Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
yhtä helevettiä, eloonjäämistaistelua 24/7/365. Katso alaskan selviytyjäperheistä ohjelma niin pääset jyvälle !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeää. Pilkkopimeää 20 tuntia vuorokaudessa. Otsalampun kanssa voi lenkkeillä mutta ei se kivaa ole. Elämä on jossakin muualla :(
Nimenomaan se pimeys on ihan parasta. Täällä pk-seudulla ei jumankauta pääse pimeään, ellei teippaa asunnon ikkunoita jollain monikerrosfoliolla umpeen. Joka välistä pilkistää joku katulyhty tai led-mainos.
Onko todella se useita kuukausia jatkuva pimeys? Siis kun lähdet töihin, on pimeää, kun tulet töistä, pimeää. Sitä kestää lokakuusta helmikuuhun. Mutta toki ihmiset on erilaisia, toisia se ei haittaa ja toisia taas haittaa. Itsekin nautin pimeydestä _joskus_ kun menee vaikka viikonlopuksi sinne maalle, mutta pidemmän päälle se rassaa.
Eihän talvella ole pimeää, kun on hohtavat hanget ja kuu paistaa.
Kaupungissa ei ole niin selvää, kun on valohälyä liikaa ja lumi on loskapaskaa.
Asuin maaseudulla lähemmäs 5 v. Yksi ihminen voi paljon tehdä. Muutin Helsingistä ja työnantaja valitti kylä on hiljainen. Toin hänelle Helsingin kansslaisopiston kurssiluettelon ja sanoin tossa.
Keskellä kylää on koulu. Liikuntasaliin jumppaa, pihalle pedäpalloa kesällä, hiihtoa ja luistelua talvella. Kotitalousluokkaan tuli kokkikursseja.
Kylältä lähti ärrä. Kunnalla oli tyhjä tila. Yks yrittäjä pitämään kirpputoria, kahvilaa, myy lottoa ja voi noutaa paketteja. Paljon tarvitaan vapaaehtoisia, mutta se toi tosi paljon. Asuin johtajan lapsuudenkodissa, hänen äitinsä kanssa. Kun äiti sai paikan vanhainkodista/palvelutalosta, minulle vihjaistiin olisi hyvä antaa työpaikka kyläläiselle, sain työpaikan, mistä lähdin. Ilman tätä johtajaa, kylä olisi paljon hiljaisempi nyt. Ja paljon kylällä on paluumuuttajia, jotka tekee etänä, mm autiotaloja ei ole
Vierailija kirjoitti:
Maalla saa olla ihan omissa oloissaan, jos niin haluaa ja minähän haluan. Ei kiinnosta naapurit ja heidän tekemisensä pätkääkään.
- minulla sama juttu. Olen asunut tällä kylällä 21. 5 vuotta enkä ole naapureiden kanssa edes niin tuttu että kävisin heidän luonaan kyläilemässä.
Minä olen asunut 13 vuotta enkä tiedä edes naapureiden nimiä. Tervehtinyt olen joskus.
Etätyöläinen, ja vietän kesät maalla eli huhtikuun puolivälistä tuonne marraskuun lopuille, konttorilla pitää olla 4 työpäivää kuukaudesta. Hesaan on täältä 110 km, missä konttori on.
Lähden talvella majailemaan lähemmäs konttoria kaupunkikämpälle, kun pimeys, halonhakkuut (No on mulla sähköpatteritkin, mutta viime talvena ei paljon niillä lämmitelty sähkön hinnan takia) ja lumityöt alkaa ottaa kaaliin eikä lumituiskussa ajaminen huvita edes sitä kertaa viikossa + että Hesassa parkkipaikkaa ei saa. . Mulla on koira, ja kaupungissa on minusta talvella kivempi kävellä sen kanssa, kun siellä on katuvalot, kuin otsavalo päässä tuossa maantien laidassa. Koirakin pääsee koirapuistoon, ei täällä paljon muita koiria näe.
Vakinaapurit on tulleet tutuiksi. Pakkokin, koska jos vaikka auto hajoaa, tai remppamiestä tarvitaan, niin verkostoja on hyvä olla. Mikään julkinen ei täällä kulje ja lääkärireissut olen käynyt yksityisellä kun täällä on työterveyssoppariin kuuluva piste..., onneksi terveys vielä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeää. Pilkkopimeää 20 tuntia vuorokaudessa. Otsalampun kanssa voi lenkkeillä mutta ei se kivaa ole. Elämä on jossakin muualla :(
Nimenomaan se pimeys on ihan parasta. Täällä pk-seudulla ei jumankauta pääse pimeään, ellei teippaa asunnon ikkunoita jollain monikerrosfoliolla umpeen. Joka välistä pilkistää joku katulyhty tai led-mainos.
