Lue keskustelun säännöt.
Tytär raskaana, minua ei kiinnosta isovanhemmuus
06.04.2014 |
Eikä miestänikään. Ainoa tyttäremme, 22v, on raskaana. Olemme saaneet nauttia mieheni kanssa muutama vuosi ihanasta vapaudesta, olemme matkustelleet keskimäärin joka toinen kuukausi, ostimme ihanan kerrostalokaksion, nautimme joka päivä toisistamme. Ja nyt tuli tämä. Tiedän, että tyttäreni odottaa minun osallistuvan paljon lapsenlapsen elämään ja hoitavan häntä jne. mutta kun minua ei kiinnosta! Minä en halua hoitaa enää yhtään vauvaa tai pientä lasta. Minä olen työni jo tehnyt ja nyt haluan keskittyä muihin asioihin.
Ja kyllä, tyttäremme on meille todella rakas ja tärkeä, mutta mummous tai pappana oleminen ei ilmeisesti ole vain meitä varten. Ajatuskin puistattaa.
Kommentit (89)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:48"]
Meilläkin mummi ilmoitti että hän on työnsä jo tehnyt. Nyt kun lapset ovat jo nuorukaisia, niin mummi ihmettelee kun välit ovat jääneet jotenkin niin etäiseksi.
[/quote]
surullista. Meillä on 4 lasta ja mummi on työnsä tehnyt. Silti lapsieni välit äitiini ovat läheiset ja hyvät, vaikka äitini ei ole kertaakaan hoitanut lapsiani.
Hyvät välit eivät edellytä hoitamista. Äitini on saanut rusinat pullista, eli nauttia lapsenlapsistaan ilman hoitovastuuta.
[/quote]
Kenties tässä kauhistellaan eniten sitä, että ei oteta edes rusinoita pullista. Että lapsenlapset koetaan niin ylitsepääsemättömänä rasitteena, ettei jouda käymään kylässä kuin kerran-pari vuodessa. :)
[/quote]
Minusta oli ihanaa, kun äitini pääsi vihdoin eläkkeellä matkustamaan ja nauttimaan elämästään. Ei olisi tullut mieleenkään vaatia häntä kykkimään kotona ja hoitamaan lapsiamme. Hän on todella työnsä tehnyt.
Äitini on ansainnut sen, mitä hän sai elää, kun jäi töistä pois.
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
Lisäksi esim. naapurissani asuu esimerkki mummista, joka hoisi lapsenlapsia ja eli heidän ehdoillaan. Miehensä kuoli ja kas, nyt ei näy aikuisia lapsenlapsia apuna, eikä omia lapsia, vaikka mummi teki kaikkensa heidän eteen. Se, joka auttaa häntä nykyään talon töissä, olen minä, hänen naapurinsa. Hänen lapsiaan ja lapsenlapsiaan ei ole näkynyt moneen kuukauteen. Siellä saa leskimummu kykkiä yksinään rauhassa.
'
Joten ei se lastenlasten hoitaminen todellakaan takaa sitä, että apu olisi vastavuoroista. Nyhdetään vanhasta vain kaikki irti ja sitten heivataan helvettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:39"]
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
[/quote]
Miten niin nykyajan? Se nimenomaan on nykyaikaa ettei hoideta lapsenlapsia.
Suuret ikäluokat hoidatti melkolailla kokonaan lapsensa vanhemmillaan.
41: oliko vastine viimeisimpään viestiin? En itsekään näe että isovanhempien olisi velvollisuus tehdä "toinen kieppi" lastenlasten kanssa, ja nimenomaan heillä on oikeus ottaa ne rusinat pullista (toki toivoen, että hädän tullen lähimmäistä autetaan).
Mutta minusta sekin on aika kylmä veto, että kun on omat lapsensa sen 18 vuotta hoitanut niin ei mahdu enää välttämättä edes tapaamaan heitä ja heidän perheitään, koska on jo "hommansa hoitanut". Kyllä minustakin tuntuisi kurjalta, jos oma isäni tai äitini eivät tulisi edes tapaamaan lapsenlapsiaan vaikkapa kahvin ja pullan merkeissä kuin korkeintaan kerran-pari vuodessa. Sitten ei minusta tarvitse ihmetellä, miksi välit lapsenlapsiin ja lapsiin ovat etäiset.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:14"]No kerro se tyttärellesi. Rahalla saa myös hoitopaikan. Ehkä tyttärelläsi on paremmin sydän kohdallaan ja haluaakin hoitaa itse oman lapsensa vähän vanhemmaksi. Ja sitten Suomessa on kunnallinen päivähoito. Ei siis ongelmaa. Voitte toki tarjoutua maksamaan hoitomaksut.
