Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko Suomessa olisi työttömyyttä, jos mitään Kela-etuuksia ei olisi olemassa?
Olisiko sinusta myös mielenkiintoista nähdä, kun ihmiset varastaisi ruokaa ja tappaisi toisiaan, että saisivat rahaa ruokaan ja elämiseen?
Näin ei tapahtunut 1960 ja -70 luvuilla kun Kela- tms. etuisuuksia ei käytännössä juurikaan ollut. Myönnän että ihmiset ovat nykyisin paljon itsekkäämpiä kuin silloin, mutta tuskin tuohon mentäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko Suomessa olisi työttömyyttä, jos mitään Kela-etuuksia ei olisi olemassa?
Olisiko sinusta myös mielenkiintoista nähdä, kun ihmiset varastaisi ruokaa ja tappaisi toisiaan, että saisivat rahaa ruokaan ja elämiseen?
Näin ei tapahtunut 1960 ja -70 luvuilla kun Kela- tms. etuisuuksia ei käytännössä juurikaan ollut. Myönnän että ihmiset ovat nykyisin paljon itsekkäämpiä kuin silloin, mutta tuskin tuohon mentäisiin.
Ehkä niitä töitä oli enemmän tarjolla silloin 60 ja 70 luvulla ja helpompaa saada kuin nykypäivänä, jolloin et niitä välttämättä saa vaikka kuinka markkinoisit itseäsi joka suuntaan. Huomaan viestisi ennakkoluuloisuuden, josta on rivien välistä luettavissa, että on itsekkyydestä kiinni, jos ei ole töissä ja on itsekästä saada etuutta. Tervetuloa kokeilemaan, jos noin paljon kadehdit etuuksien saajien helppoa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko Suomessa olisi työttömyyttä, jos mitään Kela-etuuksia ei olisi olemassa?
Olisiko sinusta myös mielenkiintoista nähdä, kun ihmiset varastaisi ruokaa ja tappaisi toisiaan, että saisivat rahaa ruokaan ja elämiseen?
Näin ei tapahtunut 1960 ja -70 luvuilla kun Kela- tms. etuisuuksia ei käytännössä juurikaan ollut. Myönnän että ihmiset ovat nykyisin paljon itsekkäämpiä kuin silloin, mutta tuskin tuohon mentäisiin.
Ja mitä erityisen itsekästä siinä olisi, jos varastaa ruokaa tilanteessa, jossa yhteiskunta on kääntänyt kokokaan selkänsä ensin jos ei ole töitä ja sitten eväisi toimeentulonkin, jos etuuksia ei saisi mistään. Antaisitko perheesi ja lapsiesi kuolla nälkään ennemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko Suomessa olisi työttömyyttä, jos mitään Kela-etuuksia ei olisi olemassa?
Olisiko sinusta myös mielenkiintoista nähdä, kun ihmiset varastaisi ruokaa ja tappaisi toisiaan, että saisivat rahaa ruokaan ja elämiseen?
Näin ei tapahtunut 1960 ja -70 luvuilla kun Kela- tms. etuisuuksia ei käytännössä juurikaan ollut. Myönnän että ihmiset ovat nykyisin paljon itsekkäämpiä kuin silloin, mutta tuskin tuohon mentäisiin.
Tietämättömyys ei tarkoita tietoa.
Kyllä jo 1960-luvulla oli mahdollisuus saada tukia.
Kunnan köyhäinapua on ollut saatavilla jo aiemminkin, mutta käytännössä töihin käveltiin ja palkka alkoi juoksemaan jo heti ensimmäisestä työpäivästä. Kun muutaman vuoden kansakoulun jälkeen vain käveltiin palkkatyöhön, niin tukea nostivat lähinnä vain ne, jotka olivat liian sairaita tai outoja tekemään palkkatyötä.
