Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Muistan kun olin joskus 25 vuotta sitten työttömänä pari kuukautta. Ihan lepposaa aikaa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi monet ovat niin vihasia työttömille, ei heidän elämänsä hääppöstä ole, kitkuttelevat sostuilla ja ei ole varaa muuhun, kuin kotona oleiluun?
Vaikka mitä muuta sitä pitäisi ollakkaan, kuin katto pään päällä ja ruokaa jos vähän saa niin se siinä, onnen ja ilon hetket /kokemukset saa niin pienistä arkisista asioista, esim. siisti koti, puhtaat vaatteet, kynttilän valo, hyvä kirja, hyvä tv ohjelma, ulkoilu raikkaassa ilmassa jne.
Olin työssä, jossa tunsin kohtuuttomuutta ja terveyteni vaarantuvan. Koska olen se matalan palkkaluokan työntekijä, niin en jatkanut työsuhdetta. Minulle löytyy aina uusia töitä, joita muut ei viitsi tehdä. En itsekään ihan kaikkea viitsi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut työttömäksi monta kertaa. Kaksi kertaa laman aikana ja aina vaan olen mennyt töihin. En ymmärrä mikä siinä voi olla niin vaikeaa. Jos jään vielä työttömäksi, niin sitten vietän vain aikaa oloneuvoksena.
Mitä töitä olet tehnyt ja mikä koulutus sinulla on? Ja miten vanha olet?
Vierailija kirjoitti:
uskomatonta että vielä vuonna 2022 on puhelinmyynti/asiakashankkija/asiakasvaraaja työpaikkoja tyrkyllä
Pystyykö näitä tekemään pitkäaikaisena työnä? Vai aloitetaanko epätoivoisena, ollaan muutama päivä/viikko ja todetaan että ei tuu mitään. Paikkoja koko ajan auki, eikä ilmoituksissa kerrota mikä on tuote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen 'vain' merkonomi. Töitä on riittänyt. Tällä hetkellä teen samaa työtä kuin ekonomi, joten ei siihen työn tekemiseen papereita tarvita vaan osaamista. Papereilla saadaan paikka, sitten se pitää lunastaa osaamisella.
Oman alan töitä sain vuoden valmistumiseni jälkeen, sen ajan olin tehtaassa töissä. Tehtaassa tienasin enemmän eikä työt seuranneet kotiin. Ehkä vielä joku päivä vaihdan takaisin tehtaaseen, jos huolivat.
Sähkön hinta kolminkertaistuu, korot nousevat, ruoan hinta nousee syksyllä, bensan hinta voi alkaa numerolla 3 elokuussa.
Kaupan alalla ja palvelualalla tullaan irtisanomaan porukkaa, kun ihmiset säästävät kulutuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähkön hinta kolminkertaistuu, korot nousevat, ruoan hinta nousee syksyllä, bensan hinta voi alkaa numerolla 3 elokuussa.
Kaupan alalla ja palvelualalla tullaan irtisanomaan porukkaa, kun ihmiset säästävät kulutuksesta.
Sähkölämmitteisiä asuntoja ei saa enää myytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskomatonta että vielä vuonna 2022 on puhelinmyynti/asiakashankkija/asiakasvaraaja työpaikkoja tyrkyllä
Pystyykö näitä tekemään pitkäaikaisena työnä? Vai aloitetaanko epätoivoisena, ollaan muutama päivä/viikko ja todetaan että ei tuu mitään. Paikkoja koko ajan auki, eikä ilmoituksissa kerrota mikä on tuote.
Pystyy, jos on hyvä. Ei niissä huonoja katsota edes viikkoa. Moni lähtee myös itse, sillä puhelinmyynti nyt on kohtuullisen peetä.
Tuote vaihtuu monta kertaa päivässä. Välillä soitat tunnin lehtiä, sitten pari tuntia kalsareita, iltapäivällä buukkaat vakuutustapaamisia, sen jälkeen myyt vielä sähköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta 3 vuotta työttömyyttä takana, elämäni parasta aikaa!
