Lue keskustelun säännöt.
Kätilö Petriikka kertoo, miten somenkäyttö näkyy synnytysaleissa: ”Muistutan erikseen aina, että nyt on aika keskittyä vauvaan eikä puhelimeen”
29.11.2020 |
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007646875.html
Onpa jotenkin katkeran kuuloinen kätilö ja hurjan tuomitseva! Mistä hän tietää haluaako vanhemmat kuvia muistoksi vai heti someen?! Itse esim tykkään taltioida hetkiä ihan itsellenikin.
Pakko tuoda esille omaa erikoisuuttaan ja paremmuuttaan kun some on vaan pikkulasten juttu...
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Montako tuntia kätilökoulussa käydään lävitse sitä miten tunnistaa kännykänkäytöstä muutaman tunnin aikana synnyttäjän elämän kamalimmassa ja ihanimmassa tilanteessa vääristynyt kännykänkäyttö? Aivan. Se ei kuulu kätilön koulutukseen eikä kuulu hänelle tippaakaan.
Luultavasti ylipäätään vuorovaikutustaitoja opiskellaan liian vähän, eikä alalle soveltuvuutta testata tarpeeksi.
Ihan käsittämättömän törkeää käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin viikonloppuna kaupoilla ja ruokapaikkojen äidit lähestulkoon kaikki puhelimillaan kun lapset söivät. Oli koomisen ja surullisen näköistä kun pöytä toisensa jälkeen ollaan perheen kesken ulkona, mutaa mammat tuijottavat puhelintaan.
Isät?
No isät on vielä tiukemmin siellä puhelimien syövereissä, ei kuule eikä näe yhtään mitä ympärillä tapahtuu, esim. jossain leikkipuistossa tai bussissa. Joka aamu tulee isä lapsensa kanssa, vie ilmeisesti päiväkotiin, kolmea sanaa enempää ei kommunikoi sen lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin viikonloppuna kaupoilla ja ruokapaikkojen äidit lähestulkoon kaikki puhelimillaan kun lapset söivät. Oli koomisen ja surullisen näköistä kun pöytä toisensa jälkeen ollaan perheen kesken ulkona, mutaa mammat tuijottavat puhelintaan.
Isät?
No isät on vielä tiukemmin siellä puhelimien syövereissä, ei kuule eikä näe yhtään mitä ympärillä tapahtuu, esim. jossain leikkipuistossa tai bussissa. Joka aamu tulee isä lapsensa kanssa, vie ilmeisesti päiväkotiin, kolmea sanaa enempää ei kommunikoi sen lapsensa kanssa.
Ennen isät oli lapsilleen täysin näkymättömiä. Eivät todellakaan vieneet minnekään ja kotiin tultuaan lukivat lehteä, eikä saanut häiritä.
Se bussimatka on monelle vanhemmalle ainoa henkireikä koko päivänä.
Miksi Petri-(Pal)ikka ei pysty asialliseen ja hienotunteiseen asiakkaan kohtaamiseen ja keskittymään omaan haastavaan työsuoritteeseensa, säilyttäen häneltä ainoana odotettavat: neutraalin/puolueettoman aspatyö ja -palveluasenteen ja lisäksi ammattimaisen sekä -taitoisen työotteen?
Ei ole millään mandaatilla hänen(kään) asiansa asettua ylijumalana läksyttämään ketään asiakasta mistään.
Nykyvanhemmilla ON raskas elämä. Edes kännykkää ei saa räplätä silloin kun tahtoo eli aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Montako tuntia kätilökoulussa käydään lävitse sitä miten tunnistaa kännykänkäytöstä muutaman tunnin aikana synnyttäjän elämän kamalimmassa ja ihanimmassa tilanteessa vääristynyt kännykänkäyttö? Aivan. Se ei kuulu kätilön koulutukseen eikä kuulu hänelle tippaakaan.