Kun isäni oli 1960-luvun alussa intissä, niin vaimon oli mahdollista saada tukea (äitini ei kuitenkaan saanut, koska isäni oli muutattanut hänet omien vanhempiensa luokse). Isosiskoni syntymän yhteydessä vanhemmat saivat äitiyspakkauksen, mutta kun minä synnyin puolitoista vuotta myöhemmin, niin terveydenhoitaja totesi äidin saapuneen liian myöhään ensimmäiselle käynnille, jolloin menetti oikeuden äitiyspakettiin tai vaihtoehtoiseen rahalliseen korvaukseen (Ensimmäisen äitiyspakkauksen tuotteet oli edelleen käytettävissä, joten äiti olisi valinnut rahan, joka luultavasti myötävaikutti tuen epäämiseen). Käsittääkseni meistä 1960-luvun alussa syntyneistä on myös maksettu lapsilisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottakaa vaan kun teistä tulee virallisesti ”pitkäaikaistyöttömiä”. Sitten saatte sitä työkkärin ”Apua”. Tulee kaksin kappalein tätejä, jotka tapaat kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on painostaa tukia kiristämällä sinut tukitoimiin, kuten kuntoutukseen. Tällä säätetään kunnan rahoja; saavat rahaa näistä järjestämistään linnunpönttökursseista ja jos et suostu aikaasi tällaiseen tuhlaamaan, säästävät kun voidaan laillisesti evätä rahallinen tukesi. Kunnasta riippuu miten kusipäiseksi touhu menee, mutta työttömänä olet häviäjä, teet sitten mitä vain.
Ajattele positiivisesti: Ilman tuota pitkäaikaistyöttömien "auttamispalvelua" nämä työkkärintädit itse olisivat pitkäaikaistyöttöminä. Tai vaihtoehtoisesti jonkun konsulttifirman työelämähömppää järjestävinä elämäohjaajina. Tuolla aputoiminnalla on sentään työllistävä vaikutus.
Verovaroja säästyisi miljardeja, jos kaikki työttömien auttamiseen liittyvä pelle"pisnes" lopetettaisiin.
Mikäli jokainen kohtelisi muita kuten toivoo itseään kohdeltavan, niin noita mainitsemiasi työpaikkoja ei olisi nykyisessä toimintamuodossa lainkaan. Jokainen haluaa tehdä työtä, josta maksetaan palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut työttömänä. Ikää nyt 32 v. En osaisi kuvitellakaan miltä tuntuisi olla tekemättä mitään ja maata kotona päivästä toiseen. Joskus viikonloputkin/lomat tuntuvat liian pitkiltä.
Tiedän, että oli provo, mutta huh huh. Maata? Jos kämpässä maataan, niin kuka käy kaupassa, tekee ruuat 5:lle tarvittavalle aterialle päivässä, siivoaa, hoitaa laskut ja jokapäiväiset pyykit? Lenkittää koiran 3-4x päivässä, vie sen eläinlääkäriin ja hoitaa sen korvat, kynnet, turkin ja pesun lumettomina aikoina 3x päivässä? Kuka keittää koiran ruuat 2x päivässä? Kuka hoitaa huolehtimisen paikalle jos suihku on rikki, tiiviste vuotaa tai jokin on mennyt rikki? En tiedä. En todellakaan tiedä. Ihan tiedoksi, että eläkeläiset tekee näitä samoja asioita, hoitaa elämänsä, asuntonsa, käy kävelyllä, hoitaa eläimet ja lastenlapset, tekee joulun alla vielä ekstraa muiden eteen.
Oletko miettinyt miltä susta tuntuu pitkällä sairauslomalla tai sitten eläkkeellä jos asenteesi on tuo, että koko muu maailma "makaa" kun sinä olet töissä? Ja hieman empatiaa kiitos, jos viikonloppu on liikaa olla itsensä kanssa, niin mieti kun saman tyyppinen ihminen joutuu viettämään sitä viikonloppua monta kuukautta työnhausta huolimatta?
Ihan oikeasti makaatko ne ajat kun et ole töissä? Miksi ihmeessä?
Hyvin monet suorittavan tason työt voisi ihan oikeasti vaan opettaa uudelle tekijälle. Suomessa jostain kumman syystä yksinkertaisiinkin töihin jo vaaditaan vuosien koulutusta, kursseja ja kokemusta. Esim. omaan työhöni voisin opettaa parissa kuukaudessa kenet tahansa normaalilla järjellä varustetun. Todellinen osaaminen tulee tietenkin vain ajan kanssa, mutta työllistymisestä on tehty turhan vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin monet suorittavan tason työt voisi ihan oikeasti vaan opettaa uudelle tekijälle. Suomessa jostain kumman syystä yksinkertaisiinkin töihin jo vaaditaan vuosien koulutusta, kursseja ja kokemusta. Esim. omaan työhöni voisin opettaa parissa kuukaudessa kenet tahansa normaalilla järjellä varustetun. Todellinen osaaminen tulee tietenkin vain ajan kanssa, mutta työllistymisestä on tehty turhan vaikeaa.