Ei mitään tylsiä typerysten täyttämiä palavereja tai näsäviisaiden insinöörien kommentteja kokouksissa.
Suosittelen!
Kesä tuntuu kesältä ja tuntee olevansa elossa eikä vain olemassa tässä meidän sairaassa kulutusyhteiskunnassa,
Koko meidän talousjärjestelmä on läpimätä ja se tulee kaatumaan.
Hauskaa kesää kaikille!
"Haemme tälläkertaa jotakuta jolla on jo kokemusta kyseisestä alasta."
Tätä samaa on vastattu kun olen kysellyt oppisopimus paikkaa että saisin vaihdettua alaa, että tässä se taas nähdään miten HELPPOA se on vaihtaa alaa kun vain tahtoa löytyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Joo kyllä se valitettavan usein on heti se mielikuva, että työtön on laiska, mielenterveysongelmainen tai alkoholisti. Välttelen itse tilanteita, joissa joutuisin kertomaan olevani työtön. Sitä alkaa itsekin kyseenalaistaa itseään ja syitä miksi tässä on. Vaikka toki kun järjellä miettii niin töitä ei vain ole kaikille ja jos itse on tehnyt sen minkä voi niin loppu ei ole enää omissa käsissä. Uudelleen kouluttautumista ja tutkinnon laajentamista työllistävämpään suuntaan aion viejä yrittää. Minulla olisi yli 30 vuotta viejä työikää jäljellä, joten vielä en tosiaan aio luovuttaa vaikka olen tajunnut miten raadollista tämä työnhaku sirkus on. Ro tätä tajua ennen kuin itse kokee tämän. Ap
Työpaikan hakeminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen määräaikaisen työn päättymistä. Työnantajilla on mielikuva että ne parhaat eivät koskaan päädy työttömiksi kun saavat jo ennen töitä.
Toiseksi se hakemus. Miten sen teet mihin kiinnität huomiota. Mitä ajattelet työnantajan hakevan eli millainen työntekijä sopii parhaiten hommaan. Jos oket sellainen kannattaa hakea mutra tuoda hakemuksessa esille ne ominaisuudet ja taidot. Sellaisia ei kannata hakea mitkä ei oo sitä ihan ominta juttua. Se näkyy yleensä työnantajaan päin onko tämä tähän se paras.
Itsetuntemus eli tieto missä olen paras tai ainakin melkoisen hyvä. Sitä yleensä sitten tykkää just siitä työstä muutenkin vaikkei se palkkakaan ihan hirmuisen hyvä.
Tee hakemuksia muuta kautta kuin netin kautta jonne hakee sadat muutkin. Niissä on jo alkuun alkoritmit mikä blokkaa väärät ei siis välttämättä mutta työnantajalle jää liian iso urakka jos kaikki pitää selvittää joten karsintaa tehdään jo alkumetreillä. Eli laita avoimia hakemuksia ja katso että työ on se mistä itse tykkäät ja olet siihen kuin nakutettu.
Itsetuntemusta olisi hyvä olla tähän kuitenkin yleensä menee aikaa ja jokunen työpaikkakin ennen kuin tajuaa ett tää ei missään nimessä ja se miksi ei. Nuorille vasta työmarkkinoille tuleville tämä voi olla haastavaa kun ei ole kokemusta. Sitä pitääkin hankkia sitten erilaisista töistä ennen kuin se oma juttu selviää 😊 me ollaan kaikki erilaisia ja jokaisen pitää etsia oma juttunsa
Joka kerta oon saanu töitä kun oon vaan lompsinu ovista sisään tuntemattomaan firmaan (koulu/työtodistuskansionin kanssa) ja ilmottanu jollekkin ensimmäiselle vastaantulijalle että kenelle pitäis puhua kun olisin töitä hakemassa. Jännästi tulee se haastattelu samantien. Vanhanaikaista, röyhkeää mutta toimivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnhaku on pitkälti tuuripeliä, joskus olen hakenut paikkoja joiden hakukriteerit olen täyttänyt täydellisesti eikä ole tullut edes kutsua haastatteluun. Kerran olen saanut ylemmän toimihenkilön paikan, jonka hakukriteereistä en ymmärtänyt puoliakaan joska olivat niin korkealentoisia. Joskus haku on jäänyt kiinni jostain omasta mielestäni mitättömästä asiasta, jonka oppisi helposti muun työn ohessa, mutta jostain syystä rekrytoijalle juuri kyseinen asia on ollut oleellinen, vaikkei sitä hakemuksessa ole mitenkään korostettu. Kaiken kaikkiaan työnhaku on ihan sattumankauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta oon saanu töitä kun oon vaan lompsinu ovista sisään tuntemattomaan firmaan (koulu/työtodistuskansionin kanssa) ja ilmottanu jollekkin ensimmäiselle vastaantulijalle että kenelle pitäis puhua kun olisin töitä hakemassa. Jännästi tulee se haastattelu samantien. Vanhanaikaista, röyhkeää mutta toimivaa.
