Lue keskustelun säännöt.
Tytär raskaana, minua ei kiinnosta isovanhemmuus
06.04.2014 |
Eikä miestänikään. Ainoa tyttäremme, 22v, on raskaana. Olemme saaneet nauttia mieheni kanssa muutama vuosi ihanasta vapaudesta, olemme matkustelleet keskimäärin joka toinen kuukausi, ostimme ihanan kerrostalokaksion, nautimme joka päivä toisistamme. Ja nyt tuli tämä. Tiedän, että tyttäreni odottaa minun osallistuvan paljon lapsenlapsen elämään ja hoitavan häntä jne. mutta kun minua ei kiinnosta! Minä en halua hoitaa enää yhtään vauvaa tai pientä lasta. Minä olen työni jo tehnyt ja nyt haluan keskittyä muihin asioihin.
Ja kyllä, tyttäremme on meille todella rakas ja tärkeä, mutta mummous tai pappana oleminen ei ilmeisesti ole vain meitä varten. Ajatuskin puistattaa.
Kommentit (89)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:39"]
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
[/quote]
Miten niin nykyajan? Se nimenomaan on nykyaikaa ettei hoideta lapsenlapsia.
Suuret ikäluokat hoidatti melkolailla kokonaan lapsensa vanhemmillaan.
[/quote]
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse suuriin ikäluokkiin kuuluvana ja lukuiset ikätoverini muutimme työn perässä kaupunkeihin ja vanhemmat jäivät sinne maalle. Vapaita lastenhoitopaikkoja kuulutettiin vielä 70-luvun alussa kauppojen ilmoitustauluilla, kun kunnallinen päivähoito ei suinkaan koskenut kaikkia perheitä. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä, kunnalliseen päivähoitoon ei ollut mitään mahdollisuuksia. Luuletko, että ne vanhemmat muuttivat kaupunkiin lastensa luokse? Eivät minun vanhempani ainakaan muuttaneet, vaan lastenhoito piti järjestää vain jollakin tavalla ja töihinkin piti lähteä jo vauvan olessa 3kk.
[/quote]
No aika kaunisteltua totuutta tämä... toki kaupunkiin muutettiin, mutta kesät vietettiin maalla ja isovanhemmat hoiti lapsia, ja kaupunkiin puolestaan tuli maalta sukulaistytöt ns. piikomaan. Lastenhoitajia tosiaan etsittiin, mutta naapuriapukin toimi jos ei sitä sukulaislikkaa löytynyt, esim. meillä oli naapurin kuopus pari vuotta hoidossa.
[/quote]
Peruskoulu tuli 70-luvulla ja siihen loppui piikominen kaupungissa! Lue historiankirjat ennen kuin ryhdyt keksimään omiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo asenne..Niinkuin oma elämä jotenkin romahtaisi noinkin iloisesta uutisesta,että lapsestaan tulee äiti.Hetikö mummiksi tuleva murehtii,että joutuu yösyöttämään ja vaippoja vaihtamaan?Ei.Parhaimman mummin rooli on tukea ja antaa neuvoa,tehdä joskus jotain lapsenlapsen kanssa,mutta ei ole pääkasvattaja.
Minusta on ihanaa,kun mieheni sisko sai esikoisen ja lapsista ei kokemusta.Onneksi omasta äidistään oli apua,neuvomisen suhteen.Lensi jopa paikan päälle antamaan tukea uuteen arkeen ja kertomaan omia kokemuksiaan.
Miksi jotkut ottavat tämän taakkana?En ymmärrä.
Itse olen pienten lasten äiti ja ei todellakaan ole ikävä yövalvomisia..mutta en mie romaha,kun he joskus saavat jälkikasvua.Mielellään auttaisin minkä pystyn.Apua osaa arvostaa,kun sitä on itsekkin saanut.
Yleensäkkin tuntuu,että omien vanhempien välinpitämättömyys kostetaan sitten omalle jälkikasvulle.
Minä voin tunnustaa kuuluvani paskamummoihin tulevaisuudessa. Olen kasvattanut lapseni niin, että ottavat vastuun omasta elämästään ja en aio heidän lapsiaan kasvattaa.
Nuoret ovat sanoneet, että niin sen pitääkin olla.
Eivät ole ruikuttaneet, että miten sitä sitten selvitään, jos joutuu omat lapset hoitamaan.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:10"]
Kyllä mun mielestäni isovanhempien rooli on olla pelkästään isovanhempi, eli sukulainen jonka luona käydään kylässä tai jota muuten nähdään ehkä muita sukulaisia enemmän. Ei siis kakkosvanhempi joka hoitaa lasta joka viikko tai useammin tai jonka luona yökyläillään ilman vanhempia.