Joo samaa olen ihmetellyt. Siis nykyään ihan johonkin perusduuniin joudut laittamaan vaikka mitkä hakemukset ja joka duuniin haastatellaan se 10 ihmistä ja vielä jatkoon menijät toisen kerran. On tehty hitaaksi ja voimia vieväksi prosessiksi. Kaikki nuo 10 tyyppiä varmasti selviytyisivät normityöstä niin miksi noin älytön vaiva? Ja siis tämä sama rumba läpi parikymmentä kertaa niin en edes ihmettele miksi niin moni rannalle jäänyt ei jaksa enää edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut työttömänä. Ikää nyt 32 v. En osaisi kuvitellakaan miltä tuntuisi olla tekemättä mitään ja maata kotona päivästä toiseen. Joskus viikonloputkin/lomat tuntuvat liian pitkiltä.
Tiedän, että oli provo, mutta huh huh. Maata? Jos kämpässä maataan, niin kuka käy kaupassa, tekee ruuat 5:lle tarvittavalle aterialle päivässä, siivoaa, hoitaa laskut ja jokapäiväiset pyykit? Lenkittää koiran 3-4x päivässä, vie sen eläinlääkäriin ja hoitaa sen korvat, kynnet, turkin ja pesun lumettomina aikoina 3x päivässä? Kuka keittää koiran ruuat 2x päivässä? Kuka hoitaa huolehtimisen paikalle jos suihku on rikki, tiiviste vuotaa tai jokin on mennyt rikki? En tiedä. En todellakaan tiedä. Ihan tiedoksi, että eläkeläiset tekee näitä samoja asioita, hoitaa elämänsä, asuntonsa, käy kävelyllä, hoitaa eläimet ja lastenlapset, tekee joulun alla vielä ekstraa muiden eteen.
Oletko miettinyt miltä susta tuntuu pitkällä sairauslomalla tai sitten eläkkeellä jos asenteesi on tuo, että koko muu maailma "makaa" kun sinä olet töissä? Ja hieman empatiaa kiitos, jos viikonloppu on liikaa olla itsensä kanssa, niin mieti kun saman tyyppinen ihminen joutuu viettämään sitä viikonloppua monta kuukautta työnhausta huolimatta?
Ihan oikeasti makaatko ne ajat kun et ole töissä? Miksi ihmeessä?
Kuka kokkaa ja siivoa työssäkäyvän perheessä? Se työssäkäyvä, työpäivän jälkeen. Joku koiran hoito on harrastus, luovu koirasta kun on noin vaativaa.
Pupukursseja tarvitaan, koska osa työttömistä oikeasti luulee, että riittää kun syö ja suunilleen perseensä pyyhkii. Leimaa ne kunnollisetkin työssäkäyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ottaa pannuun tämä "koulutusta vastaava työ". Miksi muka asiakaspalvelutyö esimerkiksi kahvilassa ei ole koulutusta vastaavaa työtä maisterille? Ei peruskoulu tai lukiokaan kouluta kahvilatarjoilijaksi.
Minun kokemukseni mukaan monet maisterit ovat todella ylimielisiä, kun kuvittelevat, että heille pitäisi automaattisesti avautua joitain erityisiä työtehtäviä. Mikään luonnonlaki ei sano, että yliopistokoulutuksen pitäisi taata parempi palkka verrattuna peruskouluun.
Työkkäri on täynnä työpaikkoja pääkaupunkiseudulla ja kuka tahansa joka on fyysisesti ja henkisesti työkykyinen saa töitä jos ainoa kriteeri on vain työn saaminen.
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuun tämä "koulutusta vastaava työ". Miksi muka asiakaspalvelutyö esimerkiksi kahvilassa ei ole koulutusta vastaavaa työtä maisterille? Ei peruskoulu tai lukiokaan kouluta kahvilatarjoilijaksi.