En vois lompsia töitä hakemaan kun ovet on lukossa tai sit sais poliisit peräänsä, luulisivat terroristiksi.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta oon saanu töitä kun oon vaan lompsinu ovista sisään tuntemattomaan firmaan (koulu/työtodistuskansionin kanssa) ja ilmottanu jollekkin ensimmäiselle vastaantulijalle että kenelle pitäis puhua kun olisin töitä hakemassa. Jännästi tulee se haastattelu samantien. Vanhanaikaista, röyhkeää mutta toimivaa.
Mitä siinä sinun kansiossasi lukee?
Työttömyydessä ei ole koskaan mitään vikaa, työttömyys on ainoastaan seuraus siitä, jos työn kysyntää ei ole. Kansalaisilla on oikeus valita työnsä perustuslain mukaisesti, ja jos ko. valitulle työlle tarvittava kysyntä ajetaan alas, tällöin kansalaisella on oikeus myös perustuslain mukaisesti sosiaaliturvaan. Näin turvataan kansalaisen elämistä ja olemista omassa kotimaassaan myös siinä tilanteessa, jos esim. elinkeinoelämä, ay-liike ja maan hallitus yhteisillä päätöksillään käytännössä tuhoavat työpaikat muilta ryhmiltä, ja niihin "muihin" ryhmiin päädytään tietenkin kun kaikki em. kolme valtaryhmää nostavat omia etujaan sellaista tahtia että esim. investoinnit joudutaan ajamaan alas.
Näin asia on jokseenkin ytimekkäästi kuvailtuna, niin kauan kun pysytään perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa.
Tilanne kuitenkin on vääristelty siten, että mukaan on tuotu myös työvoimapolitiikka ja siihen perustuva työvoimapoliittinen lainsäädäntö, joka kääntääkin koko em. tilanteen täysin päinvastaiseksi siten, että kansalaiseen voidaan työvoimapolitiikan perusteella kohdistaa lähestulkoon mitä tahansa vihamielistä viranomaistoimintaa, valheiden levittelyä, virheellisiä päätelmiä ja muuta sellaista toimintaa, joka käytännössä pyrkii järjestelmällisesti poistamaan kansalaiselta ne elinmahdollisuudet mistä ylempänä mainitaan. Suomessa harjoitetaan täysin järjestelmällistä työttömien kansalaisten sortotoimintaa, homma on paketoitu mm. peitesanojen "suunnitelma" ja "palvelu" taakse.
Tokihan jokainen vähänkin asiaan jo perehtynyt on jo tajunnut, että tämä toiminta on lähestulkoon yhdenvertainen kaiken sen fasismitoiminnan kasvattamisen kanssa jo 1930-luvulla, joka lopulta johti miljoonien kansalaisten murhiin Euroopan alueella ja maailmansota kaupan päälle.
