Mikä oli ikävinta lapsuuden jouluissasi?

Juopon ja mielisairaan (vanhemmat) kanssa joulukin oli arkea. Kolmistaan.

Onpa sitten ollut kauheeta ryyppäämistä. Ei minun kotonani ollut jouluisin eikä muulloinkaan alkoholia. Oikein mukavia ja tunnelmallisia joulumuistoja on itselläni lapsuudenkodista ja mummolasta. Linnuille lyhteitä ja lumilinnaa rakennettiin pappan kanssa jonne sytytettiin kynttilät illalla hämärän tullessa. Joulusaunassa, meillä oli savusaunakin ja siellä kynttilälyhty. Tallissa käytiin aattona tallitonttuja moikkaamassa, ihan isompanakin kun jo tiedettiin ettei tonttuja taida ollakaan. Perinteisiä jouluruokia oli kotona ja mummolassa, kaikki piparkakut leivottiin itse myös. Rauhallisia jouluja ne olivat ja mukavia muistoja niistä on edelleen mielessä. N74

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani olivat jehovan todistajia. Emme viettäneet joulua ollenkaan. Harmitti, ja harmittaa edelleen. Nyt vietämme perheeni kanssa oikein perinteisen joulun. Joulukirkko, jouluruoat, joululahjat, joulukuusi, joulurauhan julistuksen kuunteleminen/katseleminen.

Kaikkea mitä en lapsena saanut kokea.

Ei ollut minulla joulua lapsena.

Sama. 

Vanhempien stressaaminen siitä, että kaikki menee täydellisesti ja oikein. Jouluna oli aina kireä tunnelma. Joulu suoritettiin läpi kukonlaulusta kello kolmeen, jolloin oli jo syöty ja lahjat jaettu. Sen jälkeen käytiin hautausmaalla. Sinne oli kaikkien pakko lähteä, vaikka ei olisi halunnut. 

 

Sellaista se joulu on siellä edelleen kuulemma. Sisarukset viettävät siellä edelleen joulunsa suorittamassa, koska eivät jaksa laittaa joulua omaan kotiin. Itse arvostan enemmän rentoa joulua kotona, vaikka kaiken saakin sitten laittaa itse. 

Kaikki ikävät asiat niin jouluna kun muulloinkin liittyy isäni alkon käyttöön, stressiin ja rahahuoliin, joista me lapset oltiin liian tietoisia.

Mutta olen päättänyt keskittyä hyviin asioihin ja sukukujoulut oli parasta. Ne loppui noin 8 vuotta sitten. Muutama joulu ulkomailla perheen kesken - mahtavia nekin. Joulut, jolloin omat lapset uskoivat joulupukkiin. Meillä ei ollut sellaista tapaa, että olisi kerrottu 5-vuotiaalle ettei joulupukki ole olemassa vaan lapset kasvoivat itse pois joulupukkiin uskomisesta 1-2 luokilla. Nyt lapset teinejä ja jouluilun aloitamme käymässä joulutapahtumissa. Koko joulukuu on meillä jouluilua ja joulun tunnelmaa.