Millaista on asua maalla?

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.

Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.

Tässä pikkukunnassa on vireää harrastustoimintaa. Teatteri, elokuvateatterit, kylpylä, kirjasto ja kansalaisopiston opintotarjonta on kaikki 10-20 minuutin automatkan päässä. Julkisillakin pääsee. Ei lähistöltä puutu kuin ooppera ja kaupunginorkesteri.

Ja niissä kaikissa päsmäröi sama Zonta-naisten pääsontisti, jonka nuoleskelua kaikki kyseinen toiminta on.

Ei täällä ole Zonta-toimintaa. Martat, Maatalousnaiset, Kotien puolesta ry sekä SPR:n paikallisosasto toimivat aktiivisesti, samoin sotilaskotisisaret, ev.lut seurakunta ja helluntaiseurakunta.

Ja täällä lisäksi vpk, partiolaiset, 2 urheiluseuraa, kuntalaisten "omakustanne" kuntosali - mitähän vielä 😊

T. Eri

Kelataksi maksaa 50 euroa, kun käy lääkärissä 60 km yhteen suuntaan edestakaisin, veronmaksajat maksavat tuosta taksista 400 tai jo enemmän näillä bensan hinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

Kelataksi maksaa 50 euroa, kun käy lääkärissä 60 km yhteen suuntaan edestakaisin, veronmaksajat maksavat tuosta taksista 400 tai jo enemmän näillä bensan hinnoilla.

Kela-taksin taksa on maksimissaan 25e/suunta, lyhyillä matkoilla toki sen verran kuin matka maksaa. Ja vaikka ajaisit Utsjoelta Tampereelle, maksat 25e. 

t: Kela-taksitäti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla on vaarallista asua, kannattaa rakentaa asumus puuhun. Siellä olet tuvassa kaikilta suurpedoilta karhuja ja kotkia lukuun ottamatta.

Totta. Olen kauhuissani ikkunastani seurannut maaseudun vaanivia petoja. Kuluvan viikon aikana henkeäni ovat uhanneet peurat, supikoira, närhijengi, kettu ja naapurista karannut pässi. Pakenen kaupungin turvaan heti, kun uskallan syöksyä ulko-ovelta autolle.

Äkäiset talitintit ovat myös pelottavia hrrr...

Isi kirjoitti:

Hirveän turvallista on asua maalla. Harrastan omavaraisviljelyä ja on eläimiä....kiitos lasten allergioiden ja oman kiinnostuksen, niin homma on jo vuosien ajan edennyt tähän suuntaan.  Ruoka saa loppua kaupoista, me pärjäisimme ihan omillamme tarvittaessa. Sähkötkin on off grid-laitettu tänä keväänä....kera sähköautojen ja skootterien me pärjäämme ja pystymme liikkkumaan vaikka ilman bensaa. Lämmitys on puulla. Vettä saa kaivosta. Ei haittaa inflaatiot, kun tarvittaessa pärjää ilman osteluja.... Kun Putin tulee ja hyökkää Suomeen, niin te kaupunkilaiset kuolette sinne betonilähiöihinne. Ihan käy sääliksi. 

Ajatteletko jotenkin että täällä Suomessa on kaksi kansaa, maalaiset ja kaupunkilaiset, jotka jotenkin vihaa toisiaan vai miksi tuo loppukommentti 🤨

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä maalle muuttajilla ole harrastuksia, ystäviä tai sosiaalista elämää? tai siis miten siirrätte ne kaikki maaseudulle mukananne? Mulla on harrastus jossa käyn joka viikko (ryhmässä), ja käyn kaverin kanssa lenkillä pari kertaa viikossa, kesällä uimassa niin usein kuin mahdollista, sen lisäksi että harrastan musiikkia ja taiteita, mutta näitä voi tietty tehdä missä vain. Miehellä bänditoimintaa, käydään myös paljon ystävien kanssa veneilemässä, keikoilla, syömässä jne. Teettekö kaikkia juttuja sitten vain oman perheen kanssa tai hommaatte uudet kaverit/näette vanhoja harvemmin? Tää on ainakin meillä suurin syy, miksei muuteta kauemmas. Työt onnistuu lähes missä vaan, mutta sosiaalien elämä ei, vaikka pihan, luonnonläheisyyttä ja enemmän tilaa haluaisikin. 

