Millaisia ovat tuntemanne vuosia sinkkuina olleet naiset?

Mä olen ollut vuosia sinkku ja olen ainakin poikkeuksellisen ruma suomalaiseksi naiseksi, vaikka esim. hoikka olenkin. Lisäksi olen ujo ja sosiaalisesti kömpelö introvertti. Siinäpä se. Miehet eivät minulle tule tekemään aloitteita.

Mulla yksi yli 30-vuotias on ollut 10 vuotta sinkkuna. Hän on aivan ihana ihminen ja ihmettelee itsekkin miksi ketään ei löydy. Mielestäni syynä on se, että hän ei käy missään muualla kuin kaupassa, töissä ja koiran kanssa lenkillä. Hän ei siis käynyt ennen koronaakaan ulkona. Olettaako hän, että joku tulee kotoa hakemaan?! Eikä siis käytä mitään tinderiä tms.

Entinen työkaveri, ja nainen, ehkä 53v. Elää koiran kanssa, seurustellut kuuleman mukaan viimeksi 25 vuotiaana. Syytä en tiedä, varmaan pitää elellä yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla yksi yli 30-vuotias on ollut 10 vuotta sinkkuna. Hän on aivan ihana ihminen ja ihmettelee itsekkin miksi ketään ei löydy. Mielestäni syynä on se, että hän ei käy missään muualla kuin kaupassa, töissä ja koiran kanssa lenkillä. Hän ei siis käynyt ennen koronaakaan ulkona. Olettaako hän, että joku tulee kotoa hakemaan?! Eikä siis käytä mitään tinderiä tms.

Tuo on varmasti se yleisin syy pitkälle sinkkuudelle että ei ole edes esillä missään puhumattakaan siitä että muuten aktiivisesti olisi aloitteellinen.

"- Ainainen negatiivisuus - tiedätte sen ihmistyypin mistä huomaa kilometrin päähän ärtyneisyydestä, että tuo ei ole saanut aikoihin? Kaikessa ja kaikissa on aina jotain vialla, ja hänen huomionsa kiinnittyy aina negatiiviseen."

Tää särähti korvaan ja todella negatiivisesti. Se on seksistinen ja erittäin ärsyttävä tapa ajatella. Sama kun sanoisit, että koska nainen on hankala tai ärsyttävä joten sillä on varmaan menkat.

Maailma on muutenkin yliseksuaalinen ja liikaa seksin ympärillä pyörivä ja tämänkaltainen ajattelu ei sitä ainakaan vähennä.

Negatiivisuudelle on varmaan miljoonia eri syitä ja sinä valitset sen, ettei se ole saanut munaa reikäänsä ja valittaa siksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on hankittu. Tiedän jo millaisia miehet on. Pidän elämästäni enkä halua pilata sitä miehellä. Tiedän kokemuksesta, että ne pilaa sen.

Sama täällä. +Monet erot takana. En jaksa sydänsuruja enää.

Minä päätin että en ala enää istumaan terapiassa toisen ihmisen pääongelmien takia tai syömään psyykelääkkeitä että kestän väkivaltaa ja alistamista mitä parisuhteissa on.

Osa on jättänyt vähäpätöisestä syystä kysymättä multa. Eivät jättäneet naamatusten.

Osan olen jättänyt. Oli sairaalloista mustasukkaisuutta, pettämistä ja väkivaltaa.

Useilla sinkkuilla on (tapailu)kumppani, mutta ei ole sitä tarvetta omia asioita sen enempää hehkuttaa muille. Introverttejä, pitävät suhdeasiat omanatietonaan.

Ap näköjään saanut kunnon haukut. En ymmärrä miksi. Jos kaverinsa on hänen mielestään tuollainen, niin sitten on. 

Minä tiedän kaksi ns. ikisinkkua, molemmat tosin itseäni nuorempia 27-28v. Toinen näistä on juuri tuollainen ap:n kuvailema. Hänen elämässään riittää haasteita, tuntuu että elämä on hänelle kovin vaikeaa ja myöskin valittaa kaikesta. On myös aika itsekeskeinen tyyppi, vaikka tavallaan hänestä tykkäänkin. Mutta siis puhuu itsestään ja PALJON. Niin paljon, että se kiinnittää mielestäni jo huomiota esim. illanvietoissa, en kehtaisi itse tuoda itseäni niin paljon esille. Saatetaan vaikkapa 10 hengen porukalla analysoida hänen jotain ongelmaansa tuntikausia. 

