Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja päiväkodin painostus

En kyllä kehtasi viedä isompaa hoitoon ja olla kotona vauvan kanssa! Mulla on 4 ja 3 -vuotiaat vauvan syntyessä ja otan kyllä molemmat pois päiväkodista. Kotonakin on vaikka ja mitä tekemistä ja aina voi ulkoilla, askarrella tms. Toki olis helpompaa maata kotona ja viedä lapsi hoitoon mutta en minä niitä lapsia muiden kasvatettavaksi tee, itse haluan heidän kanssa olla.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:00"]

Onko ihan "normaalia" tai yleistä, että päiväkoti painostaa perhettä jättämään subjetiivisen (osa-aikaisen) päivähoito-oikeuden käyttämättä? Millaista suhtautumista olette muut kohdanneet?

Onpa hienoa, että jostain löytyy ilmeisesti päiväkoti, joka ajattelee kohderyhmänsä parasta, eli lapsia.

Meillä vajaa 4v poika ja vauva syntymässä perheeseen lähiviikkoina. Heti äitiyslomalle jäädessäni lyhensin pojan hoitoviikon 3:een lyhyeen aamupäivään (=12h/vko), ja kyselin vielä hoitajien toiveita siihen, kuinka lapsen lyhyt hoitoviikko olisi heille mieluisimmin järjestetty (=lyhyitä aamupäiviä vai pari vähän pidempään päivää, heillä ei ollut väliä). Samalla toin esiin, että haluamme lapsen jatkavan tällä pienellä hoitomäärällä päiväkodissa syksylläkin.

Olen yllättynyt siitä, kuinka voimakkaasti päiväkodin hoitajat ja johto ovat "suositelleet" (lue: painostaneet) pojan ottamista kokonaan kotihoitoon. Ensin suosittelivat kerhoja, mutta kun kerroin ettei se olisi meidän tapauksessamme realistinen/järkevä vaihtoehto (lähimmät kerhot 5km päässä, auto päivät miehen käytössä töissä ja busseja kulkee vain kerran tunnissa --> minulta ja vauvalta menisi koko aamupäivä pojan kuskaamiseen, lisäksi bussimatkoineen kerho tulisi aivan yhtä kalliiksi kuin lähipäiväkoti), alkoivat kovasti suositella pojan ottamista kokonaan kotihoitoon. Kuulemma heidän mielestään 4v ei välttämättä kaipaa mitään sen ihmeempää ohjelmaa arkeensa, ja lisäksi "lapsi voi reagoida voimakkaasti siihen että vauva saa olla päivät äidin kanssa kotona, mutta itse joutuukin tulemaan hoitoon". Olin ensin ihan hoo-moilasena näistä kommenteista, koska itse ja lähipiiri ollaan aivan erilinjoilla tästä. Mielestäni lapseni todellakin tarvitsee JOTAIN omaa toimintaa viikkoihinsa, vaikka toki on samalla ihanaa että saa olla paljon myös kotona. Olen yrittänyt olla ystävällinen mutta jämäkkä päätöksestämme, mutta edelleen tuntuvat palaavan asiaan säännöllisesti. Kun kuulemma syksyn hoitopaikkatilannekin alueellamme näyttää niin huonolta jne. 

Mietin vaan, missä määrin tämä päiväkodin "painostus" on ihan normaali rutiinijuttu, ja missä määrin siihen vaikuttaa poikani persoona ja luonne. Vasuissa ym. tilanteissa hoitajat ovat monesti tuoneet esiin, että pojallani on vaikeuksia yhteisleikissä muiden lasten kanssa - leikkisi mieluiten yksin tai yhdessä hoitajien kanssa. Kuormittaa kuulemma heitä kovasti, kun on koko ajan hakemassa huomiota. Näin toki varmasti onkin, olen poikani hankaluuksista samoilla linjoilla ja hyvässä hengessä niistä on pystytty keskustelemaan ja ratkaisuja miettimään. Mutta, eikö tällainen lapsi juuri aivan erityisesti tarvitsisi tilaisuuksia harjoitella tuota yhteisleikkiä säännöllisesti? Lapsi pitää hoitajista ja menee yleensä mielellään hoitoon. Olen vähän pahoittanut mieleni siitä, että hoitajat eivät tässä tunnu lainkaan ajattelevan lapseni parasta vaan ainoastaan omaa työtaakkaansa. Mitä mieltä olette?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:55"]

Pidä pääsi, olet oikeilla linjoilla. Älä alistu tuohon painostukseen. 