Tämä yksilöhän kertoo oma-aloitteisesti julkisuudessa, ettei erottele, vaan holhoaa ja arvostelee ihan jokaista synnyttäjää. Yhdenvertaisuutta kai tuokin, tavallaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmilla ON raskas elämä. Edes kännykkää ei saa räplätä silloin kun tahtoo eli aina.
Mistä sä muiden raskauksista (tai muistakaan muille kuulumattomista yksityisasioistaan) mitään 'tiedät?'
Paljastat tässä samalla kyllä auttamattomasti ja erittäin nolosti itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Montako tuntia kätilökoulussa käydään lävitse sitä miten tunnistaa kännykänkäytöstä muutaman tunnin aikana synnyttäjän elämän kamalimmassa ja ihanimmassa tilanteessa vääristynyt kännykänkäyttö? Aivan. Se ei kuulu kätilön koulutukseen eikä kuulu hänelle tippaakaan.
Tämä yksilöhän kertoo oma-aloitteisesti julkisuudessa, ettei erottele, vaan holhoaa ja arvostelee ihan jokaista synnyttäjää. Yhdenvertaisuutta kai tuokin, tavallaan :D
Kun asiattomasta besserwisser holier than thou tyrannista kyse, niin eipä kuule "tasapuolinenkaan" tyrannisoiminen ja määräily/käskyttäminen/oman (ja ainoan oikean!) ideologiansa pakkotuputussyöttäminen paljoa lämmitä tai edes kompensoi, eikä sitä varsinkaan pyhitä tai oikeuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Menet synnyttämään. Otat kipuihin epiduraalin. Kivut katoaa, mutta odottelet avautumista 10h. Jos tästä odotusajasta osan olet kännykkä kädessä, mitä menetät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Menet synnyttämään. Otat kipuihin epiduraalin. Kivut katoaa, mutta odottelet avautumista 10h. Jos tästä odotusajasta osan olet kännykkä kädessä, mitä menetät?
Tässä oli kyse siitä, ettei mammat jouda istukkaa synnyttämään, kun pitää ottaa kuvia. Kätilönä jättäisin sikseen, hoitavat sen istukan minne haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee katseyhteyden äitiinsä, ei puhelimeen. Lisäksi molempien vanhempien läsnäolo auttaa lasta psyyken kehityksessä ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen hiomisessa. Eleet ja ilmeet ovat tärkeitä. Kätilöllä oli siinä viisautta, jos tosiaan on kehottanut juuri vanhemmiksi tulleita laittamaan puhelimet sivuun.
Joku juuri ja juuri valmistunut lapseton kätilöoppilas juuri ja juuri synnyttäneen äidin syyllistäjänä ei ole asiallinen.
Nykyvanhemmat on enemmän läsnä lapsilleen kuin aiemmat sukupolvet.
Tutkimusten mukaan ihmiset viettävät enemmän aikaa koiransa kanssa vieden sitä lenkille kuin omien lastensa kanssa.
Lemmikeille annetaan enemmän yhteistä laatuaikaa kuin omille lapsille.
Antaa somen ja koulun kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Ei se synnytys sitä katso tuleeko se samana päivänä kuin astiapesukone laukeaa tai jokin pankkiasia on kiireellisesti hoidettavana.
T. Äiti ja yrittäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
minä luulin, että tässä puhutaan nyt jostain muusta kuin pelkästään ponnistamisvaiheesta. Oletko sinä koskaan ollut synnärillä? Suurin osa ajasta on odottelua, lepäämistä ja makoilua. Mutta kai sinun mielestäsi silloinkin pitäisi hääriä jalkeilla vauvan ympärillä peittoa asettelemassa kun vauva nukkuu tyytyväisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Montako tuntia kätilökoulussa käydään lävitse sitä miten tunnistaa kännykänkäytöstä muutaman tunnin aikana synnyttäjän elämän kamalimmassa ja ihanimmassa tilanteessa vääristynyt kännykänkäyttö? Aivan. Se ei kuulu kätilön koulutukseen eikä kuulu hänelle tippaakaan.