Ei mulla ainakaan ole, vaikka asun kaupungissa. Käyn töissä, tulen kotiin, vietän aikaa lapseni kanssa. Harrastan lenkkeilyä ja yritän käydä välillä kuntosalilla ja uimassa. Töissä pääsen päivittäin mihin vaan lounasravintolaan haluan, ei ole tarvetta eikä varaa käydä enää vapaa-ajalla missään syömässä kovin usein. Lapsi toki harrastaa milloin mitäkin mutta niihinkin pitää yleensä kuskata autolla.

Itse tylsistyn kaupungissa. Tuntuu, että tulen kotiin ja olen jumissa asunnossani. Kaipaan pihaa, jonne mennä puuhastelemaan jotain tai vain vaeltelemaan. Olisin vallan onnellinen, jos voisin työpäivän jälkeen ajella kotiin peltomaisemissa ja saapua rauhalliseen, hiljaiseen ympäristöön. Voisin käydä metsässä kävelyllä, lämmittää takkaa ja katsella luontoa. On ihan eri asia oleilla omalla pihalla kuin mennä kävelylle täällä lähiössä. Täytyy laittaa järkevät vaatteet päälle, ottaa avaimet ja puhelin, ja ennen kaikkea on oltava jokin mitä menee tekemään, esim. se kävelylenkki. Ei voi vain haahuilla pihalla ja katsella kukkasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä maalle muuttajilla ole harrastuksia, ystäviä tai sosiaalista elämää? tai siis miten siirrätte ne kaikki maaseudulle mukananne? Mulla on harrastus jossa käyn joka viikko (ryhmässä), ja käyn kaverin kanssa lenkillä pari kertaa viikossa, kesällä uimassa niin usein kuin mahdollista, sen lisäksi että harrastan musiikkia ja taiteita, mutta näitä voi tietty tehdä missä vain. Miehellä bänditoimintaa, käydään myös paljon ystävien kanssa veneilemässä, keikoilla, syömässä jne. Teettekö kaikkia juttuja sitten vain oman perheen kanssa tai hommaatte uudet kaverit/näette vanhoja harvemmin? Tää on ainakin meillä suurin syy, miksei muuteta kauemmas. Työt onnistuu lähes missä vaan, mutta sosiaalien elämä ei, vaikka pihan, luonnonläheisyyttä ja enemmän tilaa haluaisikin. 

Ei mulla ainakaan ole, vaikka asun kaupungissa. Käyn töissä, tulen kotiin, vietän aikaa lapseni kanssa. Harrastan lenkkeilyä ja yritän käydä välillä kuntosalilla ja uimassa. Töissä pääsen päivittäin mihin vaan lounasravintolaan haluan, ei ole tarvetta eikä varaa käydä enää vapaa-ajalla missään syömässä kovin usein. Lapsi toki harrastaa milloin mitäkin mutta niihinkin pitää yleensä kuskata autolla.

Itse tylsistyn kaupungissa. Tuntuu, että tulen kotiin ja olen jumissa asunnossani. Kaipaan pihaa, jonne mennä puuhastelemaan jotain tai vain vaeltelemaan. Olisin vallan onnellinen, jos voisin työpäivän jälkeen ajella kotiin peltomaisemissa ja saapua rauhalliseen, hiljaiseen ympäristöön. Voisin käydä metsässä kävelyllä, lämmittää takkaa ja katsella luontoa. On ihan eri asia oleilla omalla pihalla kuin mennä kävelylle täällä lähiössä. Täytyy laittaa järkevät vaatteet päälle, ottaa avaimet ja puhelin, ja ennen kaikkea on oltava jokin mitä menee tekemään, esim. se kävelylenkki. Ei voi vain haahuilla pihalla ja katsella kukkasia.

Tiedän tunteen. Kaupungissa ulkoilu olikin sitten loputonta lenkkeilyä tai kaupoissa laahustamista. Parvekkeella istuskelu tuntui tylsälle, kun vastapäätä oli vain toinen kerrostalo.