[/quote]Sulla on oikeus viedä lapsesi hoitoon. Älä alistu. Voihan välillä pitää vapaapäivän hoidosta.

[/quote]

siis nimenomaan pitää tapella se paikka siitä lähipäiväkodista eikä sitten käytäkään sitä. Kunhan ei vaan alistu koska minä ja minun oikeudet.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 00:15"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 00:09"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:19"]

No teillähän ei oikeastaan ole tarvetta hoidolle, koska sinä olet kotona. On sitä ennenkin lasten hoito (=aktiviteetti) järjestetty kotona olevan vanhemman toimesta. Päiväkoti on paikka niille lapsille, joiden vanhemmat käyvät töissä. Se ei ole mikään virikepaikka tai kerho.

Lapsesi vie jonkun paikkaa oikeasti tarvitsevan paikan. Jotkut työssäkäyvät vanhemmat kuskaavat lastaan kauas lähipäiväkodista, jossa ei ole vapaita paikkoja sinunkaltaistesi äitien vuoksi. En ihmettele heidän käytöstään.

[/quote]Juttusi on täyttä sontaa. Sama kuin väittäisit että jonku lapsi vie koulussa jonku toisen paikan. Ei vie! Kunnalla on velvollisuus järjestää hoito kaikille lapsille.

[/quote]

Me kuljetimme lasta VUODEN bussilla 30min matkan päässä kotoa päiväkodissa, joka oli aivan eri suunnassa kuin työpaikkamme. Kun pääsimme vihdoin oman alueen päiväkotiin, oli siellä juuri näitä puolipäivähoitolaisia, joiden vanhemmat istuvat kotona päivät pitkät ja tulevat vaunujen kanssa hakemaan isosisaruksen tarhasta. Tämä Helsingissä. He siis todellakin vievät meidän työtö tekevien vanhempien lasten paikat ja tämän myönsi myös pk:n johtaja. Voisi vähän katsoa peiliin..... Todella itsekästä toimintaa kaikin tavoin ja systeemin hyväksikäyttämistä. Viekää lapsenne kerhoihin tai muuhun viriketoimintaan, päiväkotihoito on työtä tekevien lapsille ja niiden lapsille, joilla ei ole kotona kaikki hyvin.

[/quote]Vein työttömänä ollessa lapsen päiväkotiin kun oli lähes 4 vee. Ainoa lapsi, ihan sosiaalisten tilanteiden takia, oppii jonottamaan sun muuta hauskaa. Oli puolipäiväinen, vein välillä vasta yhdeksään ja pidin paljon vapaapäiviä. Eikä omatunto soimannut.

[/quote]

MIKSI sinä et itse vienyt sitä lasta kerhoon, ja leikkipuistoihin ja vaikka uimaan ja ties minne? Sinähän olit TYÖTÖN, se tarkoittaa että sinulla oli siihen aikaa ja resursseja. 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 09:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 08:47"]

Me ei saatu päiväkotipaikkaa lapselle kun nuorimmainen syntyi. Ei vaan saatu, kunta ei ilmoittanu mitään ja kun soitin ja kysyin niin sanoivat että paikkaa on turha odottaa, sitä ei tule. Olipahan kiva sitten olla kuukausitolkulla isomman lapsen kanssa sairaalassa hoitamassa sitä keskosvauvaa, olisi ollut helpompi viedä se isompi päiväksi hoitoon kun itse lähdin sairaalalle. Lisäksi siellä vauvateholla oli hoitoajat niin hengasin sitten isomman kanssa väliajat ties missä.