Toinen on sitten taas aika vastakohta, ei tee itsestään mitään numeroa. Aliarvioi itseään kaikessa, on kovin epävarma, mutta kauhean ystävällinen ja empaattinen tyyppi. Sanoisin että näitä minun tuntemiani ikisinkkuja yhdistää iän lisäksi ehkä se, että luulen että kummallakin on jotain haasteita itsetunnon kanssa. Tämä ensimmäinen tyyppi, joka tekee itsestään numeron, on myös syömishäiriöinen ja ei kestä mitään kritiikkiä. Tai ennemminkin tulkitsee kaiken kritiikkinä itseään kohtaan. On kyllä nätti. Toinen taas on ylipainoinen ja häiritsevän tietoinen siitä. Ulkonäkökomplekseja kummallakin. 

Tämän tarkoituksena ei silti ollut väittää, että ikisinkuilla olisi aina ongelmia. Minä vaan tunnen kaksi tällaista, ja heillä sattuu olemaan. 

Ap on saanut pakit kyseiseltä naiselta ja nyt rustaa tänne hänen huonojapuolia ja ihmettelee kun ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on hankittu. Tiedän jo millaisia miehet on. Pidän elämästäni enkä halua pilata sitä miehellä. Tiedän kokemuksesta, että ne pilaa sen.

Melkoisia helmiä olet löytänyt tai sitten olet jotenkin neuroottinen tapaus jonka miehet hylkää paremmin tutustuttuaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla yksi yli 30-vuotias on ollut 10 vuotta sinkkuna. Hän on aivan ihana ihminen ja ihmettelee itsekkin miksi ketään ei löydy. Mielestäni syynä on se, että hän ei käy missään muualla kuin kaupassa, töissä ja koiran kanssa lenkillä. Hän ei siis käynyt ennen koronaakaan ulkona. Olettaako hän, että joku tulee kotoa hakemaan?! Eikä siis käytä mitään tinderiä tms.

Tuo on varmasti se yleisin syy pitkälle sinkkuudelle että ei ole edes esillä missään puhumattakaan siitä että muuten aktiivisesti olisi aloitteellinen.

Täällä yksi pitkään sinkkuna ollut, joka ei ole esillä missään eikä aktiivisesti aloitteellinen. Olen kyllä etsinyt aiemmin aktiivisesti kumppania mutta ketään sopivaa ei löytynyt - vain pettymyksiä toisensa jälkeen. Koko homma alkoi turhauttaa joten päätin jättää sen kokonaan. Tulee sitten jos tulee, jos ei niin ei se mikään maailmanloppu ole. En koe sinkkuuden olevan ongelma josta olisi pakko keinolla millä hyvänsä päästä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ollut kunnolla parisuhteessa, olen tämmöinen erakkoluonne enkä jaksa kauaa olla toisten ihmisten seurassa.

Yksi lapsi on siunaantunut, kaksin elelemme lukiolaisen kanssa, vaikka muukin perhe on läheinen.

En kai minä ihan peruspirjo sitten ole, vaikka ihan tavallinen pulliainen olenkin.

Parisuhteessa en voi edes kuvitella eläväni, ei tulisi mitään. Minulla on omat piintyneet tavat olleet nuoresta asti ja minä en jaksa kotonani mitään draamaa ja puhinaa. En tykännyt koskaan edes seksistä, sillon kun sitä sielä satunnaisesti harrastin. Halusin vain lapsen.

Jotenkin on aina ihmetyttänyt naiset jotka ovat vuosikymmeniä saman miehen kanssa ja joutuvat tarjoilemaan seksiä miehelle viikottain, ettei sille tulisi paha mieli. Minulle sellainen olisi tosi nöyryyttävä elämäntapa. 

Paras ystäväni sattuu olemaan itseni kaltainen ilman miestä viihtyvä nainen myös, vaikka on luonteeltaan aivan vastakohtani, hän kaksi lasta tehnyt ja kasvattanut yksin, eikä todellakaan ottaisi koskaan miestä kotiinsa asumaan.

