Lue keskustelun säännöt.
Oletko tapaillut tai seurustellut vaikka et ole ihastunut?
26.11.2020 |
Että on ollu ihan kiva tyyppi, mutta et ole kunnolla ihastunut siten että hän on ihan kokoajan ajatuksissa ja ette pysy irti toisistamme kun olette yhdessä? Oletko mies vai nainen?
Kommentit (69)
Olen kerran seurustellut etäsuhteessa 1,5 vuotta miehen kanssa, johon en missään vaiheessa aidosti ihastunut. Tutustuimme netissä ja kun tapasimme, niin kuvittelin naiivisti, että olisi pinnallista ilmoittaa että en olekaan kiinnostunut, kun ulkonäkö ei miellyttänyt yhtään (olin nähnyt yhden kasvokuvan ennen tapaamistamme). Niinpä päätin olla ihastunut. Alkuun se sujui ihan mukavasti. Tapasimme korkeintaan joka toinen viikonloppu to-su tai pe-su ja kun emme olleet yhdessä niin nautin ajatuksesta, että olen parisuhteessa ja minuun on ihastuttu tai minua jopa rakastetaan. Tapaamisetkin sujuivat alkuun ihan ok sen tunteen avulla. Ja olihan se jännää viettää aikaa välillä hänen luonaan, ihan vieraassa kaupungissa. Nähdä uusia paikkoja, tutustua uusiin ihmisiin.
Mutta mitä pitemmälle suhteemme eteni, sitä isommaksi peikoksi fyysinen haluttavuus - tai siis sen puute - muodostui. Keksin esteitä tapaamisille ja tapaamisten aikana läheisyydelle. Ja puolentoista vuoden jälkeen lopulta sain rohkeutta lopettaa koko jutun. Miehelle se oli kova paikka, hän ainakin väitti joutuneensa hakeutumaan jopa lääkäriin sydänoireiden takia.
En suosittele tuhlaamaan toisen ihmisen aikaa tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen. Rehellisesti sanottuna tyytyminen alaspäin naiseen on se ainut keino saada pitempi parisuhde.
Tapailin/seurustelin kerran 1v3kk niin että jo ekan yhteisen illan jälkeen tokaisin itselleni että mä en voi ikinä ihastua tähän naiseen.
Mitä enemmän mua kiinnostaa nainen niin sitä nopeammin ne jutut päättyy.
Ei. On toinenkin keino. Hyväksyt että arvioit tasosi pieleen ja älyät, että nainen jonka saat on täsmälleen omaa tasoasi. M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Rehellisesti sanottuna tyytyminen alaspäin naiseen on se ainut keino saada pitempi parisuhde.
Tapailin/seurustelin kerran 1v3kk niin että jo ekan yhteisen illan jälkeen tokaisin itselleni että mä en voi ikinä ihastua tähän naiseen.
Mitä enemmän mua kiinnostaa nainen niin sitä nopeammin ne jutut päättyy.
Ei. On toinenkin keino. Hyväksyt että arvioit tasosi pieleen ja älyät, että nainen jonka saat on täsmälleen omaa tasoasi. M35
Ilmeisesti noissa tapauksissa se nainen on kuitenkin sellainen, jonka kanssa mies haluaa seksiä. Ja siksi mies kuvittelee, että kun saisi naisen alentamaan rimaansa niin se tarkoittaisi, että nainen kelpuuttaisi miehen, jota ei luonnostaan pidä haluttavana, mutta silti haluaisi seksiä tämän kanssa. Missä ei ole mitään järkeä. Jos ei saa sellaista, jota pitää haluttavana (vaan joutuu "laskemaan rimaa") niin silloinhan se tarkoittaa, ettei nimenomaan pidä sitä toista haluttavana eli ei halua seksiä hänen kanssaan.
eri
Olen. En saa niitä joihin ihastun.
N23
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Rehellisesti sanottuna tyytyminen alaspäin naiseen on se ainut keino saada pitempi parisuhde.
Tapailin/seurustelin kerran 1v3kk niin että jo ekan yhteisen illan jälkeen tokaisin itselleni että mä en voi ikinä ihastua tähän naiseen.
Mitä enemmän mua kiinnostaa nainen niin sitä nopeammin ne jutut päättyy.