Mutta tosiaan, ei sitä hoitopaikkaa välttämättä saa.

[/quote]

Turvaverkko?

Ja ihan marttyyria voi leikkiä

[/quote]

no kellä on sellainen turvaverkko että joku hoitaa kuukausia toisen lasta? Meillä ainakin lähipiiri on töissä päivisin.

Eskarin aloittavissa lapsissa on iso ero riippuen siitä onko lapsi ollut kotihoidossa eskariin asti vai päivähoidossa. Näin totesi ystäväni, joka on eskariope. Saman näen työssäni, olen lastenneuvolan terveydenhoitaja. Etenkin jos lapsella on hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa, samassa ryhmässä jatkaminen on erittäin tärkeää! Lapselle on tärkeää oppia leikkimään toisten lasten kanssa ja toimimaan ryhmässä! Jos tätä ei opi päivähoitoiässä, eskarissa ja koulussa tulee varmasti ongelmia. Vuorovaikutteinen roolileikki kuuluu nelivuotiaan taitoihin, ja on lapsen laiminlyömistä ottaa lapsi kotiin ja viedä häneltä mahdollisuus harjoitella näitä taitoja, jos niissä on viivettä. Kerhoissakin näitä taitoja oppii, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta viedä kerhoon, tai lapsi tarvitsee ammattikasvattajan tukea oppiakseen (kerhojen henkilökunnan pätevyys on hyvin kirjavaa).

Edelleen hämmästelen miten yksinkertaisia ihmiset ovat: "työssäkäyvien lapsilla on oikeus lähipäiväkotiin". Tajuatteko että myös se kauempana oleva päiväkoti on jonkun lähipäiväkoti! Virikehoidossa olevia lapsia ei voi myöskään pompottaa päiväkodista toiseen sen mukaan, missä päiväkodissa on väljintä. Jos päiväkodit ovat liian täynnä, kunnan velvollisuus on perustaa uusia. Loppupeleissä se tuo myös kunnalle säästöjä, kun lapset oppivat sosiaalisia taitoja ja saavat varhaiskasvatusta. Se vähentää kouluiässä erityisen tuen tarvetta, pidemmän päälle myös syrjäytymistä. Mutta niin pitkälle ei tietenkään haluta katsoa.

Ymmärtäisin subjektiivisen päivähoidon, jos väsyneenä hengailisin kotona, vailla tuttavia ja sukulaisia, huonojen liikenneyhteyksien päässä ja yhtäkkiä ovikello soi ja siellä olisi vauva ja taapero huolettavaksi. 

Toiselämässä kun tuohon  tilanteeseen päätymiseksi on tehty moniakin omia arvovalintoja. 

Aikoinaan kun meidän lapsista joku oli siirtymässä kouluun, pk:ssa oli vanhempainilta johon tuli kokeneita luokanopeja lähikouluista. Heiltä kysyttiin, onko selkeitä eroja eskarin käyneiden lasten ja kotona hoidettujen lasten välillä koulun aloitusvaiheessa ja miten isoja ne ovat. Opettajat sanoivat, että eroja oli, mutta että ekan luokan jouluun mennessä eskarin käymättömät olivat kirineet eskarin käyneet kiinni. 

Sosiaaliset taidot kehittyvät hyvin niinkin, että yksinkertaisesti ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja opetellaan, miten toisten kanssa käyttäydytään.

Keskieuroopassa jokainen 3-vuotta täyttänyt lapsi saa ilmaista päivähoitoa 15h/vko. Myös ne, joiden vanhemmat ovat kotona. Täällä se on lapsen oikeus! Suomessa pitäisi olla sama homma. Kukaan ei valita asiasta, se on itsestäänselvyys. Pahalla katsotaan niitä, jotka "hautovat" lapsiaan kotona. En ymmärrä miksi suomessa on syntiä laittaa lapsi osa-aikaiseen päivähoitoon? En vaan ymmärrä.