Kaksin välillä siunailemme kuin vanhat mummelit, miten jotkut tuttumme vaihtavat suhteita kuin sukkia, tai pysyvät iäti kumppaninsa kanssa. Se tuntuu meille niin vieraalta tavalta elää.

Juu ja en ole mikään sinkku, vaikka tuli avauduttua, minusta sinkut ovat ihmisiä jotka ETSIVÄT KUMPPANIA, minä en etsi yhtään mitään enkä halua miestä.

"Joutuvat tarjoamaan seksiä viikoittain"? Eikö mieleen ole juolahtanut, että toiset naiset saattaa nauttia seksistä ja itse haluta sitä? Aika viktoriaaninen ajattelutapa sulla, jos luulet että ainoastaan mies nauttii seksistä ja naiselle se on vain pakollinen paha, joka on kestettävä, "close your eyes and think of England", kuten kuuluisa lainaus menee. Vaikka tällainen olisi ollut totta sinun kohdallasi, niin älä nyt hyvä ihme yleistä sitä kaikkiin muihin naisiin.

Minua ainakin olisi ihan turha säälitellä parisuhteesta ja seksiin "joutumisesta", haluaisin miestäni vaikka joka päivä monta kertaa, mutta pahuksen ukko vaan ei jaksa niin paljon pyöriä lakanoissa kuin itse mielelläni haluaisin. Eli näinkin päin voi mennä, että naisella olisi suhteessa se korkeampi libido. Yhden yön jutut tai monen miehen pyörittely ei kylläkään oo koskaan kiinnostanut. Olen harrastanut seksiä vain oman mieheni kanssa, mutta hänestä en voi saada tarpeekseni.

Aina löytyy poikkeus sääntöön. Mutta YLEENSÄ se on pakkopullaa naisille pitkissä liitoissa ja antamista ilman halua. Sääliseksiä, velvollisuusseksiä.. kutsuttakoon millä nimellä vain, huonoa seksiä. Mies käyttää naistä kassien tyhjentämiseen.

Siksi moni nainen onkin vain helpottunut, jos ukko käy panemassa muualla. Vaikkei siitä puhuttaisi.

Hah, vastaajien suusta tulee nyt kyllä ihan uskomatonta soopaa! Ensimmäinen luonteenpiirre minkä ap kuvaili, oli jatkuva negatiivisuus ja valittaminen, ja sitten oli se jatkuva oikeassa olemisen tarve yms. eli varmaan melkoinen inttäjä kyseessä, jonka kanssa on mahdotonta keskustella mistään henkevästi koska se menee kuitenkin vain riitelyksi. Sen lisäksi joustamaton eli ei varmaan kykene kompromisseihin. Kuka tuollaista ihmistä jaksaisi katsella???

Ja täällä palstamammat kilvan suu vaahdossa että "voi että miten mielenkiintoinen ihminen". Hah! :---DD Persoonallisuushäiriönenhän tuo on.

N32

Yksi sana: pahantuulisia! Herttaisen vastakohtia ja otsarypyt tästä kertomassa. Usein myös odottavat miesten arvostavan uraansa enemmän kuin siinä on todellisuudessa arvostamisen aihetta. 

Yksi on täys munahaukka, harva se viikonloppu uusi ukko käymässä, yksi hiljainen joka ei muutenkaan isoissa joukoissa viihdy, ja kolmas täysin uraan keskittynyt nainen

Vierailija kirjoitti:

Ap näköjään saanut kunnon haukut. En ymmärrä miksi. Jos kaverinsa on hänen mielestään tuollainen, niin sitten on. 

Minä tiedän kaksi ns. ikisinkkua, molemmat tosin itseäni nuorempia 27-28v. Toinen näistä on juuri tuollainen ap:n kuvailema. Hänen elämässään riittää haasteita, tuntuu että elämä on hänelle kovin vaikeaa ja myöskin valittaa kaikesta. On myös aika itsekeskeinen tyyppi, vaikka tavallaan hänestä tykkäänkin. Mutta siis puhuu itsestään ja PALJON. Niin paljon, että se kiinnittää mielestäni jo huomiota esim. illanvietoissa, en kehtaisi itse tuoda itseäni niin paljon esille. Saatetaan vaikkapa 10 hengen porukalla analysoida hänen jotain ongelmaansa tuntikausia. 