Korona-aika sai miettimään ja tekemään ratkaisun. Muutin tunnin ajomatkan päähän Helsingistä. Asun paritalossa pikkukunnassa, jossa on peruspalvelut. Isompaan taajamaan on noin 20km. (Asunnot täällä ovat edullisia, tosin oma auto vie sitten rahaa)

Elämänlaatuni on noussut ja omassa pihassa jo pelkästään istuskelu tarjoaa parasta mahdollista rentoutusta. Aina on jotain pientä puuhaa ja läheltä löytyy ihan parhaat marjametsät.

Tämä päätös oli rohkea, mutta elämäni ja oman hyvinvointini kannalta käänteentekevä.

Kuulemma asun "maalla". Luontoa riittää, 15 min pyörämatka Suomen upeimmalle uimarannalle, 15 minuuttia seutukunnan pääkaupungin keskustaan. Sopiva välimalli ns. maaseutumuutosta. Ei ole ikävä takaisin Helsinkiin. Autolla pääsee sitten tunnissa Tampereelle, kahdessa Turkuun ja kolmessa Helsinkiin. Sähköautolla toki, kun halpojen asuntojen puolesta jäi rahaa moiseen!

5 vuotta asuneena sanon, että perseestä. Yöllä on pimeätä kuin persereiässä, auton tarttee aina, koska julkinen aivan olematonta ja surkeaa. Ei lähikauppoja. Autosta kun hajoaa joku osa, niin se on puolen päivän reissu kun lähetään sen mötikän kanssa julkisilla sinne kaupungin vastapuolelle ja siellä ei ollutkaan. Kävelylenkit on useinmiten kävele kilometri suuntaan x ja käänny takasin, jos et sitten mene metsään mönkimään. Naapuris ei ole enää se viereisellä tontilla asuva vaan myös se puolen kilsan päässä oleva ja valitettavasti joudut olemaan tekemisissä senkin kanssa vaikka et haluaisi. Sun asioista tiedetään jo kilsan päässä paremmin kun itse tiedät. Polkupyörää et tarvii, kun et sä oikeesti lähe sinne kirkonkylällä 10km päähän polkemaan ja sielläkin sut jo tunnetaan. Jehovat on aivan eri tasolla ja kyllä muuten rampataan sitten useemmin ja anna olla kun päädyt samalle bussipysäkille. Sähkökatkokset osuu useinmiten juuri maaseudulle. Talvisin pihojen kolaaminen, kun pihaa on siinä puolen hehtaarin tontilla se 1000m2.

Joo ei ikinä enää maaseudulle asumaan.

Ilma on raikkaampaa hengittää kuin isoissa kaupungeissa. Tulee liikuttua pyörällä enemmän ja käveltyä kun julkinen liikenne menee niin harvoin. Ei tarvitse pelätä että pyörä ym. pöllitään omasta pihasta/varastosta. Tai muualtakaan. On mukavaa kun ei ole ihmisiä niin paljon joka paikassa.

Jos kouluun on yli 5 km niin taksi hakee lapset kouluun ja tuo takaisin. Ei maksa mitään.

Veronmaksajat maksavat.

Vierailija kirjoitti:

Isi kirjoitti:

Hirveän turvallista on asua maalla. Harrastan omavaraisviljelyä ja on eläimiä....kiitos lasten allergioiden ja oman kiinnostuksen, niin homma on jo vuosien ajan edennyt tähän suuntaan.  Ruoka saa loppua kaupoista, me pärjäisimme ihan omillamme tarvittaessa. Sähkötkin on off grid-laitettu tänä keväänä....kera sähköautojen ja skootterien me pärjäämme ja pystymme liikkkumaan vaikka ilman bensaa. Lämmitys on puulla. Vettä saa kaivosta. Ei haittaa inflaatiot, kun tarvittaessa pärjää ilman osteluja.... Kun Putin tulee ja hyökkää Suomeen, niin te kaupunkilaiset kuolette sinne betonilähiöihinne. Ihan käy sääliksi. 