Pidä pääsi, lapsellasi on oikeus saada sosiaalista kontaktia, virikettä ja harjoitella ryhmässä olemista.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:18"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 23:03"]

Itsekin saanut miettiä samaa mitä ap. Tosin oma lapsi on yksityisellä perhepäivähoitajalla. Eikä siellä voi pitää paikkaa varattuna. Koska hoitaja on aivan huipputyyppi, lapsen sekä minun kannaltani (mm. joustava, luotettava ja mukava) ja lapsi pitää hoitokavereistaan päädyttiin pitämään hoitopaikka. Miksi turhaan alkamaan etsiä uutta paikkaa ja taas totutella uusiin ihmisiin? Lapsi ollut koko ajan siellä osa-aikaisena, koska haluan kuitenkin viettää aikaa lapsenikin kanssa, eikä tarvetta koko pv hoidolle ollut. Olemme molemmat mieheni kanssa kuntoutustuella ja itse ottanut osa-aikaista opiskelua omien voimavarojen mukaan. Toki aluksi kokeiltiin, että mies olisi lapsen kanssa kotona, kun itse koulussa, mutta se ei toiminut syystä x. Ja jos vauva on sellainen, että sen voi ottaa koululle mukaan, niin tarkoituksena syksyllä hiljalleen jatkaa opintoja, jos vain itse jaksan. Silloin joutuisi sitten miettimään minne sen esikoisen laittaa tuntien ajaksi. Esikoinen oli jonkun verran koululla mukana pienenä, kunnes alkoi vaatimaan enempi toimintaa ja totesin, että parempi molempien kannalta löytää joku parempi ratkaisu ko. tilanteeseen.

Hoitopaikka tuli todellakin tarpeeseen, enkä osaa ajatella, että hoitopaikka olisi joltain toiselta pois. Hoitopaikka vähentänyt myös minun stressiä ja olen siten ollut parempi äiti lapselleni. Hoitopaikka tuo myös turvaa tähän tulevaan alkuajan vauva-aikaan. Varmasti moni äiti pystyy hoitamaan ne kaikki 10 lastaan ihan itse, mutta itseäni ainakin helpottaa jo se, että tiedän, että esikoisen voi viedä hoitoon, jossa saa toimintaa ja ikäistään leikkiseuraa. Ja itse voi levätä ja nukkua yhdessä päikkärit sen tulevan vauvan kanssa. Ja kyllä koen oikeutetuksi hankkimaan lapsia, vaikken pystyisi niitä hoitamaan täysin 100% itse 24/7 seuraavia 18v. eteenpäin. Apua saa ja voi pyytää. Mutta jokaisella perheellä on juuri sen perheen tarpeet ja tilanteet miten toimia elämässä. Se mikä toimii naapurille, ei välttämättä toimi itselle.

[/quote]Ymmärsinkö oikein? Olette molemmat kuntoutustuella, ette jaksaa hoitaa edes itseänne saati lastanne ja teette niitä lisää? Miten kuvittelet jaksavasi opiskella vauvan kanssa kun et jaksa ilman vauvaakaan? Kyllä on taas realiteetit hukassa. 

[/quote]

En sanonut, etten jaksaisi hoitaa itseäni tai lastani, eli käsitit väärin. Eikä minulla mielestäni ole realiteetit hukassa, vaan esim. lastensuojelun hlö sanonut, että minä olen realistisesti pohtinut monia eri vaihtoehtoja ja vaikutan fiksulta henkilöltä joka tietää omat rajansa (niin herranjestas ollaan senkin asiakkaita, tosin sossusta ei rahaa tule ollenkaan). En tiedä onko väliä mitä vastaan, jos jo mielipiteet on perustettu ilman että kerron koko historiaani. Mutta ehkä voin muutaman asian valoittaa.