[/quote]
Täh?! :DD Eli jos isovanhemmat eivät halua hoitaa lasta on heidän velvollisuus maksaa lapsen hoitokustannukset?
Voi hyvää päivää.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:02"]
Oletko jutellut tyttäresi kanssa siitä, odottaako hän todella sinulta noin paljon? Tuo kuulostaa melko vanhanaikaiselta. Ei kai nykypäivänä Suomessa ole enää niin, että isovanhemmat hoitaa kaksi sukupolvea.
Minä sain esikoisen viime vuonna. Arvostan sitä, että lapsella on isovanhemmat. He ovata aika iäkkäitä ja ajattelen, että he ovat "velvollisuutensa hoitaneet". Ajattelen niin, että isovanhemmilla ei ole enää lapsenlapseen liittyviä velvollisuuksia. Mahdollisuuksia heillä toki on, joita he voivat halutessaan käyttää. Isovanhempien rooli lähinnä on tehdä kaikkia hauskoja asioita lapsen kanssa omaan tahtiinsa. 1 v ei ole vielä ollut mummilassa yksin hoidossa. Olemme toki kyläilleet mummilassa ja isovanhemmat ovat saaneet pitää lasta sylissä ja leikkiä hänen kanssaan, mutta me vanhemmat olemme hoitaneet vaipanvaihdot yms. Kun lapsi vähän kasvaa, saa hän toki mennä yksin kyläilemään ja yökyläänkin, jos isovanhemmat kutsuu ja kaikki menee hyvin. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään pyytää iäkkäitä isovanhempia päivähoitoavuksi työhön palattuani.
Me olemme yli 30 vuotiaita. Muilla samanikäisillä vanhemmilla on saman tyyppisiä ajatuksia. Ehkä nuoremmat vanhemmat odottaa enemmän isovanhemmilta? Tai sitten isovanhemmilla itsellään on vanhanaikainen käsitys, joka perustuu omiin lapsuuden aikaisiin mummosuhteisiin?
Tuntuu kuitenkin absurdilta, että isovanhempien täytyisi kokea menettävänsä vapautensa tullessaan isovanhemmiksi.
[/quote]
Kirjoituksesi ja ajatuksesi ovat minusta täysin ok, mutta tulen silti niistä surulliseksi. Tätä tämä nykyajan Suomi kai on! Kenelläkään ei ole velvollisuuksia. Lapsiperheet jäävät yksin, vanhukset jäävät yksin... Itse koen niin, että totta kai sukua autetaan puolin ja toisin. Mistä lähtien normaalista rakkaiden ihmisten auttamisesta on tullut hirveä velvollisuus, joka estää oman elämän...
[/quote] Pienen vieraan lapsen hoitaminen on raskasta...neiti saa lykätä kouluaan kunnes lapsen voi laittaa hoitoon. Aivan kohtuutonta kuvitella rttä isovanhemmat hoitavat lasta 5 päivää viikossa säännöllisesti. Tunnen pari iäkkäämpää naista jotka ovat hoitaneet vuosikaudet lapsenlapsiaan koska tytär tykkää säästää hoitorahat muuhun...nämä ihmiset ovat aivan LOPUSSA. Eikä tyttäriä kiinnosta, mammat eivät kehtaa asettua poikkiteloin ettei hritä suljeta lasten elämästä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Tuskin kannattaa paljon apuja pyydellä ainoalta lapselta tai lapsenlapsilta vanhana ja vaivaisena. Minä en edes joulukorttia viitsisi tuommoisille lähettää, jos ne nyt oikeasti on olemassa.
Ei tuo nyt ole mitenkään normaalikuvio nykyäitien keskuudessa, että vanhemmat hoitavat lapsenlapsia ihan kokopäiväisesti. Enkä tunne yhtään ainutta äitiä, jolla olisi pokkaa moista ehdottaa.