Onko todella se useita kuukausia jatkuva pimeys? Siis kun lähdet töihin, on pimeää, kun tulet töistä, pimeää. Sitä kestää lokakuusta helmikuuhun. Mutta toki ihmiset on erilaisia, toisia se ei haittaa ja toisia taas haittaa. Itsekin nautin pimeydestä _joskus_ kun menee vaikka viikonlopuksi sinne maalle, mutta pidemmän päälle se rassaa.
Eihän talvella ole pimeää, kun on hohtavat hanget ja kuu paistaa.
Kaupungissa ei ole niin selvää, kun on valohälyä liikaa ja lumi on loskapaskaa.
JOS kuu paistaa. Vuosia asuin maalla, ja vihasin sitä pimeyttä aina vaan. Joo, silmä tottuu, tavallaan, siis näkee jotain, mutta pimeää on silti. Täysikuun aika kestää muutaman päivän kuukaudessa ja silloinkin
voi olla pilvistä... En pidä pimeästä kaupungissakaan, mutta kaupungissa taas talviaikaan ne kaupungin valot heijastuu lumesta tuoden valoa pimeään, eikä se lumi ole sen enempää loskapaskaa kuin kolmenkymmenen kilometrin päässä maallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Etätyöläinen, ja vietän kesät maalla eli huhtikuun puolivälistä tuonne marraskuun lopuille, konttorilla pitää olla 4 työpäivää kuukaudesta. Hesaan on täältä 110 km, missä konttori on.
Lähden talvella majailemaan lähemmäs konttoria kaupunkikämpälle, kun pimeys, halonhakkuut (No on mulla sähköpatteritkin, mutta viime talvena ei paljon niillä lämmitelty sähkön hinnan takia) ja lumityöt alkaa ottaa kaaliin eikä lumituiskussa ajaminen huvita edes sitä kertaa viikossa + että Hesassa parkkipaikkaa ei saa. . Mulla on koira, ja kaupungissa on minusta talvella kivempi kävellä sen kanssa, kun siellä on katuvalot, kuin otsavalo päässä tuossa maantien laidassa. Koirakin pääsee koirapuistoon, ei täällä paljon muita koiria näe.
Vakinaapurit on tulleet tutuiksi. Pakkokin, koska jos vaikka auto hajoaa, tai remppamiestä tarvitaan, niin verkostoja on hyvä olla. Mikään julkinen ei täällä kulje ja lääkärireissut olen käynyt yksityisellä kun täällä on työterveyssoppariin kuuluva piste..., onneksi terveys vielä hyvä.
Kesäkausi maalla ja talvikuukaudet kaupungissa ois minunkin unelma. Saisi vähän niinkuin hyvät puolet molemmista. Talvisinkin voisi viikonloppuisin käydä siellä maalla, ja kesäisin satunnaisesti kaupungissa jos on vaikka huonoa säätä ja kaupungin huvitukset houkuttaa. Ehkä sitten kun lapset muuttaa kotoa :)
Vierailija kirjoitti:
yhtä helevettiä, eloonjäämistaistelua 24/7/365. Katso alaskan selviytyjäperheistä ohjelma niin pääset jyvälle !
Melkoista komiikkaa ne Alaskan tositeeveefarssit. Ongelmia keksitään väenvängällä ja jo pelkästään kävelyyn pihan poikki loihditaan draaman aineksia.
Oikeastihan niistä kukaan ei edes oikeasti Asu siellä, vaan jaksot vaan käydään kuvaamassa maatilalla, mutta muuten asuvat kaupungissa.
Kaupunkiarkenamaallaviikonloppuna kirjoitti:
Kaupungissa elämisen helppous on meille se juttu. Se että koulut, kaupat ja työpaikat ovat kävelyetäisyydellä omakotitalostamme tekee elämästä niin helppoa ja huoletonta. Torille vähän pidemmälti, eli reilu 2 kilsaa. Kuitenkin oma rauhallinen takapiha ja toisaalta uimarantaan 500 metriä ja kaupunki metsikköön kilsan verran.