Ihminen joka saa sairaslomaa ei yleensä ole täysin terve tai kykeneväinen täyspäiväiseen työhön. Eikö niin? Kuntoutustuelle pääsee sairasloman jälkeen, jos katsotaan ettei sairaus ole kenties loppuelämää "rajoittavaa", siinä vaiheessa haetaan työkyvyttömyyseläkettä ilman kuntoutustukea. Kuntoutustuen, kuten nimi sanoo oletetaan auttavan henkilön kuntoutuksessa. Ja siellä katsotaan mihin ihmisellä sillä hetkellä voimavarat riittävät ja tuetaan esim. pientäkin opiskelua tai työntekoa. Esim. itse en jaksaisi tehdä 8h opiskelupäiviä 5pv viikossa + kaikki läksyt siihen päälle. Ei jäisi yhtään aikaa perheelle, mitä kuitenkin haluan olevan. Mutta en ole sellainen äiti, jonka tulisi olla lapsensa kanssa jokaikinen minuutti koko sen iän ajan, kunnes lapsi täyttää 18v. Itsekästä siis? Kyllä, tervettä itsekkyyttä. Kursseja olen ottanut oman jaksamisen mukaan, tämä lukukausi on ollut parempi. Silläkin on vaikutusta mitä opiskelee, joku aine ei ole niin stressaavaa tai aikaa vievää, kuin joku toinen aine. Eli en ole väittänyt, ettenkö jaksaisi opiskella, vaan opiskelen oman jaksamisen mukaan. Ja olen saanut opintojani eteenpäin myös silloin, kun lapsi oli kotihoidossa. Toki lapsi menee opiskelujen edelle, mutta on hieman vaikea opiskella toisinaan kunnolla, jos on oltava lapsen kanssa kokoajan kotona tai antamassa lapselle virikkeitä. Osan kursseista pystyn ja olen suorittanut itsenäisesti, mutta joihinkin vain tarvitsen opettajan neuvoa. Olisihan se hienoa jos olisi yhtä fiksu kuin Einstein.

Ja miksi opiskelen? Että joskus työllistyisin, kun vain tervehdyn. Ja ammatteja minulla on jo ennestään, mutta kuten jossain muussa työttömienhaukkumisketjussa, niin aina ei mene ekalla kerralla opiskeluvalinnat nappiin ja sitä valmistuukin kortistoon, vaikka piti valmistua taattuun työllistävään ammattiin. Ja jos menisin vaikka siivoamaan tai lapioimaan paskaa (kokeiltu on), niin olisin hyvin pian entistä huonommassa kunnossa. Yhteiskuntallekin on parempi, että henkilö ei ole täysin laitoskamaa. Eli on yhteiskunnalle parempi, että henkilö löytää työn, josta ei tarvitse olla sairaslomilla. Lottovoiton voi saada hetkessä, mutta joidenkin muiden asioiden eteen on tehtävä töitä. Ja minulla on haaveita ja unelmia, joiden eteen niitä töitä teen. Mies myös osa-aikaduunissa, vaikka kuntoutustuella onkin. Ja siinä vaiheessa, kun minun oli päästävä tunnille oppimaan, niin lapselle oli joku hoitaja oltava. Toki koulusta voi olla poiskin, mutta jos poissaoloja tulee liikaa (siitä vaikeasta aineesta), niin voi tipahtaa kärryiltä siten, ettei saa kurssia suoritettua. Ja kuten sanoin, ei se lapsi oikein siellä tunneilla pidemmän päälle viihtynyt, kun ikää alkoi kertymään. Tai jos viihtyi, niin äiti ei kyennyt keskittymään kunnolla opiskeluun.

Siinäkin minulla on vissiin realiteetit kateissa, kun olin esikoisen syntymän jälkeen puolesta vuodesta ainakin 4kk kipeä ja tarvitsin apua lapsen hoidossa. Tyyliin verenmyrkytys ja olisi pitänyt olla eristyksissä tehohoidossa, mutta sain olla lapseni kanssa yhden hlö:n sairaalahuoneessa, johon saatiin punkka miehellekin, että hän pystyi hoitamaan lastaan, eikä tarvinnut hoitsuja juoksuttaa. No olisihan sen lapsen voinut tietty viedä kotiin syömään korvikkeita, mutta halusimme toisen vaihtoehdon. Ehkä toisen lapsen syntymän jälkeen ei tule kaikenmaailman sairauksia ja pystyn olemaan terve, pirteä ja energinen äiti. Mutta niin enhän saisi olla varautunut siihenkään, jos kaikki ei menekään kuin Strömsössä, vaan pitäisi se esikoinen ottaa hoidosta pois, vaikka olisin totaalisen sänkykamaa. Kun en todellakaan ota edes pieniäkään torkkuja esikoisen ollessa hereillä. Osaa avata lukitut ovet ja autotie on kuitenkin turhan lähellä (eli siinä pelattu sekin laiskimus-kortti, että laitetaan lapselle piirrettyjä ja levätään itse).

