnhakijan statukselle ja tukien piiriin sen jälkeen, kun koko omaisuus oli syöty, oli niin pitkä ja tuskallinen prosessi, että en koskaan lähde enää yrittäjäksi, vaikka yrittäjyys - kannattava yrittäjyys - oli elämäni parasta aikaa. Yrittäjyyden päättyminen käytännössä tuhosi minun elämäni. Arvaapa muuten, kuinka paljon kiinnostusta työnantajilla on epäonnistunutta yrittäjää kohtaan. Siinä menevät ohi sekä kouluttamattomat, kokemattomat että kattoonsyljeksijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei yrittäjäksi voi alkaa ellei ole suurta puskuria. Starttirahakin, jos myönnetään, ei kestä kauaa ja itsellä sillä saa maksettua vasta oman kämpän vuokran Helsingissä. Täältä en enää muuta, muutin tänne etsiäkseni töitä ja nyt on puoliso ja koti täällä.
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Ehkä häpeää helpottaisi se, että kukaan tuskin ajattelee sinua työttömänä jos kerran olet kotona hoitamassa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Ehkä häpeää helpottaisi se, että kukaan tuskin ajattelee sinua työttömänä jos kerran olet kotona hoitamassa lasta.
Niin, jokainen nainenhan tahtoo koti-isän miehekseen.
T: pitkäaikaistyötön ikisinkku mies
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Tästäpä juuri juteltiin eräässä työkkärin työnhakukoulutuksessa viisikymppisten kesken. Minä en ole somessa ja olen piilottanut kaikki osoite- yms. tietoni jo 90-luvulta lähtien, koska en halua erään väkivaltaisen ihmisen löytävän minua ainakaan vaivatta. En ollut koulutuksessa ainoa, joka ei halua naamaansa ja nimeään kenen tahansa löydettäväksi edes työnhakufoorumeilla. Mitäs tähän sanot?
suomen pitäs yhdistää työttömyyskorvaus ja palkka veronalennuksineen
että sais kaikki duunarit sen perus 10ke käteen kuussa.
sen jälkeen olis tosi moni hommissa.
Vierailija kirjoitti:
Jo 2000-luvun alussa päättäjät asettivat tavoitteeksi, että 70 % suomalaisista hankkii itselleen korkeakoulututkinnon, siis vähintään AMK-tasoisen tutkinnon. Totta kai lähes jokainen haluaa kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet antavat myöten. Jos nyt onkin päässyt varastoon töihin peruskoulupohjalla, niin kauheasti sillä ei kannata keulia. Jos työ menee alta, ilman ammattitutkintoa on vaikea päästä uudelleen töihin, sillä työnantajat ovat tutkintouskovaisia. Varastotyö on muutenkin kuoleva ala, se automatisoituu vauhdilla. S- ja K-ryhmien uudet keskusvarastot pyörivät hyvin pienellä henkilökunnalla.
Mutta jos on päässyt vuosikausiksi tekemään työtä kohtuuliksalla ilman opintolainoja, niin työttömäksi jäädessä voi olla varallisuutta kertynyt. Ja aikuisopinnot Suomessa on kyllä niin hyvin järjestetty, ettei ammatinvaihto tuota tuskaa.
Työllisyys vähenee taatusti ihan kaikissa ammateissa, esimerkiksi joidenkin ihan perusflunssien ja vatsatautien toteaminen ja hoito ei lääkäriä vaadi, sairaanhoitaja kirjoittaa tarvittavat todistukset jne. Ei ole pitkä matka myöskään siihen, että oireet syötetään tietokoneohjelmalle, joka tekee diangnoosin, ihmistä tarvitaan ehkä reseptin kirjoittamiseen enää. Osan niistäkin voi kirjoittaa sairaanhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Tästäpä juuri juteltiin eräässä työkkärin työnhakukoulutuksessa viisikymppisten kesken. Minä en ole somessa ja olen piilottanut kaikki osoite- yms. tietoni jo 90-luvulta lähtien, koska en halua erään väkivaltaisen ihmisen löytävän minua ainakaan vaivatta. En ollut koulutuksessa ainoa, joka ei halua naamaansa ja nimeään kenen tahansa löydettäväksi edes työnhakufoorumeilla. Mitäs tähän sanot?
Tyhmä ihminen avaa elämänsä someen kaikkien ihmeteltäväksi. Moni työpaikka on myös jäänyt saamatta siten, että rekrytoija löytää somesta jotakin negatiivista. Miksi tarvitsee monta ammattia, yhdellä hyvällä pärjää varsin mainiosti, ei ole tarvinnut olla työtön.
Kyllä, valitsin opiskella alalle, jolla sataprosenttisen varma työllistyminen. Tätä ennen taskusta löytyi tutkintotodistus alalle, joka ei työllistänyt, ja takana oli vuosikausien työttömyys. 34-vuotiaana sain ensimmäisen työpaikan.