Viikonloppuna voi lähteä maalle, mummon mökille, jos haluaa. Mutta siis paljon helpompi autoilla max kerran viikkoon maalle, kuin sukkuloida maalta päivittäin töihin ja kuskata lapsia päiväkoteihin kouluihin jne.
Kaikkein karmein vaihtoehto olisi olla kaupungin syrjällä tai kehyskunnassa jollain uudella okt alueella, olisi molempin asioiden nurjat puolet. Naapurit vieressä, muttei juuri mitään palveluja.
Useimmiten kaupungin laitamilla lähiöissä ja kehyskunnissa on kyllä kaikki peruspalvelut kuten kaupat, koulut ja liikuntamahdollisuudet ilman keskusta-asumisen huonoja puolia kuten ruuhkaisia teitä ja levottomia naapureita. Lapsille runsaasti kavereita ja turvallista liikkua. Mutta riippuu hyvin paljon asuinalueesta ja kaupungista. Onhan sitä sellaisia pussinperälähiöitä joissa ei ole mitään ja hankalat liikenneyhteydet, mutta silti pienet tontit.
Talvisin pimeää.
Hiljaista, paitsi keväisin kun linnut karjuu.
Pitkät välimatkat, dieseliä/bensaa kuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla saa olla ihan omissa oloissaan, jos niin haluaa ja minähän haluan. Ei kiinnosta naapurit ja heidän tekemisensä pätkääkään.
- minulla sama juttu. Olen asunut tällä kylällä 21. 5 vuotta enkä ole naapureiden kanssa edes niin tuttu että kävisin heidän luonaan kyläilemässä.
Minä olen asunut 13 vuotta enkä tiedä edes naapureiden nimiä. Tervehtinyt olen joskus.
Itse asunut 30 vuotta ja sentään jo nyt edesmenneen naapurin nimen tiesin ja hänen kanssa joskus parikymmentä vuotta sitten pari sanaa vaihdoinkin. Uudet naapurit asuneet siinä hänen entisessä talossaan nyt pari vuotta, eikä hajuakaan minkä näköisiä ovat, saatika että nimen tietäisin. Eikä kiinnosta tietääkään.
Vierailija kirjoitti:
Talvisin pimeää.
Hiljaista, paitsi keväisin kun linnut karjuu.
Pitkät välimatkat, dieseliä/bensaa kuluu.
Talvisin erittäin valoisaa, syksyllä vähän pimeämpää.
Välimatkat erittäin lyhyet, eikä dieseliä kulu millilitraakaan.
Maalaisuutta on monenlaista. Ei kaikki maalaiset asu Savukoskella, ei edes Läyliäisissä, vaan maaseutua löytyy kaikkialta, niin isojen kuin pienempien kaupunkien läheisyydestäkin.
Itse asun keskellä peltoja ja metsiä, lähimpään naapuriin liki kilometri, mutta lähinpään kaupunkiin hurauttaa alle kymmenessä minuutissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeää. Pilkkopimeää 20 tuntia vuorokaudessa. Otsalampun kanssa voi lenkkeillä mutta ei se kivaa ole. Elämä on jossakin muualla :(
Nimenomaan se pimeys on ihan parasta. Täällä pk-seudulla ei jumankauta pääse pimeään, ellei teippaa asunnon ikkunoita jollain monikerrosfoliolla umpeen. Joka välistä pilkistää joku katulyhty tai led-mainos.
Onko todella se useita kuukausia jatkuva pimeys? Siis kun lähdet töihin, on pimeää, kun tulet töistä, pimeää. Sitä kestää lokakuusta helmikuuhun. Mutta toki ihmiset on erilaisia, toisia se ei haittaa ja toisia taas haittaa. Itsekin nautin pimeydestä _joskus_ kun menee vaikka viikonlopuksi sinne maalle, mutta pidemmän päälle se rassaa.
Eihän talvella ole pimeää, kun on hohtavat hanget ja kuu paistaa.
Kaupungissa ei ole niin selvää, kun on valohälyä liikaa ja lumi on loskapaskaa.
JOS kuu paistaa. Vuosia asuin maalla, ja vihasin sitä pimeyttä aina vaan. Joo, silmä tottuu, tavallaan, siis näkee jotain, mutta pimeää on silti. Täysikuun aika kestää muutaman päivän kuukaudessa ja silloinkin
voi olla pilvistä... En pidä pimeästä kaupungissakaan, mutta kaupungissa taas talviaikaan ne kaupungin valot heijastuu lumesta tuoden valoa pimeään, eikä se lumi ole sen enempää loskapaskaa kuin kolmenkymmenen kilometrin päässä maallakaan.