[/quote]
Tässä kaksi vaihtoehtoa sille, mitä isovanhemmat voivat olla. Väliin ei jää mitään. Joko isovahemmuus on pelkkää kyläilyä, tai sitten kakkosvanhemmuutta. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Herra Jumala, onneksi mun vanhemmat on kultaisia ! Ja ihan pyytämättä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiys/ vanhemmuus ei lopu siihen 18 v ikään , vaikka kuinka haluaisit!
Itse olen 27 v, oma perhe, joka päivä kaipaan äitiäni, en rahaa, apua, vaan ääntä, keskustelua . Mulle omat vanhemmat on idoleja, kaikki kaikessa, ollaan tiivisti läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siinä tapauksessa palkkaatte rahoillanne lapsenvahdin. Olen varma että tämä on tyttärellesi ihan ok!
Mitään velvollisuuksia teillä ei tietenkään ole.
Ajattelitko niinku lapsia tehdessäsi, että ehkä joskus tyttäresikin haluaa lisääntyä?
Vai evätäänkö häneltä lisääntymisoikeus?
Vaivaivai saneletsä sen, millon toinen saa lisääntyä?
Taitaitai, olisitko toivonut että tyttärelläsi olisi esimerkiksi joku sellainen sairaus että hän jää lapsettomaksi?
Kuka omalle lapselleen moista paskaa toivoo... oikeasti...
Minun äiti on vähän saman tyyppinen paskiainen kun sinä. Lällättää että oon muka rakas hänelle, vaikka käytöksestä näkee että se homma on täysin kaikkea muuta. Niin vituttava sonta läjä koko ihminen! ensiksi pilaa mun lapsuuden, tarjoamalla epätasapainosen perheen. Juu anteeksi vaan, en pysty kunnioittamaan, enkä etenkään nielemään enää kun oma elämä kärsi ja meni pilalle sen takia ja sen kokoamisessa takaisin aisoilleen kesti todella kauan. Juu ei, minähän taas kuvittelen vaan, olen jotenkin sairas ja vainoharhainen, meidän perheessähän ei ole ikinä ollut mitään vikaa. Niin onko tuo enää ihmekkään että en halua moisten kaltaistesi paskiaisten kanssa tekemisissä olla...? mielummin minä hoidan lapseni itse ja elän elämääni, kun enää ottaisin sinua tai isää mistään hinnasta pilaamaan elämääni, ellette maksa minulle siitä palkkaa...? :) koska ilmaiseksi en SAATANA ole mistään hinnasta sitä valmis tekemään! eikä mun ois kuulunu olla sillon pienenäkään, jonain 3-4vuoden ikäisenä, mut mitäs semmonen penska mitään millekkään mahtaa?? niin on varaa sitten perseillä ja vetää kaikki asiat vähän päin vittua...
Hyi helvetti saatanan saasta, etkö sä tajua jo millainen ihminen olet!
Ja minuun sattuu joka v*tun kerta, kun mulla on hajonnainen perhe, ei välejä omaan isään tai äitiin enää ja olen vasta nuori aikuinen. Että ei tämä helppoa mullekkaan ole, tai en minä tästä myöskään nauti! vaikka toisin sinä sairas paska pipi päässäsi saattaisit luullakin.
Kiitos kun sain puhua suuni puhtaaksi. Tuollaisia ajatuksia vähän sinun kaltaisesi ihmiset, hyvin oman perseen ja navan ympärillä pyörivät, aikuisetkin perkeleen sielut minussa herättää. Ei tämä maailma katso, että saako täällä lisääntyä Anneli Auerit sun muut. Ei katso, ei. Moni asia voi olla niin kylmää, jyrkkää ja väärin suotua. Koska jos multa kysytään, Anneli Auerin tapaisen ihmisen ei ois koskaan pitänyt lapsia saadakkaan... :) enkä sitä anteeksi pyytele. Koska en näe mitään syytä pyytää. Te ette ajattele sitä omaa pikku pilluanne tai kullianne pidemmälle !
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitin. Kun palaat ihan viestini alkuun ja ensimmäisiin kysymyksiin.
Kaiken hyvän A ja O on. Että on hyvät perhesuhteet. Tiiviit ja sellaiset. Et kaikki välittää kaikista keskenään ja on hyvässä yhteisymmärryksessä ja osaa käyttäytyä, näin sen asian kuuluis olla. Et älä tule 5-15vuoden kuluttua sanomaan että nyt minä haluankin olla mummo sille lapsenlapselleni... kun ymmärrätkin yhtäkkiä sen asian kivuuden ja miten rakasta on kun on lapsenlapsi.