Jokainen esittää varmasti omat uskomuksensa aivan kuten heidän oman edun ajaminen vaatii, mutta yleensä ottaen se, että tällainen toiminta on onnistuttu piilottelemaan Suomessa jo ainakin reilun vuosikymmenen ajan vähintään, on todella varoittava esimerkki siitä, miten kansalta poistetaan heille kuuluva valta pieni pala kerrallaan pikku hiljaa, ja poliittisen johdon toimesta etenkin Sipilän hallituksen toimesta kasvatettiin täysin systemaattinen vihanpito työttömiä vastaan vuosikausiksi ja toiminta ilmeisesti edelleenkin saa hiljaista hyväksyntää koska lakeja tehdään entistä vihamielisemmiksi niin että eduskunnan oikeusasiamieskin alkaa jo saamaan tilanteesta kanteluita.
Jonkinlainen jengien aikakausi näyttää olevan Suomessa menossa, ne "jengit" on tietenkin mm. työmarkkinoilla valtaapitävät ryhmät, joille ei tunnu muistuvan mieleen miten kävi Saksassa kun tulonjakoa ei haluttu suosiolla hoitaa, ja lopulta työväenliikkeen riveistä saivat ihka uuden diktaattorin laittamaan koko valtion asiat täysin uudelle mallille.
Valtion tehtävä ei ole kasvattaa vihatoimintaa työttömiä vastaan, vaan taloudellisessa mielessä valtion tärkeimpiä tehtäviä on jakaa varallisuutta uudelleen koko ajan siten, että lopulta mm. investointiaste on riittävän korkea, joka em. työn kysynnänkin tuo mukaan. Arvaahan sen, että elinkeinoelämälle ja ay-liikkeelle tällainen korkean työllisyyden ylläpitäminen työn kysynnän kautta ei käy, koska he haluavat pikemminkin itselleen korkeat tulot siten että sopivan pieni poliittinen vähemmistö suomalaisia yritetään saada vaikka väkisin työhön ilman palkkaa.
Suomessa ylläpidetään työttömien määrää täysin tarkoituksellisesti. Syy tähän on vain ja ainoastaan ahneus ja vallanhimo, koska jotkin päättäjäryhmät hyödyttävät itseään tekemällä päätöksiä joilla työttömien määrä pidetään riittävän korkeana, etenkin tulottomien määrä.
Työttömyyden sijasta pitäisi puhua pikemminkin tulottomuudesta, kyse tietenkin siitä että kansan työ yritetään saada "kavallettua" kansalta pois ilman että siitä tarvitsisi maksaa asianmukaista hintaa. Saman vaakakupin toisella puolella tilanne on tietenkin sellainen että jokin osa päättäjistä saa valtavan suuria korvauksia työstä joka ei ole lainkaan sen rahan arvoista.
Tavalliset yksittäiset kansalaiset eivät tälle asialle voi mitään, ainoastaan oikeuslaitoksen kautta kantelemalla voi saada pieniä muutoksia aikaan, mutta suuremmat muutokset vaatii todella paljon kansalaisia tekemään kanteluita samoista asioista jotta kuva tilanteesta tulisi hyvin selkeäksi.
Näin ei ole tilanne ollut aina Suomessa, mutta tällaiseksi tilanne on muutettu, kyse on poliittisten päättäjien vetelyydestä ja käytännössä selän kääntämisestä Suomen kansalaisille koko ajan isommille ryhmille.
Kaikki, jotka nuo pari pidempää kirjoitusta edellä ymmärtävät riittävän hyvin, tajuavat, että kyse on myös rahallisesta vedätyksestä valikoituja "uhri"kansalaisia kohtaan, ja sen hinta saattaa olla henkilöstä riippuen helposti jopa satoja tuhansia euroja.
Lienee niin, että tämä asia halutaan pitää piilossa, kas kun asia saadaan päivänvaloon niin se voi tuoda mukanaan myös melkoisen isoja vahingonkorvauksia, luullakseni valtiota kohtaan koska valtio itsessään on em. toiminnassa jättänyt järjestelmällisesti talouden ohjaamistoimet hoitamatta siten että työpaikkoihin tarvittava rahoitus olisi saatu aikaan.