Lumi ON kaupungissa keskimäärin enemmän loskapaskaa kuin maalla, kahdesta syystä:
1. Kaupungissa keskilämpötila on rakentamisen tiiveyden ja energiantuotannon takia korkeampi kuin maalla, ja
2. Kaupungissa käytetään liukkauden torjumiseksi moninkertainen määrä lumensulatusaineita maaseutuun verrattuna.
Kylminä talvina ero ei tietenkään näy, mutta kun talvien ennustetaan nykyisestä lauhtuvan, niin on helppo profetoida loskakelien yleistyvän erityisesti (eteläisen Suomen) kaupungeissa...
Illuusiota vain että maalla olisi mukavampaa. Ehkä joillekin sopii, mutta kyllä kaupungissa elämä on loppupeleissä vapaampaa. Saa valita seuransa, tai olla itsekseen ilman että kukaan kyttää. Maalla on ahdasmielisiä ihmisiä enemmän. Kaupungissa kelpaat millaisena tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeää. Pilkkopimeää 20 tuntia vuorokaudessa. Otsalampun kanssa voi lenkkeillä mutta ei se kivaa ole. Elämä on jossakin muualla :(
Nimenomaan se pimeys on ihan parasta. Täällä pk-seudulla ei jumankauta pääse pimeään, ellei teippaa asunnon ikkunoita jollain monikerrosfoliolla umpeen. Joka välistä pilkistää joku katulyhty tai led-mainos.
Onko todella se useita kuukausia jatkuva pimeys? Siis kun lähdet töihin, on pimeää, kun tulet töistä, pimeää. Sitä kestää lokakuusta helmikuuhun. Mutta toki ihmiset on erilaisia, toisia se ei haittaa ja toisia taas haittaa. Itsekin nautin pimeydestä _joskus_ kun menee vaikka viikonlopuksi sinne maalle, mutta pidemmän päälle se rassaa.
Eihän talvella ole pimeää, kun on hohtavat hanget ja kuu paistaa.
Kaupungissa ei ole niin selvää, kun on valohälyä liikaa ja lumi on loskapaskaa.
JOS kuu paistaa. Vuosia asuin maalla, ja vihasin sitä pimeyttä aina vaan. Joo, silmä tottuu, tavallaan, siis näkee jotain, mutta pimeää on silti. Täysikuun aika kestää muutaman päivän kuukaudessa ja silloinkin
voi olla pilvistä... En pidä pimeästä kaupungissakaan, mutta kaupungissa taas talviaikaan ne kaupungin valot heijastuu lumesta tuoden valoa pimeään, eikä se lumi ole sen enempää loskapaskaa kuin kolmenkymmenen kilometrin päässä maallakaan.
Se on se liikenne ja suolaus mikä tekee kaupungissa lumesta loskapaskaa. Sitten kun tulee vähän enemmän lunta, niin älytön kaaos ja hankaluuksia parkkipaikan kanssa.
Täällä maalla voin valita käännynkö pihaportista vasemmalle jossa ei ole katuvaloja, vai oikealle jossa on katuvalot.
Vierailija kirjoitti:
No mä oon asunut nyt vähän yli 10 vuotta ja oon viihtynyt. Täällä on aika hiljaista. Naapurit tulee tutuksi.
Minä olen asunut kaupungissa kolme vuotta ja maalla viimeiset 53 vuotta. Hyvin on mennyt.
Aloitus on kolme vuotta vanha? Vieläkö ap lurkkii?
Varmaan vähän erilaista asua maalla -kuin merellä taikka ilmassa :p
En ole se keneltä kysyt, mutta itse olen pimeyden ystävä. En tosin kammoa aurinkoakaan.
Pimeyskin on suhteellinen käsite. Esimerkiksi talvella kun lumi on maassa ja kuu loimottaa, niin on kaikkea muuta kuin pimeää. Ne todelliset pimeät ajat on loka-joulukuussa, ei enää tammikuussa jos vaan lumi on maassa. Eikä edes kaikkein pimeimpään aikaankaan ole aivan pilkkopimeää, vaan ulkona on aina jonkun verran valoa perifewriassakin ja silmä tottuu pimeään melko nopeasti.
t: maalla asuva.