Mutta niin, mehän ollaan vain kaksi kuntoutustuella olevaa, joilla ei joidenkin mielestä ole oikeus niitä lapsia edes hankkia, (entäs jos joutuu sairaslomalle lasten saamisen jälkeen?), eikä meillä ole oikeutta laittaa lastaan osa-aikahoitoon, edes sinne yksityiselle perhepäivähoitajalle, toiselle puolelle kaupunkia, johon lapsi viedään autolla tai sitten 1,5h/suunta bussilla, vai? Saisikohan sossusta taksiseteleitä lapsen hoitoon viemiseksi? Kaksi autoa helpottaisi, sitä toista mies ruuvaa jo ties monetta tuntia putkeen (olisihan se kiva, jos voisi vain kaupasta hakea tuliterän mersun, saisinko tililleni sen verran rahaa, kiitos). Ja lapsi ollut hoidossa, kun olen ollut koulussa, ehkä pari päivää (n. 4h) olen levännyt kotona, kun lapsi ollut hoidossa. Hirmuista laiskottelua kenties jonkun mielestä.

Mies monesti sitten tehnyt omia hommiaan (huom ei pelkästään osa-aikatyöstä johtuvia duunia) ja koittanut keksiä mahdollisia sivutuloja ja saada tuotua rahaa elämiseen. Kaiketi se sitten on jonkun mielestä niin hieno juttu olla lähes minimituloilla, kun ei työntekoon täyspäiväisesti kykene. Ovat kenties vielä sitä mieltä, että moiset ihmiset haluavat elää loppuelämänsä kyseisellä tavalla.

Ja aina ovat ihmiset itse ryssineet raha-asiansa, myös silloin, kun vanhemmat tehneet lapsilleen megavelat, joita lapset joutuneet sitten maksamaan.  Säästä siinä sitten, vaikka olisikin 4000€ kk-tulot, kun ulosotto vie suurimman osan. Eli kai sitä pitäisi jonkun mielestä olla kelpo vanhemmilla lapsenajokortti, johon liitetään omat sekä lähisuvun palkkakuitit ja omaisuus sekä terveystiedot mahdollisimman monen sukupolven taakse, että on oikeus tehdä lapsia.

Mutta onhan se helppo nähdä asiat miten haluaa ne nähdä, totuus kun voi joskus olla jotain ihan muuta. Minä ja mieheni ainakin olemme iloisia tästä toisesta tulokkaasta, ihanasta lapsesta, jota on rakkaudella odotettu. Ja kiitollinen siitä ensimmäisestäkin, joka tuo niin paljon iloa ja rakkautta elämääni, että kyyneleet valuvat silmistä, kun ajattelen moista ihanaa olentoa, joka on elämääni annettu. Minkäs äiti sille voi, jos kaikki inkkarit kanootissa ei ole aina täysin yhteistyökykyisiä. Silti koen (vaikka kuka mitä tahansa muuta mieltä onkin), että olen arvokas olemaan äiti ja toimimaan kuten näen parhaaksi meidän tapauksessa. Kuuntelen myös, mitä sillä lapsella on sanottavaa hoidostaan. Ja pystyn hyväksymään sen, että lapsi haluaa olla välillä muidenkin aikuisten ja lasten seurassa, kuin pelkästään minun. Ja hoitotäti oli ainakin minun mielestäni ilahtunut, kun lapseni jatkaa hänellä hoidossa. Oikein aurinkoista kevättä kaikille, jos joku jaksoi tänne asti lukea.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 23:50"]