Tämä yksilöhän kertoo oma-aloitteisesti julkisuudessa, ettei erottele, vaan holhoaa ja arvostelee ihan jokaista synnyttäjää. Yhdenvertaisuutta kai tuokin, tavallaan :D
Kun asiattomasta besserwisser holier than thou tyrannista kyse, niin eipä kuule "tasapuolinenkaan" tyrannisoiminen ja määräily/käskyttäminen/oman (ja ainoan oikean!) ideologiansa pakkotuputussyöttäminen paljoa lämmitä tai edes kompensoi, eikä sitä varsinkaan pyhitä tai oikeuta.
Ei minustakaan. Todistaa vain, että kyseessä on yksisilmäinen julistaminen ja oman itsensä ylentäminen.
T. Se jota lainasit
Ei ole lapsia itselläni, mutta voisin kuvitella, että hermo olisi menntt, jos synnytyksen jälkeen joku olisi alkanut ohjeistaa some-käytöstä.
En ole mikään innokas somen käyttäjä, mutta varmasti tykittäisin onnellisena vauvan kuvia tutuille, mahdollisesti myös somessa, jos vauvan saisin. Turhaa yleistämistä häneltä tuossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Menet synnyttämään. Otat kipuihin epiduraalin. Kivut katoaa, mutta odottelet avautumista 10h. Jos tästä odotusajasta osan olet kännykkä kädessä, mitä menetät?
Tässä oli kyse siitä, ettei mammat jouda istukkaa synnyttämään, kun pitää ottaa kuvia. Kätilönä jättäisin sikseen, hoitavat sen istukan minne haluavat.
Onneksi et ole kätilö. Kätilönä minä tekisin hommani, enkä syyttelisi asiakkaitani netissä. Tuskinpa se istukka sinne kohtuun jää vaikka äiti haluaisi vauvastaan kuvan heti saadakin...
Ihana nainen! Kaunis ja vastustaa somea ja sopivan ikäinen. Pyytäisin treffeille nimestä huolimatta.
M/40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Niinpä. Hitostako se kätilö tietää, mitä se äiti sillä puhelimella edes tekee. Jos kotona on toinen lapsi tai jos oma äiti on sairas tai jos on raha-asiat solmussa ja sen takia pitää hoitaa muutama asia puhelimella tai kotona vaikka vesivahingon takia remontti käynnissä ja haluaa varmistaa, että paikat on kunnossa kun kotiudutaan, miten ihmeessä kätilö sen päälle päin näkisi. Vaikka ollaankin kätilön työpaikalla, ei pätevyys kuitenkaan ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ajatuksiin yllä.
Jaa että synnytyksen aikana äiti ryhtyy hoitamaan remonttia tai vesivahinkoja tai solmussa olevia raha-asioitaan? Ette taida itsekään uskoa pölinöitänne.
Ihan hyvä unohtaa puhelin hetkeksi ja huomata, että kas kummaa, vauva ei syntynytkään kännykkä kädessä!
Menet synnyttämään. Otat kipuihin epiduraalin. Kivut katoaa, mutta odottelet avautumista 10h. Jos tästä odotusajasta osan olet kännykkä kädessä, mitä menetät?
Tässä oli kyse siitä, ettei mammat jouda istukkaa synnyttämään, kun pitää ottaa kuvia. Kätilönä jättäisin sikseen, hoitavat sen istukan minne haluavat.
Sanoisin, että on hieman kyllä kätilössäkin vikaa, jos ei kerro ensisynnyttäjälle, että jälkeiset pitää vielä synnyttää. Mistä hitosta se synnyttäjä voi puoliksi tajuttomana siinä tietää, mitä sieltä on tullut ulos ja mitä ei.
Mikään pakkohan ei ole. Pitää petriikat vain leipäläpensä ummessa.