Ajatteletko jotenkin että täällä Suomessa on kaksi kansaa, maalaiset ja kaupunkilaiset, jotka jotenkin vihaa toisiaan vai miksi tuo loppukommentti 🤨

Niimpä, niitä on kolme. Maalaiset, kaupunkilaiset ja hesalaiset. Hesalaiset ja maalaiset on ääripäitä jotka molemmat unohtavat, että siinä välissä on muutakin.

ei maaseudulle koskaan. nehän vetää siellä kiljua ja toisiaan perseeseen.

rokkibändin pitäminen maaseudulla ois helpompaa...

Todella yksinäistä. Täällä ei ole juurikaan naisia, joiden kanssa voisi pariutua eikä naista saa maalle muuttamaan. Yksinäiseen elämään tulee siis tottua. Muutamia hevosnaisia täällä on mutta ne on jo parisuhteessa niiden hevostensa kanssa.

Asuin elämäni 20v ekaa vuotta maalla. Lähimpään ruokakauppaan matkaa 15Km, naapuriin 1Km. Menihän se kun muusta ei tiennyt. Nyt tiedän ja helpolla minua ei saa sinne takaisin asumaan. Nettiyhteydet on nykyään, maaseudulla jossa asuin, kuidusta lähtien ja postipate toimittaa paketit automaattiin (sinne 15Km päähän) mutta ei se kompensoi liikkumisen vaikeuksia. Aikaa/rahaa palaa siihen,  Lenkkeily/pyöräilyreiteissä ei ole juuri vaihtelua. Ahdistava paikka.

Nyt on ikää 50 ja asun Tampereella vajaa 10Km keskustasta, julkinen liikenne toimii, kevyen liikenteen väylät (joita pöndellä ei ole vieläkään) on leveät ja hyvässä kunnossa. Autosta luovuin kun maalta muutin.

Helevetin tylsää varsinkin syksyllä ja talvella kun se säkkipimeys alkaa. Ei ole julkista liikennettä ja jokapaikkaan on pitkä matka. Keväällä ja kesällä menettelee kun valostuu illat ja luonto herää. Onneksi ei enää tarvitse maalla asua.

Entisenä kaupunkilaisena tiedän, millaista siellä on asua, hirveää. Olen nyt asunut maalla 40 vuotta enkä kadu muuttoani. En asu missään takahikiällä vaan puolen tunnin ajomatkan päässä isosta kaupungista. Täällä on rauhallista ja tilaa elää ja hengittää.

Mukavaa on. Varsinkin kun vertailukohtina Helsingin Kallio ja Yliskylä, Kuniainen, Jyväskylä, Tukholma, Tampere... Tuo 50 km kauppareisu vähän tökkii, varsinkin pakkasilla. Mutta lähimpään naapuriin neljä kilometriä, mikä on hyvä asia. Ja aina sen verran töitä ettei ainakaan kesävieraita tunge.

Vierailija kirjoitti:

5 vuotta asuneena sanon, että perseestä. Yöllä on pimeätä kuin persereiässä, auton tarttee aina, koska julkinen aivan olematonta ja surkeaa. Ei lähikauppoja. Autosta kun hajoaa joku osa, niin se on puolen päivän reissu kun lähetään sen mötikän kanssa julkisilla sinne kaupungin vastapuolelle ja siellä ei ollutkaan. Kävelylenkit on useinmiten kävele kilometri suuntaan x ja käänny takasin, jos et sitten mene metsään mönkimään. Naapuris ei ole enää se viereisellä tontilla asuva vaan myös se puolen kilsan päässä oleva ja valitettavasti joudut olemaan tekemisissä senkin kanssa vaikka et haluaisi. Sun asioista tiedetään jo kilsan päässä paremmin kun itse tiedät. Polkupyörää et tarvii, kun et sä oikeesti lähe sinne kirkonkylällä 10km päähän polkemaan ja sielläkin sut jo tunnetaan. Jehovat on aivan eri tasolla ja kyllä muuten rampataan sitten useemmin ja anna olla kun päädyt samalle bussipysäkille. Sähkökatkokset osuu useinmiten juuri maaseudulle. Talvisin pihojen kolaaminen, kun pihaa on siinä puolen hehtaarin tontilla se 1000m2.

Joo ei ikinä enää maaseudulle asumaan.

10km pyörällä? Pitäis olla terveelle aikuiselle 20min nakki. Mummiskalla 30min

T. Pyöräilevä maalainen