Keskieuroopassa jokainen 3-vuotta täyttänyt lapsi saa ilmaista päivähoitoa 15h/vko. Myös ne, joiden vanhemmat ovat kotona. Täällä se on lapsen oikeus! Suomessa pitäisi olla sama homma. Kukaan ei valita asiasta, se on itsestäänselvyys. Pahalla katsotaan niitä, jotka "hautovat" lapsiaan kotona. En ymmärrä miksi suomessa on syntiä laittaa lapsi osa-aikaiseen päivähoitoon? En vaan ymmärrä.

Pidä pääsi, lapsellasi on oikeus saada sosiaalista kontaktia, virikettä ja harjoitella ryhmässä olemista.

[/quote]

Yksi selkeä ero on siinä, mitä eri maissa yhteiskunta kustantaa ja mitä ei. Meillä maksetaan niin paljon kaikkea muutakin kuin se mainostamasi varhaiskasvatus. Tai sanotaan, että se raha katoaa jonnekin julkisen sektorin uumeniin, ainakin.

En sanonut, etten järjestä virikkeitä itse, todellakin niitä osaan järjestää ja niin myös teen. Mainitsin tämän ensimmäisessä kappaleessa. Kyse on siitä, että minäkin tarvitsen joskus hengähdyshetken ja mahdollisuuden levätä, jos esim. yö on mennyt valvoessa vauvan kanssa.

Olisit voinut lukea kirjoitukseni sisältämän asian sen sijaan, että kirjoittelet ajattelematta, mitä sylki suuhun tuo.

Jospa jätettäis kunnalliset hoitopaikat niitä oikeasti tarvitsevil

le ja hoidettais omat virikkeistämiset ja hengähdystauot ah niin raskaasta himamamman hommasta jotenkin muuten...

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 20:17"]

En sanonut, etten järjestä virikkeitä itse, todellakin niitä osaan järjestää ja niin myös teen. Mainitsin tämän ensimmäisessä kappaleessa. Kyse on siitä, että minäkin tarvitsen joskus hengähdyshetken ja mahdollisuuden levätä, jos esim. yö on mennyt valvoessa vauvan kanssa.

Olisit voinut lukea kirjoitukseni sisältämän asian sen sijaan, että kirjoittelet ajattelematta, mitä sylki suuhun tuo.

[/quote]

Onneksi et ollut äiti 1980-luvulla kun ei ollut subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Miten olisit pärjännyt ilman hengähdystaukoja ja päiväunia. Ilmeisen kehnosti.

Siis apua miten tuomitsevaa keskustelua!!!

Minä ainakin vien isomman lapsen joka päivä mummolaan hoitoon, että saan olla rauhassa vauvan kanssa. Kätevää, kun ei tarvitse ruokaakaan laittaa itse. Äitini myös käy vähintään pari kertaa kuussa meillä siivoamassa, että en rasitu. Itsekästä olisi viedä 4-vuotias päiväkotiin virikehoitoon, kun voi toimia myös näin  epäitsekkäästi!

Varmaan kannattaa sinun ihan lapsesi äitinä miettiä juuri teidän tilannettanne. Jos poikasi ollut jo pitkään päiväkodissa eikä lasta koskevat huolenaiheet ole saaneet riittävää selvitystä eikä konkreettista apua.Tämän lisäksi olet aistinut henkilökunnan haluttomuuden päiväkotihoidon jatkumisen suhteen. Tuntuu vähän siltä etteivät päiväkodin ammattilaiset oikein tiedä mistä olisi apua ja toivovat että huolet häviävät jos lapsi saa olla äidin kanssa kotona.Tavallisesti asia ei ole näin yksinkertainen. Mutta tässä tilanteessa onko lapslle todella hyötyä olla päiväkodissa. Ottaisin selvää tästä uudesta kerhomahdollisuudesta, ehkä heillä olisi jotain sopivampaa tarjottavaa ja ehkä enemmän uskoa lapseesi. Tai sitten ei. Tsemppiä teille. 