Ei. On toinenkin keino. Hyväksyt että arvioit tasosi pieleen ja älyät, että nainen jonka saat on täsmälleen omaa tasoasi. M35
Ei se silti mitään ihastumista ole, ja siitähän ketjussa oli kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin olen. Ja olen nainen. Kaikki seurustelusuhteeni ovat alkaneet niin, että mies on vaikuttanut mukavalta ja ole kiinnostunut, en ihastunut. Ekaan mieheeni rakastuin yllättävän pian seurustelun aloittamisen jälkeen ja meillä olikin uskomaton kemia yhdessä. Häntä todella rakastin. Hän kuitenkin jätti minut ja päädyin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa. Varsin mukava ihminen, josta välitän kyllä. Ei voi silti mitenkään verrata siihen ekaan. Ollaan kuitenkin naimissa ja meillä on lapsia ja ollaan ihan onnellisiakin. Että mikäs tässä.
Ne miehet, joista todella kiinnostun ovat niin paljon tasokkaampia kuin minä, ettei olisi ollut toivoakaan yrittää sellaista. Ajanhukkaa. Nyt voin nauttia elämästäni mieheni ja perheeni kanssa ja antaa tasokkaampien etsiä toisiaan.
Seksin suhteen olen joustava, jos tekee mieli niin hyvin voisin harrastaa melkein kenen kanssa vaan. Eli ei haittaa tuupata nykyistä ukkoani vaikken häntä intohimoisesti rakastakaan.
Olen, tällä hetkellä. En kokenut samanlaista perhosia vatsanpohjassa-tunnetta tai automaattista himoa, mitä joidenkin miesten kanssa olen kokenut. Välillä mietin, miten suhteen käy, jos vastaan kävelee mies, joka vie jalat alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Rehellisesti sanottuna tyytyminen alaspäin naiseen on se ainut keino saada pitempi parisuhde.
Tapailin/seurustelin kerran 1v3kk niin että jo ekan yhteisen illan jälkeen tokaisin itselleni että mä en voi ikinä ihastua tähän naiseen.
Mitä enemmän mua kiinnostaa nainen niin sitä nopeammin ne jutut päättyy.
Ei. On toinenkin keino. Hyväksyt että arvioit tasosi pieleen ja älyät, että nainen jonka saat on täsmälleen omaa tasoasi. M35
Ilmeisesti noissa tapauksissa se nainen on kuitenkin sellainen, jonka kanssa mies haluaa seksiä. Ja siksi mies kuvittelee, että kun saisi naisen alentamaan rimaansa niin se tarkoittaisi, että nainen kelpuuttaisi miehen, jota ei luonnostaan pidä haluttavana, mutta silti haluaisi seksiä tämän kanssa. Missä ei ole mitään järkeä. Jos ei saa sellaista, jota pitää haluttavana (vaan joutuu "laskemaan rimaa") niin silloinhan se tarkoittaa, ettei nimenomaan pidä sitä toista haluttavana eli ei halua seksiä hänen kanssaan.
eri
Ilmaisnäytteiden hakijoita 🤢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen, tällä hetkellä. En kokenut samanlaista perhosia vatsanpohjassa-tunnetta tai automaattista himoa, mitä joidenkin miesten kanssa olen kokenut. Välillä mietin, miten suhteen käy, jos vastaan kävelee mies, joka vie jalat alta.
Ellei ole mitään pakottavaa tarvetta olla tuollaisessa suhteessa eroaisin. Kokemusta on. Lyhyen aikaa menee ennen kuin mieli romahtaa.
Nuorempana kerran. En tuntenut mitään vetoa mieheen, hän ei ollut millään tavalla kiinnostava eikä meillä ollut mitään yhteistä. Hän ei ollut myöskään suoranaisen vastenmielinen, ainakaan vielä alussa. Aloin tapailla, koska hän vaikutti kiinnostuneelta - tosin hänenkin kiinnostuksensa minua kohtaan taisi olla varsin laimeaa - enkä halunnut olla yksin. Jossain vaiheessa hänestä sitten paljastui epämiellyttäviäkin piirteitä, jolloin lopetin tapailun.
Muissa seurustelu- ja tapailusuhteissa olen kyllä ollut ainakin jollain tavalla ihastunut tai edes vähän kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, en pysty koskettamaan ja suutelemaan miestä jos en ole itse ihastuntut. Ei vaan pysty myöskään ottamaan mitään kosketteluja vastaan mieheltä jos ei ole kunnon kemiaa. Tapailla voisin kaveripohjalla.
Olen seurustellut jotain 6 kertaa enkä ollut heistä kehenkään ihastunut. Ajattelin, että kyllä ajan myötä ihastun ja rakastun mutta ei siinä koskaan niin käyny. Ne keihin olen ollut ihastunut, ei ole koskaan olleet ihastuneita takaisin vaan olen ollu niille pelkkä vitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, en pysty koskettamaan ja suutelemaan miestä jos en ole itse ihastuntut. Ei vaan pysty myöskään ottamaan mitään kosketteluja vastaan mieheltä jos ei ole kunnon kemiaa. Tapailla voisin kaveripohjalla.