Mun vanhempani matkustelevat myös paljon, ovat lähivuosina jäämässä eläkkeelle mutta vielä hyväkuntoisia. Olen saamassa yksin vauvan mutten todellakaan odota, että vanhempani reissaisivat tänne häntä hoitamaan. Mulle riittää että ovat ihan mummi ja ukki vaan, voidaan perheenä kyläillä siellä ja voivat yhdessä tehdä mitä nyt lapsen kanssa luontevaksi itse kokevat, mutta lapseni hoidan itse ja hoitoavun esim. omien menojen ajaksi hankin muualta. Mun vanhemmilleni ei ole ollut mitään sananvaltaa lisääntymiseeni joten en tajua, mistä heille tulisi velvollisuus hoitaa mun lastani. Mitä tulee heidän hoitamiseen vanhana, koen meidän välisessä suhteessa jo nyt olevani vahvasti saamapuolella.
En itse ole montaa kertaa ollut mummolla hoidossa ilman vanhempia vaikka heidän oli todella vaikea järjestää vuorotöiden vuoksi välillä meidän hoitoa ja mummot olivat jo eläkkeellä. Sensijaan vierailimme siellä usein ja ollaan kyllä ihan läheisissä väleissä isovanhempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ette hoida ja se siitä. niin makaa kuin petaa, ikinä en omia lapsiani ole mummulla hoidattanut vaikka mummu, äitini, itse hoidatti minut mummolassa. Välit mummoon läheisemmät kuin äitiin. Omat lapseni päätin ja halusin hoitaa kokonaan itse eikä äitini heitä kaipaakaan luokseen. Ihan hyvät välit meillä silti on.
Kyllä mun mielestäni isovanhempien rooli on olla pelkästään isovanhempi, eli sukulainen jonka luona käydään kylässä tai jota muuten nähdään ehkä muita sukulaisia enemmän. Ei siis kakkosvanhempi joka hoitaa lasta joka viikko tai useammin tai jonka luona yökyläillään ilman vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:49"]
Eikä miestänikään. Ainoa tyttäremme, 22v, on raskaana. Olemme saaneet nauttia mieheni kanssa muutama vuosi ihanasta vapaudesta, olemme matkustelleet keskimäärin joka toinen kuukausi, ostimme ihanan kerrostalokaksion, nautimme joka päivä toisistamme. Ja nyt tuli tämä. Tiedän, että tyttäreni odottaa minun osallistuvan paljon lapsenlapsen elämään ja hoitavan häntä jne. mutta kun minua ei kiinnosta! Minä en halua hoitaa enää yhtään vauvaa tai pientä lasta. Minä olen työni jo tehnyt ja nyt haluan keskittyä muihin asioihin.
Ja kyllä, tyttäremme on meille todella rakas ja tärkeä, mutta mummous tai pappana oleminen ei ilmeisesti ole vain meitä varten. Ajatuskin puistattaa.
[/quote]Mutta sinun äitisi ja miehesi äiti kelpasivat aikoinaan tämän tyttären hoitajiksi?
Voitte palkata heille nannyn/au pairin jos kerta rahaa on. Pieni lapsi voi toki tutun saman ihmisen kanssa olla luentojen aikana yhtä hyvin kuin isovanhempien kanssa.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:39"]
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
[/quote]
Miten niin nykyajan? Se nimenomaan on nykyaikaa ettei hoideta lapsenlapsia.
Suuret ikäluokat hoidatti melkolailla kokonaan lapsensa vanhemmillaan.
[/quote]
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse suuriin ikäluokkiin kuuluvana ja lukuiset ikätoverini muutimme työn perässä kaupunkeihin ja vanhemmat jäivät sinne maalle. Vapaita lastenhoitopaikkoja kuulutettiin vielä 70-luvun alussa kauppojen ilmoitustauluilla, kun kunnallinen päivähoito ei suinkaan koskenut kaikkia perheitä. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä, kunnalliseen päivähoitoon ei ollut mitään mahdollisuuksia. Luuletko, että ne vanhemmat muuttivat kaupunkiin lastensa luokse? Eivät minun vanhempani ainakaan muuttaneet, vaan lastenhoito piti järjestää vain jollakin tavalla ja töihinkin piti lähteä jo vauvan olessa 3kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin on. Mieheni vanhemmat oli itse asiassa pikkuisen vanhempaa ikäluokkaa kuin nuo suuret ikäluokat, mutta mieheni sisaruksineen vietti useamman kesän mummolassa, kun vanhemmat olivat joko töissä tai matkoilla, mm. yhtenä kesänä Euroopan-kierroksella, käyden Ranskat, Saksat ja Italiat.