Se on sitten toinen tarina, voiko asiasta saada penninlatia mistään, on varmaa että koko vedätys on tehty niin monen lainsäädännön ja niin monen viranomaiskäytännön taakse, että koko valheellisen ketjun toteennäyttö on varmasti oikeuslaitoksellekin jo jonkinlainen isompi työ. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli, ja se on se, että tässä ei ole kyseessä mitkään yksittäiset henkilöt, vaan todellakin useita kymmeniä tuhansia tai jopa sadat tuhannet suomalaiset laitetaan tähän kärsimysnäytelmään täysin tahallisesti ja tuottamuksellisesti kaiken em. vihanpitotoiminnan kohteeksi, ja toki sitä voi vain arvioida, että mikä mahtaisi olla keskimääräisesti laskettu vahinko per uhri, ja kuinka monella se vahinko kasvaa aivan mahdottomiin mittasuhteisiin.
Lopputulos näyttää erittäin surkealta, kun mahdollisuus talouskuplan kasvatteluun ja valtion velkaantumiseen perustuvaan vedätykseen väistämättä poistuu, alkaa luultavasti jonkinlaiset riidat siitä kun valtaryhmätkin joutuu ottamaan lusikan käteen ja miettimään, mikäs järki siinä sitten oli myydä firmat Suomesta pois ja aiheuttaa massatyöttömyys/tulottomuus, lisäksi valtaryhmien haltuun kiinteistövarallisuus jossa asuntokupla, ja ajatukset siitä, että vuokralaiset ne maksaisi isot tuotot vuokraisäntä-valtaryhmille katoaa yksinkertaisesti siksi että palkanmaksuhalutkin on kadonneet, niin alkaahan tuo jo vaikuttamaan siltä että lähivuosina voi olla jonkusen verran turbulenssia luvassa myös maan rajojen sisäpuolella.
Jos joku ei tätä tekstiä ymmärtänyt, kannattaisi varmasti käydä vilkaisemassa netistä Iiro Viinasen vierailu 1990-luvulla jäähallilla, pyrkiessään kertomaan kansalle (paikalla pääasiassa em. valtaryhmät) miten pitäisi talousasioita korjata. Olennaista on ymmärtää se, että riidoissa vastakkain eivät suinkaan olleet työntekijät ja työnantajat, vaan pikemminkin kotimarkkinaryhmät ja vientialojen ryhmät, eli työnantajia ja työntekijöitä molemmilla puolilla. Suomessa on tulossa samansuuntainen tilanne luultavasti hyvinkin lähiaikoina, etenkin silloin kun keskuspankin stimulus-miljardi-inflaatio alkaa ottamaan takapakkia, ja sehän tulee ottamaan takapakkia siitä syystä, että talouden on voitava korjaantua, ja toinen vaihtoehto on tuhota valuutan arvo ja yleensäkin ottaen usko velkamarkkinoihin ja moneen muuhunkin asiaan.
Muutaman rikkaan ja varakkaankin omaisuuden jakaminen kansalle uusiksi on helpompi tapa korjata talous, kuin toinen suunta jossa iso osa kansasta yritetään saada entistäkin köyhemmiksi jotta pieni vähemmistö voisi muuttua miljardööreiksi.
Onnea matkaan kaikille. Tämä on asia, jossa ei välttämättä torilla tulla näkemään, toki rottalinjojen mukaantulo voi luultavasti vielä kestää melko kauan, ja siihen mennessä voi tapahtua myös poliittinen herätys, Marinin hallituksella mopo on jo alkanut hiukan sytyttämään Kataisen ja Sipilän tulpattomien mopojen jälkeen, mutta vielä tarvitsee paljon lisää kipinää että unihiekat karisisi silmistä, ja joku varmaan joutuu vielä tarkistamaan senkin että oliko tankissa edes tarvittavat bensat.
Olen joutunut työttömäksi monta kertaa. Kaksi kertaa laman aikana ja aina vaan olen mennyt töihin. En ymmärrä mikä siinä voi olla niin vaikeaa. Jos jään vielä työttömäksi, niin sitten vietän vain aikaa oloneuvoksena.