Minun kokemukseni mukaan monet maisterit ovat todella ylimielisiä, kun kuvittelevat, että heille pitäisi automaattisesti avautua joitain erityisiä työtehtäviä. Mikään luonnonlaki ei sano, että yliopistokoulutuksen pitäisi taata parempi palkka verrattuna peruskouluun.
Työkkäri on täynnä työpaikkoja pääkaupunkiseudulla ja kuka tahansa joka on fyysisesti ja henkisesti työkykyinen saa töitä jos ainoa kriteeri on vain työn saaminen.
En edes tiedä mistä aloittaa. Oletko yhtään lukenut ketjua? Mitä järkeä siinäkään on, että 5 vuotta yliopistossa jotain ihan muuta opiskellut menee kahvilaan ja vie joltain asiakaspalvelua opiskelleelta työpaikan? Ja jos olet yhtään ketjua lukenut niin ongelma ei edes ole siinä, että maisteri ei hakisi muita kuin koulutustaan vastaavia töitä vaan maisteri ei ole ykkösvalinta siihen kahvilan myyjän pestiin koska siihen hakee jo niitä kellä om koulutusta ja työkokemusta siihen työhön. Minä olen maisterina hakenut kaupan kassalle, mutta en päässyt edes haastatteluun, vaikka olen opiskelujen ohessakin ollut kioskin kassallakin töissä. Miten jonkun on niin vaikea tajuta, että työnantajat ei useinkaan palkkaa maisteria tuollaisiin töihin eikä kyse ole siitä, että maisteri nyrpistelee nenäänsä muille kuin oman alan töille. Älä siis viitsi kirjoittaa enää tuollaista ennakkoluuloista soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täystyöllisyyttä on mahdotonta saavuttaa kapitalisitisessa tuotantojärjetelmässä. Täystyöllisyydestä puhuvat poliitikot ja taloustieteilijät joka eivät tunne nykyisen tuontatotavan lainalaisuuksia tai ovat huijareita.
Työttömyys on seurausta tämän nykyisen tuotantojärjestelmän kehityksestä, kapitalistisen kasautumisen yleisestä laista. Sitä mukaan kun pääomat kasautuvat (suurenenvat ja keskittyvät) työvoiman hankintaan käytetty osuus pienenee kokonaispääomaan verrattuna. Toisin sanoen saman työläismäärän työssäpitämiseksi tarvitaan koko ajan suurempia pääomia, mikä tarkoittaa kapitalismin aikana tuotannon jatkuvaa kasvamista. Tätä tuotannon laajenemista kuitenkin estää kapitalismin omat ristiriidat. Parhaimpinakin nousukausina iso osa tuotantokapasiteetista on käyttämättä, mitä pahentaa kiinteän pääoman (tehdasrakennukset, koneet, työkalut) suureneminen liikkuvaan pääomaan (raaka-aineet, välituotteet, apuaineet) verrattuna. Tämä kehitys hidastaa teollisuuspääoman kierrosaikaa, mikä on seurausta siitä että kiinteä pääoma siirtää arvonsa hitaammin lopputuotteisiin kuin liikkuva pääoma. Tämä pienentää kapitalistien vuotuisia voittoja jota vastaan työnantajat taistelevat lisäten työvuoroja, jatkamalla työpäivää, kiihdyttäen koneiden vauhtia että saisivat nopeutettua kiinteä pääoman arvo-osan siirtoa tuotteisiin. Tätä tuotannon kiihdyttämistä kuitenkin estää markkinoiden kulutuskysynnän rajoittuneisuus, mikä taas on seurausta siitä tavasta miten tuotantoprosessi on organisoitu kapitalistisessa tuotantotavassa: Työläiset saavat vain osan tuottamastaan arvosta palkkana. Joka tapauksessa etenkin tuotantovälineitä tuottavat yritykset pystyvät hyödyntämään tuotantokapasitettia kokonaisuudessaan vain nousukauden alussa, kun yritykset tekevät suurimman osan investoinneistaan ja laajennuksista, suurimman osan ajasta tuotantokapasiteettia on käyttämättä.