ET-lehti on tehnyt väsymättä työtä sen puolesta, että nykyiset mummuikäiset eivät nostaisi sormeaankaan lastensa lasten hyväksi, ei ainakaan ilman käypää maksua. Sehän olisi isovanhempien hyväksikäyttöä. Sukupolvien pitää olla erillään ja palvelut ostetaan ulkopuolisilta. Sukulaisia voi nähdä jos ei ole mitään parempaa tekemistä, kuten matkoja tai golffia tai muita harrastuksia tiedossa. Ajatus on mennyt tosi hyvin läpi. Tämä uudempi Itsekkään iän lehti, jonka mottokin on "Minä oon jo hommani hoitanu" on siitä seuraava steppi eteenpäin.
Ja kuitenkin, mikä on hauskempaa kuin yhdessä tekeminen, kaikki sukupolvet yhdessä, oli se sitten mummun mökin siivoomista, risusavottaa tai lastenlasten kanssa tarinointia. Me olemme saaneet remppa-apua ja sitä paljon parjattua hoitoapua pari kertaa vuodessa, kun työmatkat ovat osuneet päällekkäin, ja vastaavasti olemme auttaneet isovanhempia pihatöissä, puhelimeen ja tietokoneisiin liittyvissä asioissa tai auton/veneen korjaukseen liittyvissä asioissa. Välillä on ihan vaan tehty hyvää ruokaa ja vietetty vaikka synttäreitä. Samalla ollaan oltu luontevasti yhdessä. En osaisi edes kuvitella, etteivät tulevat omat lapsenlapset saisi olla osa tätä jatkumoa.
Onko ET-lehti samaa lehtikonsernia kuin Vauva ja Hesari? Jos on, saat takuulla bannin, #52 :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:39"]
En ymmärrä tätä nykyajan ajattelua, että lapsia tehdään mummin hoidettavaksi ja sitten murjotetaan, jos mummi ei luovukaan omasta elämästään ja parisuhteestaan lapsenlapsien takia.
[/quote]
Miten niin nykyajan? Se nimenomaan on nykyaikaa ettei hoideta lapsenlapsia.
Suuret ikäluokat hoidatti melkolailla kokonaan lapsensa vanhemmillaan.
[/quote]
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse suuriin ikäluokkiin kuuluvana ja lukuiset ikätoverini muutimme työn perässä kaupunkeihin ja vanhemmat jäivät sinne maalle. Vapaita lastenhoitopaikkoja kuulutettiin vielä 70-luvun alussa kauppojen ilmoitustauluilla, kun kunnallinen päivähoito ei suinkaan koskenut kaikkia perheitä. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä, kunnalliseen päivähoitoon ei ollut mitään mahdollisuuksia. Luuletko, että ne vanhemmat muuttivat kaupunkiin lastensa luokse? Eivät minun vanhempani ainakaan muuttaneet, vaan lastenhoito piti järjestää vain jollakin tavalla ja töihinkin piti lähteä jo vauvan olessa 3kk.
[/quote]
No aika kaunisteltua totuutta tämä... toki kaupunkiin muutettiin, mutta kesät vietettiin maalla ja isovanhemmat hoiti lapsia, ja kaupunkiin puolestaan tuli maalta sukulaistytöt ns. piikomaan. Lastenhoitajia tosiaan etsittiin, mutta naapuriapukin toimi jos ei sitä sukulaislikkaa löytynyt, esim. meillä oli naapurin kuopus pari vuotta hoidossa.
Mun mielestä on outoa jos pari kertaa viikossa luennon ajan on liian paljon hoitoa isovanhemmille. Siinähän saisi mukavasti tutustuttua uuteen perheenjäseneen ja tulisi alusta asti lämpimät välit.
