Mitkä murhatapaukset ovat jääneet mieleesi pysyvästi?
Kommentit (397)
Aikalailla on lavennettu murhakäsitettä tässä ketjussa
Oulun sarjakuristaja Lindholm tai Pentholm, mikä se nykyisin onkaan. Muistan, kun hän murhasi ensimmäiset uhrinsa ja meille lapsille teroitettiin vielä kerran päähän, ettei vieraiden miesten matkaan lähdetä. Suomen oikeuslaitos suuressa viisaudessaan on kylläkin tuominnut hänet joka kerta tapoista tai pahoinpitelyistä ja alentanut vielä rangaistuksiakin, joten tämä kusipää pääsee vähän väliä linnasta yrittämään vielä uudelleen.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:26"]
Ei murhajuttu, mutta perhetuttu katosi, eikä ikinä selvinnyt mitä kävi. Nyt olen vähän samassa elämäntilanteessa ja kauhistuttaa mahdollisuus, että yhtenä päivänä mulle kävisi jotain, eikä kukaan saisi tietää mitä.
[/quote]
Onko kuinka tunnettu tapaus?
Susanne Lindholmin tapaus ehdottomasti päällimmäisenä.
Ei ole todistettu, että olisi murha, mutta mitä todennäköisimmin tamperelainen, lupaava koripalloilija Raisa Räsänen (vaiko Räisänen?) on murhattu tai tapettu. Ruumistahan ei ole koskaan löydetty ja tästä on kai jo toistakymmentä vuotta aikaa. Yhä vieläkin 'murha.infossa' on tapauksesta useita ketjuja ja spekulaatioita riittää.
Se kun noin 15v tyttö oli pelaamassa koripalloa kesäiltana ja joku hullu tuli ja puukotti tyttöä monta kertaa. Tyttö oli saanut ryömittyä kaverinsa kotiovelle ja oli sanonut että en halua kuolla näin nuorena. Tuo pyörii välillä mielessä ja tuntuu niin julmalta. Olin itsekkin silloin noin 15v.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:26"]
Ei murhajuttu, mutta perhetuttu katosi, eikä ikinä selvinnyt mitä kävi. Nyt olen vähän samassa elämäntilanteessa ja kauhistuttaa mahdollisuus, että yhtenä päivänä mulle kävisi jotain, eikä kukaan saisi tietää mitä.
[/quote]
Onko kuinka tunnettu tapaus?
[/quote]
Sanotaan näin, että netistä löytyy kyllä spekulaatiota. Sen tarkemmin en halua kertoa.
Yksi mua järkyttänyt tapaus oli se hoitoon halunnut hullu, joka puukotti ohipyöräilleen tytön. Jotenkin olin aina tuudittautunut uskoon, että pyörällä pääsee pakoon kaikkea. Jonkin aikaa sen jälkeen kaikkien ohikulkevien ihmisten äkkinäiset liikkeet aiheutti sydämentykytyksiä.
Jenkkien leffateatteriampuja. Ajatus suljetusta tilasta, johon joku tulee räiskimään kauhistutti kyllä pitkään. Täytyy vaan miettiä ettei voi pelätä kaikkia tilanteita, muuten ei voi mennä ulos kotoaan.
Eerika, Jamie Bulger ja monet muut lapset.
Ulkomailta: Fogelin perheen teurastus Israelissa, josta ei Suomessa taidettu uutisoida lainkaan - tämä jäi mieleeni, koska se oli niin karmea ja vaiettu tapaus. Kuusilapsinen perhe, josta jäi henkiin kolme lasta, joista yksi löysi äitinsä, isänsä, perheen vastasyntyneen vauvan ja kaksi taaperoa kurkut auki viillettynä omista sängyistään.. asialla tietysti suuren rauhan uskonnon edustajat.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:07"]
Koulukaverini puukotus Tampereella -93. Edelleen alan itkeä kun kuulen Niin kaunis on maa -laulun, joka soitettiin koulun keskusradiosta kun uutinen kerrottiin.
[/quote]
Oliko tää se tapaus jossa alaikäiset pikkuskinit tappoi sen urheilijapojan? Yksi noista skineistä oli samalla luokalla kanssani tapahtuma-aikaan mutta ei enää sen jälkeen. Jonnekin laitokseen pistettiin.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 22:44"]
Omalla kotipaikkakunnalla tapahtuneet jutut tietysti päälimmäisenä. Mm. sisarussurma (vanhempi sisko oli kanssani samassa koulussa), Mika Murasen tekemät murhat (tosin tapahtuivat syntymävuotenani mutta vanhempien kertomukset ja uutiset jääneet myöhemmin järkyttävänä mieleen, on muuten pääsemässä pien vapaaksi) ja nyt tämä viimeisin, poltettu mies lasten ulkoilupaikalla (ihan kotini lähellä) ja monet muut.. Eerikan tapaus jäänyt minulle myös mieleen sekä koulusurmat suomessa.
[/quote]
Jos olet syntynyt 1994 niin olit kyllä nuoremman sisaren kanssa samassa koulussa. Vanhempi sisar oli jo lukiossa.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:07"]
Koulukaverini puukotus Tampereella -93. Edelleen alan itkeä kun kuulen Niin kaunis on maa -laulun, joka soitettiin koulun keskusradiosta kun uutinen kerrottiin.