Laita plussat ja miinukset paperille ja tee päätös sen mukaan. Ja kannattaa luottaa siihen omaan vaistoon. Sinä tunnet lapsesi parhaiten!

T. Päiväkodin painostuksesta hoitopaikkaa vaihtanut...ja pieleen meni.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:07"]

Ap täällä jatkaa. Eilen illalla jo vakuutin, että oma osuuteni tähän ketjuun olisi nyt ohi kun olen viikonlopun ajan muutenkin huonosti koneella, mutta en nyt kuitenkaan malta olla vielä kommentoimatta tätä. Siis tää ketju on kyllä ihan mainio, riita senkun jatkuu! :)

Olimme tuossa kyläilemässä appivanhempien luona, enkä malttanut olla kertomatta tästä hauskasta ketjusta heillekin. Puhuttiin samalla pojan hoitokuvioista laajemminkin, ja vaikkakin he ymmärtävät ratkaisumme pitää poika päiväkodissa lyhyttä viikkoa, he myös yllättäen tarjosivat meille omaa autoaan käyttöömme, ainakin talvikuukausiksi. Olimme tosi iloisia ja yllättyneitä. Toinen käytössä oleva auto mahdollistaisi käytännössä pojan kuskauksen kerhoon viiden kilsan päähän. Päätimme miehen kanssa, että keskustelemme vielä pojan tilanteesta päiväkodin elton sekä neuvolan terkkarin kanssa, jonka jälkeen teemme lopullisen ratkaisun sen mukaan kuin katsomme olevan poikamme etu.

Mutta siis, nyt mua jännittää ihan hirveesti! Päädymmekö laittamaan lapsen 12h/vko (toisen) päiväkodin yhteydessä toimivaan KERHOryhmään opettelemaan sosiaalisia juttuja, ja saanko sillä sädekehääni äitinä kiillotettua - ovathan sitten molemmat lapseni kunniallisesti KOTIhoidossa. Voidaan sitten yhdessä teidän pk:n virikehoitoa paheksuneiden kanssa lapsia päiväkodin eteisessä odotellessa paheksua kaikkia surkeita lassukka-mammoja, jotka vievät lapsensa päiväkotiin toisin kuin me. VAI, päädymmekö kuitenkin tuohon häpeälliseen ratkaisuun laittamalla lapsemme tasan samaksi 12h/vko ajaksi PÄIVÄKOTIIN. Tämä ratkaisu tietysti paljastaa, että olen epäkelpo äiti, kykenemätön hoitamaan lastani kotona, keksimään virkikkeitä, askartelemaan ja leipomaan, lapsen puistoon viemisestä puhumattakaan. Tarkkaan ottaen olen siis äiti, jolla ei pitäisi edes olla oikeutta lisääntyä. Lienee parasta sitten vaan tosi nopeesti hakea lapsi aina päiväkodilta kotiin ja hilata äkkiä lassukka-ahterini pois työssäkäyvien (ja todellisten kotiäitien) paheksuvien katseiden alta. Ja tietysti muistan sitten hävetä, kuten joku niin osuvasti täällä ehdottikin.  

Hui, tää on oikeesti tosi jännää! Musta on mustaa ja valkoinen on valkoista, ja mitään siltä väliltä ei tunneta. Äitejäkin on oikeesti vaan kahta eri sarjaa, niitä hyviä ja huonoja. HALOO!!! ;-)

ap.

[/quote]

Osamoilleen näin! Siinähän ne pääpointit tulikin. Hyvä kun itsekin tajusit.

Päiväkoti on ensisijaisesti tavallisten, ryhmähoitoon sopeutuvien lasten hoitopaikka. Jos lapsella on erityistarpeita, tehdään niistä selvitys ja pyritään vastaamaan resurssien mukaan. Sinun lapsesi tuntuu kaipaavan rauhaa ja aikuisen jakamatonta huomiota. Ehkä hän voisi vielä vuoden varttua kotona kanssasi? Tämä arvelu siis oman kuvauksesi perusteella.