Juu komppaan edellistä et muutama tunti viikossa luentoja ei ole paljon. Ja eihän se vielä tarkoita että isovanhemmat hoitajiksi joutuvat? Kai sillä tytöllä muutakin tukiverkostoa on, miehen vanhemmat, ystävät, muut sukulaiset..
Ja toiseks olen huomannut et monet nuoret äidit kyllä uhoavat raskausaikana että menen sitten aika pian töihin/ kouluun takaisin, mutta lapsen tullessa maailmaan voi vielä mieli muuttua kun äidin luontainen hoivavietti voimistuu ja vauvan kanssa onkin kiva olla kotona.
Outo ajattelutapa. Pistää arvostamaan vielä enemmän sitä, kuinka oma äitini on onnensa kukkuloilla siitä että on tulossa mummoksi ja haluaa osallistua lapsenlapsensa elämään mahdollisimman paljon. Oma mummoni on minulle hirmu rakas ja tärkeä ihminen, vietin paljon aikaa mummolassa lapsena ja näin aikuisenakin käyn usein kylässä ja mummon apuna kun ollaan niin läheisiä mummon kanssa.
Kaikki eivät näköjään ole yhtä onnellisessa asemassa isovanhempien suhteen kuin minä ja tuleva lapseni on.
En ymmärrä miksi lapsenlapset koetaan suurena taakkana, jopa ennen kuin ovat edes syntyneet. Luulisi, että ihmiset olisivat valmiita auttamaan lapsiaan ja tutustumaan uuteen sukulaiseen. Kaikilla tuntuu olevan oletuksena, että lapsi lykätään syntymän jälkeen isovanhemmille kun vanhemmat huitelevat siellä täällä.
Meidän esikoinen on nyt puolivuotias, ja mun vanhempani ovat ihan innoissaan. Mielellään ottavat luokseen ja ostavat vauvatarvikkeita, jotta ei kaikkea tarvitse aina raahata mukana.
Äitini on iloinen, jos tarvitsemme lapsenvahtia ja suostuu heti. Mielellään pitäisi yönkin yli. Tulevaisuudessa aion omia lapsiani auttaa lastenhoidossa, jos sitä tarvitsevat. Musta olisi surullista jäädä etäiseksi ja ulkopuoliseksi lastenlasteni elämästä.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:53"]
Ok. Tuskin kannattaa paljon apuja pyydellä ainoalta lapselta tai lapsenlapsilta vanhana ja vaivaisena. Minä en edes joulukorttia viitsisi tuommoisille lähettää, jos ne nyt oikeasti on olemassa.
[/quote]
Usko tai älä, mutta vanhainkodilla työskentelevänä olen todennut, että kaikkein yksinäisimpiä ovat ne, jotka uhrasivat itsensä lastenlasten hoitoon. Saattoi tulla jopa ero, kun mies kyllästyi, ettei vaimosta vieläkään saanut seuraa. Ystävät kaikkosivat.
Lapset eivät käy, eivätkä lapsenlapset. Ei, vaikka apua on mummorukka antanut kukkeimmat vuotensa.
Huvittavinta on, kuinka nämä nykyiset mammat suhtautuu omiin lapsenlapsiin, kun eivät edes omia lapsia jaksa hoitaa, vaan vauvan tullessa, esikoinen heivataan päiväkotiin ja viikonlopuiksi mummolaan.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:48"]
Meilläkin mummi ilmoitti että hän on työnsä jo tehnyt. Nyt kun lapset ovat jo nuorukaisia, niin mummi ihmettelee kun välit ovat jääneet jotenkin niin etäiseksi.
[/quote]
surullista. Meillä on 4 lasta ja mummi on työnsä tehnyt. Silti lapsieni välit äitiini ovat läheiset ja hyvät, vaikka äitini ei ole kertaakaan hoitanut lapsiani.
Hyvät välit eivät edellytä hoitamista. Äitini on saanut rusinat pullista, eli nauttia lapsenlapsistaan ilman hoitovastuuta.
[/quote]
Kenties tässä kauhistellaan eniten sitä, että ei oteta edes rusinoita pullista. Että lapsenlapset koetaan niin ylitsepääsemättömänä rasitteena, ettei jouda käymään kylässä kuin kerran-pari vuodessa. :)