Toinen on sitten taas aika vastakohta, ei tee itsestään mitään numeroa. Aliarvioi itseään kaikessa, on kovin epävarma, mutta kauhean ystävällinen ja empaattinen tyyppi. Sanoisin että näitä minun tuntemiani ikisinkkuja yhdistää iän lisäksi ehkä se, että luulen että kummallakin on jotain haasteita itsetunnon kanssa. Tämä ensimmäinen tyyppi, joka tekee itsestään numeron, on myös syömishäiriöinen ja ei kestä mitään kritiikkiä. Tai ennemminkin tulkitsee kaiken kritiikkinä itseään kohtaan. On kyllä nätti. Toinen taas on ylipainoinen ja häiritsevän tietoinen siitä. Ulkonäkökomplekseja kummallakin. 

Tämän tarkoituksena ei silti ollut väittää, että ikisinkuilla olisi aina ongelmia. Minä vaan tunnen kaksi tällaista, ja heillä sattuu olemaan. 

Kaksi täysin eri tyyppistä ihmistä, vastakohtia kuten itsekin sanoit. Ja kumpikaan ei mielestäsi ole hyvä tyyppi. Tulee väkisinkin mieleen että kantasi ei johdu heistä itsestään vaan heidän sinkkuudestaan. Kun tiedät heidän olevan sinkkuja, heidän ominaisuutensa muuttuvat heti negatiivisiksi silmissäsi ja nyrpistät nokkaasi. Mikään ei ole hyvä, ei epävarma ja empaattinen eikä itsevarma ja itsekeskeinen. Ei käy lihava eikä käy laiha.

Tuo ei kerro noista sinkuista mitään. Mutta kertoo paljon sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Ap näköjään saanut kunnon haukut. En ymmärrä miksi. Jos kaverinsa on hänen mielestään tuollainen, niin sitten on. 

Minä tiedän kaksi ns. ikisinkkua, molemmat tosin itseäni nuorempia 27-28v. Toinen näistä on juuri tuollainen ap:n kuvailema. Hänen elämässään riittää haasteita, tuntuu että elämä on hänelle kovin vaikeaa ja myöskin valittaa kaikesta. On myös aika itsekeskeinen tyyppi, vaikka tavallaan hänestä tykkäänkin. Mutta siis puhuu itsestään ja PALJON. Niin paljon, että se kiinnittää mielestäni jo huomiota esim. illanvietoissa, en kehtaisi itse tuoda itseäni niin paljon esille. Saatetaan vaikkapa 10 hengen porukalla analysoida hänen jotain ongelmaansa tuntikausia. 

Toinen on sitten taas aika vastakohta, ei tee itsestään mitään numeroa. Aliarvioi itseään kaikessa, on kovin epävarma, mutta kauhean ystävällinen ja empaattinen tyyppi. Sanoisin että näitä minun tuntemiani ikisinkkuja yhdistää iän lisäksi ehkä se, että luulen että kummallakin on jotain haasteita itsetunnon kanssa. Tämä ensimmäinen tyyppi, joka tekee itsestään numeron, on myös syömishäiriöinen ja ei kestä mitään kritiikkiä. Tai ennemminkin tulkitsee kaiken kritiikkinä itseään kohtaan. On kyllä nätti. Toinen taas on ylipainoinen ja häiritsevän tietoinen siitä. Ulkonäkökomplekseja kummallakin. 

Tämän tarkoituksena ei silti ollut väittää, että ikisinkuilla olisi aina ongelmia. Minä vaan tunnen kaksi tällaista, ja heillä sattuu olemaan. 

Heh, huvittava lukea 48v ikisinkkuna kun noin nuoria kutsutaan "ikisinkuiksi".

Mutta tiedän kyllä että parikymppisenä sitä kuvittelee elävänsä elämänsä ehtoopuolella. 😂😂😂

Toisaalta voi olla, että sen näkee toisista jo parikymppisenä onko parisuhdetyyppi vai viihtyykö paremmin yksin.

Tiedän yhden aina yksin eläneen naisen, kunnes meni naimisiin 6kymppisenä. Että on kai meittiä kaikenlaisia.

Jotkut tuhlaavat nuoruutensa parisuhteissa ja haluavat olla keski-iästä alkaen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ap näköjään saanut kunnon haukut. En ymmärrä miksi. Jos kaverinsa on hänen mielestään tuollainen, niin sitten on. 

