Miksi niin moni poistaa nykyään kaikki sometilit?
Kommentit (286)
Some on täynnä epäaitoutta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän kaipaisi juuri aitoa olemista ihmisten kanssa eikä jotain ihmeellistä valheellista paskaa. Esimerkiksi naapurin nainen on aina niin säkenöivä ja sielukas ja itse asiassa kun hänet kohtaa livenä niin selostaa kuinka on katkera ystävilleen ja perhe-elämä uuvuttaa. Että sellaista säkenöintiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Some on lantaa. Oliko muuta kysyttävää?
Siellä voi pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja kertoa elämästään
Ja yhteyttähän ei voi pitää ilman somea? Tosi tärkeitä ihmisiä juu jos ei yhteydenpito muutoin onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Some on lantaa. Oliko muuta kysyttävää?
Siellä voi pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja kertoa elämästään
Puhelimella voi soittaa ja livenäkin nähdä.
Poistin instagramtilini ja kivi vierähti sydämeltä. Alkoi oleen ahdistavaa sen selaaminen, ihmiset laittoi siloteltuja kuvia jne. On jotenkin tosi surullista, kun mm. perheväkivaltaa (fyysistä ja henkistä) kokeva lisää kuvan kumppaninsa kanssa ja jonkun tuntemattoman silmissä vaikuttavat ihan unelmaparilta. Some on 99% feikkiä. Mulle riitti, ei kiinnosta. 10 vuotta tuli instagramissa oltua. Siinäkin 10 vuotta liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Somehan aiheuttaa tutkitusti ahdistusta. Varsinkin yksinäisille. Loppujenlopuksi siellä pyörii ihan ne samat pienet piirit joihin et pääse mukaan, saat vaan sivusta seurata kun muilla on keskenään hauskaa. Se vain korostaa sitä omaa ulkopuolisuudentunnetta. Minusta tuli somessa valittaja kun yritin provosoida muita saadakseni edes jotain huomiota, vaikka sääliä. En tykännyt siitä minkälaiseksi ihmiseksi muutuin somen takia. Oloni helpottui huomattavasti kun jäin sieltä pois. Toki nyt on vieläkin yksinäisempää, mutta sen jaksaa paremmin. Touhuan muita juttuja, olen taas alkanut leipomaan, katsomaan elokuvia jne juttuja mitä tein ennen somessa notkumista.
Some on narsistien leikkikenttä ja toi itsessäkin välillä epämiellyttäviä piirteitä esiin. Sinkkuryhmät aivan pahimpia missä sama pieni hyvännäköisten joukko paistattelee valokeilassa ja loput palvoo siinä toivossa että lohkeaisi.
Moni tuttuni sanoo olevansa somessa vain koska työn puolesta on pakko. Onneksi itselläni ei ole pakkoa. Olen siinä mielessä etuoikeutettu.
Ehkä on huomattu että todellinen lisäarvo vanhojen ala-asteen luokkakaverien lomakuvien tirkistelystä on aika vähäinen
Jotenkin nykyään olisi aika noloa olla joku some aktiivi joka jakaa koko elämänsä jossain fkgn facessa ja keksiä itselleen jotain huuhaa pronomineja kuvitellen sen olevan edistystä. Evvk.
Vapauttaa. Teoilla ja valinnoilla voi oikeasti vaikuttaa. Ei lyömällä perseen maahan keskelle katua. Tosin tätä palstaa katsellessa ei ole vaikea tajuta, mistä nuoriso on saanut päähänsä että elokapinoimalla muuttaisi merkittävissä määrin maailman menoa.
No olihan se perseestä levitellä omia juttuja kaikille. Huh
Ja sitten nämä somen poistaneet haluavat jonkun kruunun siitä ja ovat olevinaan parempia kuin somettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Some on lantaa. Oliko muuta kysyttävää?
Siellä voi pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja kertoa elämästään
Minä olen vain facessä, enkä ole kertaakaan postannut sinne mitään. Miksi ihmeessä kertoisin mitään elämästäni?
Enkä mitenkään näe, että jos sinne jotain postaisin, olisi se yhteyden pitämistä toisiin ihmisiin. Keinotekoista ihmissuhteen tekohengittämistä, jos suhde ei pysy elossa ilman postauksia.
En ole koskaan somessa ollutkaan (keskustelupalstoja lukuun ottamatta), koska en ole kiinnostunut toisten ihmisten tekemisistä enkä halua kertoilla toisille omia tekemisiäni. En koe mitään mielenkiintoa tämmöisiin.
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kutakin. Some on vähän niinku vesisänky, kännykkäpussi tai keinupohjakenkät.
Tämä
Rasittaisi räplätä 10+ somea tyhjänpäiväisten paskanjauhamisten takia. Ei jaksa. Ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Some on lantaa. Oliko muuta kysyttävää?
Some on juuri sitä, mitä siitä itselleen tekee ja miten siellä itse käyttäytyy.
Eräs huonoimmista päätöksistäni on ollut somemaailmaan tutustuminen. Olisi ollut parempi olla tietämätön lähisukulaisteni ja ystävinäni pitämieni ihmisten arvomaailmasta. En ole ikinä tuntenut itseäni niin täysin eri maailmasta olevaksi. Kaikki ne ihmiset, jotka oikeasti tunnen ja läheisiksi koen, ovat häipyneet somesta.
WA on ainoa some, minkä olen säilyttänyt.
Olen pari kertaa poistanut hetkeksi fb:n eli ihan ollut tauolla. Se tietynlainen pinnallisuus ärsyttää. Itsekin jaan aika neutraalia aineistoa, josta voi päätellä esimerkiksi parisuhteen tilan ihan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on. Harrastan kirjoittamista ja valokuvaustakin vähän niin some, varsinkin insta, on minulle yksi tapa toteuttaa luovuuttani, tietynlainen henkireikä silloin kun arjessa tuntuu hengitysilmasta happi loppuvan.
Wa mulla on, mutten käytä muuhun kuin lähisuvun kanssa jutusteluun, meillä on tiedotusryhmä suvun asioista ja ryhmässä sisarukseni ja lapsensa. LinkedIn oli turha ja poistin, mutta pitää varmaan taas ehkä aktivoida, kun alan ettiin tehokkaammin toista työpaikkaa