[/quote]
Oliko tää se tapaus jossa alaikäiset pikkuskinit tappoi sen urheilijapojan? Yksi noista skineistä oli samalla luokalla kanssani tapahtuma-aikaan mutta ei enää sen jälkeen. Jonnekin laitokseen pistettiin.
[/quote]
Eikös tämä mainitsemasi tapaus sattunut keskustorin mäkkärin kulmalla, vai muistanko oikein?
Pohjanmaalla tapahtuneet "Pia-surmat" 90-luvulla, joissa Harri Leppinen-niminen häiskä raiskasi ja tappoi kaksi sattumalta Pia-nimistä tyttöä.
Typeryyksissäni tulin katsoneeksi poliisi-tv:n dokumentin, jossa ilman mitään kunnioitusta vainajia tai heidän omaisiaan kohtaan näytettiin tosi graafista materiaalia uhreista, mm. hitsausketjun painaumia toisen tytön reisissä, jne.
Kaveri istui kahdesta murhasta yhteensä vain 8 vuotta ja on ilmeisesti vapaalla jallalla... :-(
Mitä ihmeen alapeukuttamista on siinä, mikä on toisen ihmisen mieleen jäänyt veriteko? Kysyy numerolla 51 vastannut. Tässähän kysytään jokaisen OMAA kokemusta. Asiat koskettavat meitä eri syistä, usein sen tähden, että jokin niissä juuri henkilökohtaisesti osuu myös meihin, jollain tasolla.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:26"]
Ei murhajuttu, mutta perhetuttu katosi, eikä ikinä selvinnyt mitä kävi. Nyt olen vähän samassa elämäntilanteessa ja kauhistuttaa mahdollisuus, että yhtenä päivänä mulle kävisi jotain, eikä kukaan saisi tietää mitä.
[/quote]
Onko kuinka tunnettu tapaus?
[/quote]
Sanotaan näin, että netistä löytyy kyllä spekulaatiota. Sen tarkemmin en halua kertoa.
[/quote]
Jotenkin tuli Piia Ristikankare mieleen, mutta kun puhuit vähän samanlaisesta elämäntilanteesta, niin tuskin sentään kai niin nuori olet, kuin Piia kadotessaan.
Mutta tosiaan Piia Ristikankareen tapaus on kyllä kovasti pohdituttanut minua. Nuori 15 tyttö häviää tuosta vaan jälkiä jättämättä.
joo, ihmettelen kanssa, miksi sain ed sivulla alapeukkuja sitä, että muistin eveliinan surman ja en tiennyt, oliko rikos ratkaistu, no nyt tiedän.
yksi jäi myös mieleen, pari vuotta vanhemmat sisarukset tapettiin peheen kellariin perheen isän toimesta kotikaupungissani. Kauhulla ajattelin asiaa kun jouduin useasti kulkemaan talon ohitse...
Mä muistan kanssa tän hämärästi. Oisko tapahtunut Pohjanmaalla? Joku nainen otti miehen luokseen baarista ja mies hermostui johonkin seksijuttuun + lapsi alkoi itkeä, niin kumpikin kuoli. Vähän jäi epäselväksi, miksi nainen oli keskellä päivää baarissa hakemassa seuraa, jos kerran oli pieni lapsi kotona. Aika nuori oli tämä nainen ja tekijäkin mielestäni.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 22:05"]
Se kauhea tapaus jostain 90-luvulta, kun baarituttavuus surmasi naisen ja tämän pienen vauvan :( Näin kuvat Alibissa teininä, nyt oman vauvan synnyttyä tapaus kummittelee mielessä jatkuvasti :( :(
[/quote]
Mikäs tää oli? Linkkejä?
[/quote]
Sellainen ikivanha juttu jostain 70-luvulta, jossa äiti tappoi lapsensa metsässä kivellä hakaten. Ensin väitti jonkun "tuntemattoman" hyökänneen lasten kimppuun, mutta sitten lopulta taisi tunnustaa.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 23:59"]
Mitä ihmeen alapeukuttamista on siinä, mikä on toisen ihmisen mieleen jäänyt veriteko? Kysyy numerolla 51 vastannut. Tässähän kysytään jokaisen OMAA kokemusta. Asiat koskettavat meitä eri syistä, usein sen tähden, että jokin niissä juuri henkilökohtaisesti osuu myös meihin, jollain tasolla.
[/quote]
Ilmeisesti alapeukuttajat peukuttivat sinun viimeistä lausetta, jossa et enää muistellut kyseistä surmaa, vaan rupesit politikoimaan. Vieläpä niin, että syyllistit tietyn uskonnon harjoittajia ja annoit ymmärtää, että teot ovat kyseisen uskonnon harjoittajille yleisiä. Tuollaista yleistämistä kutsutaan rasismiksi.
Ei murhajuttu, mutta perhetuttu katosi, eikä ikinä selvinnyt mitä kävi. Nyt olen vähän samassa elämäntilanteessa ja kauhistuttaa mahdollisuus, että yhtenä päivänä mulle kävisi jotain, eikä kukaan saisi tietää mitä.