Onneks suurin osa ihmisistä ajattelee terveellä tavalla ja ymmärtää rakkauden, lapsen lastaankin kohtaan koska se säteilee myös sitä rakkautta sitä omaa lasta kohtaan, KOSKA HÄN ON SINUN LAPSESI LAPSI! Ei mikään saatanan vieras penska. Vaikka ei adoptio lapsissakaan vikaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:50"]
Mun mielestä on outoa jos pari kertaa viikossa luennon ajan on liian paljon hoitoa isovanhemmille. Siinähän saisi mukavasti tutustuttua uuteen perheenjäseneen ja tulisi alusta asti lämpimät välit.
[/quote]
Minun mielestäni taas on outoa, että isovanhempien pitäisi tehdä viikko-ohjelmansa tyttären opiskeluiden mukaan niin, että he ovat useita kertoja viikossa säännöllisesti valmiita hoitamaan hänen lastaan. Lastenhoitopaikkoja on tässä maassa pilvin pimein, niiden nimi on esimerkiksi päiväkoti. Opiskelijan tuloilla pääsee minimimaksuluokkaan. Jos vielä pääsee sellaiseen päiväkotiin, jossa on kellokorttisysteemi ja maksaa vain todellisesta ajasta, sitä parempi.
Miksi pitää ruveta hankkimaan lapsia ennen kuin opinnot ovat päätöksessä? Lapsia pitää hankkia vasta sitten, kun on kyky hoitaa heitä ilman tukiverkostoja - siis kykenevä maksamaan lasten säännöllisestä hoidosta.
Tuttu selosti miten laittavat vauvan synnyttyä vauvan ja taaperon isoäidille hoitoon, mielellään hoitaa. Totesin että oletkos varma että mummukka (siis tutun tai puolisonsa äiti) HALUAA hoitaa, oletteko kysyneet vai oletatteko. Vastaus oli että TOTTAKAI se haluaa hoitaa päivittäin monta tuntia lapsenlapsiaan. Meillä isovanhemmat hoitavat max kerran/2-3kk enkä viitsisi useammin pyytääkään ja sanoin, että kun itse olen isovanhempi, en aio olla milään kokopäiväinen lastenhoitaja. Kuulin olevani itsekäs paska ja välit poikki :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa jo, ap paljastui jo provoksi tuolla vuorotteluvapaahorinalla.
AP, seuraavan provon varalle muista, että vuorotteluvapaa kestää enintään vuoden. Raskaana oleva tytär tuskin laskisi meneillään olevan vuorotteluvapaan varaan, joka on päättynyt kauan ennen kuin hänen lapsensa olisi 1-vuotias, ja jolloin hän sinun mukaasi haluaisi jatkaa opiskelujaan.
Hio seuraavalla kerralla paremmin yksityiskohdat, jooko.
66 jatkaa että nähdään toki paljon useammin mutta silloin itae hoidan ja isovanhempi leikkii tms puuhastelee. Hoidossa ovat vain harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tulin raskaaksi 22-vuotiaana ja ainut lapseni syntyi, kun olin 23. Lapsi ei ollut suunniteltu, mutta lapsen isän kanssa meillä oli todella hyvä, mutkaton ja luottamuksellinen parisuhde, joten plussa raskaustestissä oli pienen mietinnän jälkeen aivan tervetullut. Kun kerroin asiasta puhelimessa äidilleni, hän raivostui. Hän ei sietänyt lapseni isää, joka hänen mielestään oli mulle "liian ruma, vanha ja tyhmä". Äitini sanoi sen puhelun aikana, että ei tule välittämään meidän kakarasta paskaläjän vertaa. Siis oikeasti juuri näillä sanoilla. Ja miksikään mummoksi tai mummiksi häntä ei sitten kutsuta!
Mutta mitenkäs kävi :D Lapseni on äidilleni ihan puhdasta kultaa, heti syntymän jälkeen hän oli ihan sulaa mummia - tämä "mummi" oli se nimitys, jonka hän itselleen lanseerasi - ja sama asenne on jatkunut jo vuosikausia :) Enemmän äitini varmaan tosta lapsesta tykkää kuin minusta!
Minun isoäitini on tuollainen AP:n kaltainen. Ei näkynyt kuin ehkä synttäreillä tai sitten tuli kylään kutsumatta.. Hoitoon minua ei sinne koskaan viety.