Työttömyys ei ole ainoastaan väistämätön seuraus pääoman kasautumisen yleisestä laista, se on itseasiassa välttämätöntä koko nykyiselle tuotantojärjestelmälle. Suurtuotanto ei tarvitse odottaa luonnollista väestönlisäystä kun se saa tarvitsemaansa työvoimaa työttömien armeijasta. Työttömyys myös alentaa palkkoja, koska työssäolevat voidaan milloin vain korvata muilla työnhakijoilla. Työttömyys toimii myös kapitalistien ja oikeistopuolueiden aseena näiden käydessä työtaisteluja työntekijäjärjestöjen palkkavaatimuksia vastaan. Siinä syitä miksi kapitalistit ja näiden kätyrit eivät koskaan tule suostumaan työttömyyden hävittämiseen vaikka se olisikin mahdollista. Oli järkytys kun luin kansantaloustieteilijä Eino Nevalaisen oppikirjasta miten toisen maailmansodan jälkeen kapitalistisissa maissa, myös meillä Suomessa, keskustetiin avoimesti siitä miten saataisiin aikaan keinotekoista työttömyyttä, että päästäisiin toisen maailmansodan poikkeusoloista "normaalitilaan" riittävän suuren työttömyyden muodossa. Suurin murheenaihe työnantajilla ei suinkaan ollut maamme jälleenrakentaminen vaan liian alhainen työttömyys joka työvoiman hinnan suurenemisen myötä alkoi uhkaamaan työnantajien voittoja.
suklaakakkulapio kirjoitti:
Mua ottaa pannuun tämä "koulutusta vastaava työ". Miksi muka asiakaspalvelutyö esimerkiksi kahvilassa ei ole koulutusta vastaavaa työtä maisterille? Ei peruskoulu tai lukiokaan kouluta kahvilatarjoilijaksi.
Minun kokemukseni mukaan monet maisterit ovat todella ylimielisiä, kun kuvittelevat, että heille pitäisi automaattisesti avautua joitain erityisiä työtehtäviä. Mikään luonnonlaki ei sano, että yliopistokoulutuksen pitäisi taata parempi palkka verrattuna peruskouluun.
Työkkäri on täynnä työpaikkoja pääkaupunkiseudulla ja kuka tahansa joka on fyysisesti ja henkisesti työkykyinen saa töitä jos ainoa kriteeri on vain työn saaminen.
Tyypillistä alemmin koulutetun vinkunaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni on vaikeaa ymmärtää, miksi joku haluaisi vapaaehtoisesti heittäytyä tukien varaan. Ei työnteko aina ole kivaa, mutta sillä saa pidettyä elämässään edes jonkinlaisen rytmin.
Itse olen ollut henkisesti ja fyysisesti pohjalla juuri silloin, kun ei ollut mitään ns. oikeaa tekemistä. Rutiini puuttui kokonaan, nukkumaan mentiin neljältä yöllä ja herättiin joskus iltapäivällä (tämä tapahtunut nyt korona aikana). Loppuilta stressattiin omia opintoja ja murehdittiin omaa samattomuuttaan syömällä samalla pitsaa. Mitään ei saanut tehtyä ja kaikki tuntui turhalta.
Sain lopulta sattuman kaupalta osa-aikaisia töitä. Sillä hetkellä ajatus töihin menemisestä oli kauhistus, ja meinasin mennä perumaan koko jutun. Nyt parin kuukauden jälkeen olen vain tyytyväinen, että uskalsin mennä ensimmäisenä päivänä paikalle töihin. Nyt elämästäni löytyy taas rytmi ja kaikki muukin sujuu paljon paremmin. Energiaa löytyy enkä koe oloani enää niin masentuneeksi kuin aikaisemmin. En koe olevani saamaton vaikka en jaksaisikaan opiskella, koska olen kuitenkin ollut jo töissä saman päivän aikana. Ja tietenkin saan tienattua vähän ylimääräistä rahaa, jolla voin tehdä itselleni mieluisia asioita.
Se kuinka halveksivasti työttömiä kohdellaan pakottaa monet roikkumaan väkisin työelämässä oman jaksamisen ja jopa terveyden uhalla.