Mulle tulee oksennusrefleksi jos suutelen miestä tai naista kenestä en ole kiinnostunut. Siis ihan kirjaimellisesti alan yökkimään. Tämän koettuani useamman kerran en enää yritä mitään jos on en ole tosissani ihastunut.
Olen. Mies oli treenattu ja hyvän näköinen, ajattelin että sehän riittää. Luonteeltaan hän oli liian pehmeä ja aloitekyvytön. Ennen pitkää alkoi ärsyttää. Olin nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Rehellisesti sanottuna tyytyminen alaspäin naiseen on se ainut keino saada pitempi parisuhde.
Tapailin/seurustelin kerran 1v3kk niin että jo ekan yhteisen illan jälkeen tokaisin itselleni että mä en voi ikinä ihastua tähän naiseen.
Mitä enemmän mua kiinnostaa nainen niin sitä nopeammin ne jutut päättyy.
Ei. On toinenkin keino. Hyväksyt että arvioit tasosi pieleen ja älyät, että nainen jonka saat on täsmälleen omaa tasoasi. M35
Ei se silti mitään ihastumista ole, ja siitähän ketjussa oli kyse.
En vastannutkaan ketjuun vaan arvon tasoteoreetikon kommenttiin.
Vierailija kirjoitti:
En, en pysty koskettamaan ja suutelemaan miestä jos en ole itse ihastuntut. Ei vaan pysty myöskään ottamaan mitään kosketteluja vastaan mieheltä jos ei ole kunnon kemiaa. Tapailla voisin kaveripohjalla.
Nirsoilija menettää tässäkin asiassa paljon. Itse olen saanut monet hyvät panot sellaisilta mitkä ei oikeastaan kiinnosta pätkääkään tai ovat saattaneet olla hiukan vastenmielisiäkin mutta jos olen ollut pienessä hönössä niin ei ole haitannut. Määrä korvaa laadun. N28v
Olen nuorempana, mutta en enää pitkään aikaan. Mieluummin olen kokonaan ilman seksiäja läheisyyttä kuin haen niitä ihmiseltä, josta en olisi kiinnostunut.
Toki mulla on taipumus kiinnostua vääristä miehistä ja särkeä symeni, mutta sitähän tässä ei kysytty :D
No juu. Ikävä kyllä vastapuoli oli korviaan myöten ihastunut minuun ja häntä sitten vähän satutin, kun hän taisi olla minulle vain laastari. Emme tapailleet kauan. Muistot on kyllä ihania, vaikken ollutkaan head over heels
Olen seurustellut, olen nainen. Tää on ihan pimeetä, ei ole enää tätä ongelmaa. Nuorena kuitenkin muhun ihastui useinkin yksipuolisesti vähän kaikenlaisia omanikäisiä koulusta ja kaveripiiristä. Jotenkin vaan ajauduin seurustelemaan niiden kanssa kun en osannut pitää loitolla. Hitto vie yksi tarttui mukaan joistain kotibileistä kun oli ihan mukava kaverimielessä. Alettiin sitten jotenkin kummasti seurustella, nuori mies siis ilmestyi seuraani päivittäin kun ei mulla ollut muutakaan. Sitten se kosikin, menin aivan jäihin, että ai paska, tuohon on oikeesti rakastunut. En siinä järkytyksestä kyennyt sanomaan, että mietin asiaa tms. Vaan kyllä ja purskahdin itkuun. Mies halasi mua ja luuli, että olen onneni kukkuloilla. Oikeesti olin aivan paniikissa, että miten saan tämän jutun peruttua. Kihloissa sitten oltiin ja sitten vielä pilleritkin petti. Mentiin sit naimisiin tän kaverin kanssa ja mies oli aina rakastuneempi. Sitten mulle tuli tällainen syyllisyyden sekainen tunnekriisi ja otin etäisyyttä ja pyöriteltiin eroa. Kun sain olla erossa miehestä ja omaa tilaa, ei ollut siinä vieressä hönkimässä niin aloin nähdä hänet kiinnostavammassa valossa. Mies alkoi vaikuttaa aika seksikkäältä alfalta oikeastaan, sehän onkin ihan huippu. Niin sit viimein rakastuin n. 6 aviovuoden jälkeen 😅 ja vien salaisuuden kyllä hautaan, rakastumisia on niin monenlaista, ettei tämä rakkaalleni aukea ja miksi tunnistaisin. Mutta meni kyllä aivan erilailla kuin suunnittelin tai olisin ikinä uskonut, huhhuh..