Nykyään kutsun häntä etunimellään ja lapsenakin tuntui tyhmältä kutsua häntä mummiksi.. Minulla on kaksi lasta, mutta tämä naisihminen ei ole heitäkään tavannut kuin pariin otteeseen ja nyt puhtaasti unohdin kutsua hänet lasteni synttäreille. Kuopus ei varmasti tuota naista edes muista/tunnista.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:54"]Tyttäresi on itse vastuussa lapsesta. Te menette oman aikataulunne mukaan ja autatte lapsenhoidossa silloin kunTEILLE sopii.
[/quote] näin tekee munkin vanhemmat, ottaa lapseni 3 kertaa vuodessa 1 ksi päiväksi. Enkä kehtaa pyytää enempää. Ja aina silloin kun niille sopii. Näin on parempi, opimme mekin viettää koko aika perheenä
Eli siis AP:n toiminnalla saattaa olla pitkäaikaisetkin vaikutukset. Jos mummeus ei kiinnosta, ni se on ok, mutta älä oleta, että lapsikaan on kiinostunut sinusta.. Ikinä.
-70
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:05"]
Lopettakaa jo, ap paljastui jo provoksi tuolla vuorotteluvapaahorinalla.
AP, seuraavan provon varalle muista, että vuorotteluvapaa kestää enintään vuoden. Raskaana oleva tytär tuskin laskisi meneillään olevan vuorotteluvapaan varaan, joka on päättynyt kauan ennen kuin hänen lapsensa olisi 1-vuotias, ja jolloin hän sinun mukaasi haluaisi jatkaa opiskelujaan.
Hio seuraavalla kerralla paremmin yksityiskohdat, jooko.
[/quote]
Miksi pitäisi lopettaa. Hyvä keskusteluhan tästä lähti.
Anteeksi nyt vaan , mutta:" Olen työni tehnyt" kuulunut vain suomalaisilta!!! Surullista.
Hirveä kiire päästä eroon omista lapsista js lapsenlapsista!
Oisit jäänyt lapsettomaksi jos on noin hirveätä tulla mummoksi !
Onneksi mun vanhemmat ei ole tollasia, soittaa päivittäin ja aina kun on mahdollista ottavat lapsenlapset hoitoon.
Joka vuosi ku lähtee lomalle , ottavat lapset mukaan. Toisille oma perhe on elämän tarkoitus , toisille haittaa.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:39"]
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
[/quote]
Miten niin nykyajan? Se nimenomaan on nykyaikaa ettei hoideta lapsenlapsia.
Suuret ikäluokat hoidatti melkolailla kokonaan lapsensa vanhemmillaan.
[/quote]
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse suuriin ikäluokkiin kuuluvana ja lukuiset ikätoverini muutimme työn perässä kaupunkeihin ja vanhemmat jäivät sinne maalle. Vapaita lastenhoitopaikkoja kuulutettiin vielä 70-luvun alussa kauppojen ilmoitustauluilla, kun kunnallinen päivähoito ei suinkaan koskenut kaikkia perheitä. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä, kunnalliseen päivähoitoon ei ollut mitään mahdollisuuksia. Luuletko, että ne vanhemmat muuttivat kaupunkiin lastensa luokse? Eivät minun vanhempani ainakaan muuttaneet, vaan lastenhoito piti järjestää vain jollakin tavalla ja töihinkin piti lähteä jo vauvan olessa 3kk.
[/quote]
No aika kaunisteltua totuutta tämä... toki kaupunkiin muutettiin, mutta kesät vietettiin maalla ja isovanhemmat hoiti lapsia, ja kaupunkiin puolestaan tuli maalta sukulaistytöt ns. piikomaan. Lastenhoitajia tosiaan etsittiin, mutta naapuriapukin toimi jos ei sitä sukulaislikkaa löytynyt, esim. meillä oli naapurin kuopus pari vuotta hoidossa.
[/quote]
Kesät vietettiin maalla - siis siellä pientilalla, jossa isoäidillä oli kädet täynnä töitä ja enemmänkin? Kumma juttu, että erilaiset lastenhoitoa 70-luvulla käsittelevät teokset eivät tunne tätä tapaa lainkaan! Kesällä se mummola on työleiri ja ne kaupunkiin muuttaneet vältteli sitä viimeiseen asti, koska siihen aikaan käynyi kotipuolessa maalla tarkoitti todella auttamista heinänteossa, navetassa jne.
Niitä piikojakin oli aika harvalla, koska asunnot oli pieniä eikä enää 70-luvulla saanut ketään maalaistyttöä muuttamaan kaksiossa asuvan lapsiperheen luokse siten, että piika asui keittiössä.