Itse mielenterveyteni kanssa koko elämäni, pian 40v vääntäneenä olen jo alkanut tiedostaa että onni ei löydy automaattisesti siitä että sinulla on työpaikka. Niinä muutamana harvana vuotena kun olen pystynyt ja uskaltanut työelämää kokeilla, olen ollut järkyttynyt siitä kuinka huonosti ihmiset työpaikallani voivat, eivätkä nämä hae apua tai pidä lomaa koska töissä nyt vaan kuuluu käydä.
Työttömällä on aivan älyttömän suuri negatiivinen leima nykyäänkin. On paljon helpompaa tilanteen tullen kertoa vieraalle että kärsin mielenterveysongelmista kuin että olen työtön. MT-ongelmiin ihmisellä joko on samaistumispintaa tai ei, mutta työttömyydestä kaikilla on jonkinlainen kuva, usein pilkallinen ja vähättelevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Tässä viestissä oikein kiteytyy lammasmainen tyhmyys.
"Ei meidän perheessä kukaan ollut työttömänä".
"Tavallinen kunnon ihminen..."
"Kokemukseta tosituksia"? Tarkoitatko työtodistuksia?. Tämän tasoisia neuvoja, AI pitääkö työtodistus pyytää VAU?Laitatko sinä aikuisten oikeasti esim. Facebook-profiilisi avoimesti katsottavaksi kaikille? Tervemenoa järki. Sinun mummopäivityksesi ei kiinnosta ketään.
Minä laitan julkisesti kaiken mitä haluan. En ole niin harhainen, että luulisin kenenkään kiinnostavan juuri minun tietoni saati että siitä koituisi jotakin pahaa.
Yritä kirjoittaa asiallisemmin ensi kerralla, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se hyvä koulutus ole koskaan taannut kenellekään töitä tai hyvää palkkaa.
Yksi iso tekijä tässä taitaa olla se, että Suomessa on jo liikaa korkeasti koulutettuja ihmisiä joille ei vaan yksinkertaisesti ole töitä. Siinä tulee sellanen mukava asia vielä eteen ettet saa edes paskapalkkaisia hanttihommia kun olet opiskellut liikaa.
Itse vedän varastotöistä yli 3000€ kuussa käteen ihan peruskoulupohjalta eikä tarvi miettiä töiden jälkeen töitä, eikä mitään siihen liittyvää. Pitää vaan huolen, että on seuraavana päivänä ajoissa töissä ja hoitaa työajalla ne duunit mitä tarvii.
Jos kaikki olisivat maistereita, tohtoreita tai vastaavia, ei maailmassa enää tapahtuisi mitään koska kaikki työt jäisivät hoitamatta.
No... niitä maistereita ja tohtoreita kyllä tarvitaan. Varastomiehenä ilmeisesti sinä voisit diagnosoida sairaat, kehittää rokotteita, laskea siltojen lujuuslaskelmia, johtaa vaikeaa isoa organisaatiota.. tässä vain muutama esimerkki.
On hirveää resurssintuhlausta kouluttaa kalliilla maisteri/tohtori ja jättää sitten se tietotaito hyödyntämättä.Tulevaisuudessa tekoäly tekee nuo kaikki hommat ..
Sincc
Se nyt on selviö että enemmän tarvitaan niitä raa'an työn tekijöitä vs. "paperinpyörittelijöitä". Esim. sillan lujuuslaskelmat ja piirustukset tekee pari ihmistä, mutta ei sitä kyllä rakenneta kahden ihmisen voimin.
T: Insinööri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuvaa missään somessa, eikä kerro itsetään mitään, on tuha valittaa. Normaali kunnon ihmenen on somessa perheineen . kavereineen , äiteineen ,mummoineen, kouluineen. Ei kukaan uskalla palkata ihmistä joka piiloutuu. Voi tulla tosiaan virhe-rekry. Hankkikaa elämän aikana monta ammattia ja kokemukseta tosituksia. Ei meidän perheessäole kukaan ollut työttömänä.
Tässä viestissä oikein kiteytyy lammasmainen tyhmyys.
"Ei meidän perheessä kukaan ollut työttömänä".
"Tavallinen kunnon ihminen..."
"Kokemukseta tosituksia"? Tarkoitatko työtodistuksia?. Tämän tasoisia neuvoja, AI pitääkö työtodistus pyytää VAU?Laitatko sinä aikuisten oikeasti esim. Facebook-profiilisi avoimesti katsottavaksi kaikille? Tervemenoa järki. Sinun mummopäivityksesi ei kiinnosta ketään.