Minä tiedän kaksi ns. ikisinkkua, molemmat tosin itseäni nuorempia 27-28v. Toinen näistä on juuri tuollainen ap:n kuvailema. Hänen elämässään riittää haasteita, tuntuu että elämä on hänelle kovin vaikeaa ja myöskin valittaa kaikesta. On myös aika itsekeskeinen tyyppi, vaikka tavallaan hänestä tykkäänkin. Mutta siis puhuu itsestään ja PALJON. Niin paljon, että se kiinnittää mielestäni jo huomiota esim. illanvietoissa, en kehtaisi itse tuoda itseäni niin paljon esille. Saatetaan vaikkapa 10 hengen porukalla analysoida hänen jotain ongelmaansa tuntikausia. 

Toinen on sitten taas aika vastakohta, ei tee itsestään mitään numeroa. Aliarvioi itseään kaikessa, on kovin epävarma, mutta kauhean ystävällinen ja empaattinen tyyppi. Sanoisin että näitä minun tuntemiani ikisinkkuja yhdistää iän lisäksi ehkä se, että luulen että kummallakin on jotain haasteita itsetunnon kanssa. Tämä ensimmäinen tyyppi, joka tekee itsestään numeron, on myös syömishäiriöinen ja ei kestä mitään kritiikkiä. Tai ennemminkin tulkitsee kaiken kritiikkinä itseään kohtaan. On kyllä nätti. Toinen taas on ylipainoinen ja häiritsevän tietoinen siitä. Ulkonäkökomplekseja kummallakin. 

Tämän tarkoituksena ei silti ollut väittää, että ikisinkuilla olisi aina ongelmia. Minä vaan tunnen kaksi tällaista, ja heillä sattuu olemaan. 

Vastauksesi pointit ovat yhtä epärelevantteja, kuin todeta että maapallo on pyöreä. Kaikissa, ihan kaikissa ihmisissä, on vikoja ja puutteita. Niin fyysisiä kuin henkisiä. Kukaan meistä ei ole täydellinen.

Nuo kuvailemasi ominaisuudet eivät ole este parisuhteelle. On naisia, joilla on vaikkapa päide -ja mielenterveysongelmia kasapäin, ja he siltikin seurustelevat.

Ymmärrätkö että ei sinkkuuteen liity viat tai niiden puute/vakavuusaste ja että on myös henkilöstä itsestään kiinni, onko sinkkuna vai ei? Ei suhteeseen vain ajauduta vasten tahtoaan. Onhan ihmisellä oma tahto, halu ja toiveet. Toiset yksinkertaisesti viihtyvät paremmin yksin.

Jos ei itselle sopivaa kumppania löydy, niin miksi haluaisin seurustella? Ihan turha olisi meikäläisen alkaa luettelemaan fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksiani, kun ne ovat vähäpätöinen seikka sen asian suhteen, että olen sinkku.

Tämä asia on myös tuuripeliä. Kaikille ei löydy sopivaa. Se ei ole aina itsestä kiinni. On tilanteita ja asioita, joita ei voi itse ohjailla miten haluaa. Jos joku taasen päättää olla yksin, on se henkilön oma valinta. Sama koskee toki seurustelua. Kaikki on vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja jokainen miettii omalla kohdallaan, että mitkä ovat ne syyt tehdä mikäkin päätös.

Kumma että muut katsovat asiakseen joko holhota toista ihmistä tai sitten tekevät pinnallisiin seikkoihin perustuen päätelmiä siitä, miksi joku on sinkku. Jännä että sama jos tehdään seurustelevista ihmisistä, niin joku aina älähtää ja vetää ties minkä kortin esille.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sana: pahantuulisia! Herttaisen vastakohtia ja otsarypyt tästä kertomassa. Usein myös odottavat miesten arvostavan uraansa enemmän kuin siinä on todellisuudessa arvostamisen aihetta. 

😂 No huhhuh. Yksin tai lastensa kanssa elävät naisethan ovat kaikkein onnellisin ihmisryhmä.

Miehet ne niitä ryppyjä ja huonoa mieltä naisille saavat aikaan.

Mitä ihmeen "ura" kaikilla on, useimmat on ihan tavallisia duunareita tai vaikka työttömiä/eläkkeellä.

Yksi on ainakin ihan sanalla sanoen nirso.