Minä laitan julkisesti kaiken mitä haluan. En ole niin harhainen, että luulisin kenenkään kiinnostavan juuri minun tietoni saati että siitä koituisi jotakin pahaa.
Yritä kirjoittaa asiallisemmin ensi kerralla, kiitos.
Ehkäpä sinun tietosi eivät kiinnostakaan ketään, mutta esimerkiksi minun (eri tyyppi kuin se, jolle vastaat) tietoni kiinnostavat erästä varsin ikävää tyyppiä, joka kauan sitten uhkaili minua väkivallalla raastupaan asti eikä varmasti ole unohtanut häviötään.
Tunnen paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään tarvetta syöttää tietojaan julkisiin palveluihin muiden katsottavaksi. Ei nimeä, ei naamaa, ei mieltymyksiä, elämäntapahtumia eikä kaveripiiriä. Heitä ei sellainen vain kiinnosta.
Minua muuten alkoi nyt kiinnostaa se, mitä sinä haluat julkistaa. Kerropa, mitä näkyy ja miksi.
Jep, juuri niin. Yhteiskunta arvostaa työntekoa niin paljon ja vaikka rakenteet olisi mitkä olisi ja tulisi massairtisanomisia, vaikka tekisi asioita työllistymisensä eteen, niin silti työtön saa pitää sen aivan mahtavan nimikkeen: työtön. Niin negatiivinen nimike. En itse halua ikinä käyttää sitä nimikettä, koska se kätkee sisälleen niin paljon arvolatauksia ja se pitää sisällään sen mitä ihminen EI ole, mitä on vailla. Miksi ihmeessä? Joo, voihan ihminen olla vailla työtä, mutta se voi samaan aikaan olla vaikka mitä. No esimerkiksi juuri ahkera työnhakija, innokas muiden ihmisten auttaja, opiskelija, hyvä vanhempi lapsilleen, loistokokki perheelleen, ystävällinen tyyppi, sivistynyt, kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiva, läsnäoleva sekä lapsille että ystäville henkiselläkin tasolla (enemmän kuin loppuunpalanut). Joten kyllä, työttömyyttä joutuu käsittelemään eri tavalla kun on itse siinä asemassa, että jonnekin kirjataan nimike "työtön" ilman että on kuultu edes perusteita miksi se henkilö on työtön. Toiset ovat myös lopulta omastakin tahdostaan, koska tahtovat olla muita kuin loppuunpalaneita. Ja läsnä perheelleen. Mutta se työtön on sellainen rikosnimike, että mieluummin ihminen on loppuunpalanut ja perheelle vähemmän läsnä. Entä jos ei olisi tällaista jokotai-nimikettä: työtön tai työllinen. Voi olla vähän kaikkea miten elämäntilanne ja muut ihmiset (esimerkiksi rekrytoijat) sen päättävät. Olen itsekin ollut työtön vaikka olisin ollut todella motivoitunut, ahkera, osaamistaustaa ollut ja kaikinpuolin siisti ja hyvä tyyppi haastatteluissa. En ole laskenut leukaa alas, mutta väistämättä on nimenomaan työnhaku aiheuttanut burnoutin. Kun ei ole päässyt edes niihin iiseimpiin hommiin ja on jäänyt tyyliin kakkoseksi tai kolmoseksi useat kerrat. Välillä tuntuu, että kutsuvat haastatteluun huvikseen ja sen eteen on joutunut käymään kuinka monet haastattelukierrokset...saadakseen tyhjän arvan. Se jos mikä on rasittavaa.
Tässä viestissä oikein kiteytyy lammasmainen tyhmyys.
"Ei meidän perheessä kukaan ollut työttömänä".
"Tavallinen kunnon ihminen..."
"Kokemukseta tosituksia"? Tarkoitatko työtodistuksia?. Tämän tasoisia neuvoja, AI pitääkö työtodistus pyytää VAU?
Laitatko sinä aikuisten oikeasti esim. Facebook-profiilisi avoimesti katsottavaksi kaikille? Tervemenoa järki. Sinun mummopäivityksesi ei kiinnosta ketään.