Apua! Tyttäreni haluaa lääkikseen, mitä lukion kursseja kannattaa ottaa?
Tyttäreni aloittaa ensi syksynä lukion ja ollaan yhdessä mietitty tulevia kursseja. Hänellä olisi tähtäimessä (Kuopion) lääketieteellinen. Omista lukiovuosistani on kulunut jo niin monta vuotta, etten häntä kurssien kanssa oikein osaa neuvoa, joten pyytäisinkin teidän av-mammojen apua.
Ilmeisesti kemian, fysiikan, biologian ja pitkän matematiikan kurssit ovat tärkeimmät. Entäs terveystieto? Siitä ei kai pääsykokeessa kysytä, mutta saisiko sen kirjoittamisesta helposti pisteitä?
Terveystieto kuulostaisi hänen mielestään mielenkiintoiselta, mutta kurssimäärä hipoo 36:tta jo ennen sen valintaa. Pelkään, ettei tyttö jaksa jos kursseja kertyy jo ensimmäiselle vuodelle lähes 40 (jos siis ottaa terveystiedonkin). Mitähän tässä tilanteessa osaisi tehdä? Minä en ole lääkikseen itse koskaan hakenut, joten pelottaa että neuvon väärin. Opolta ei tyttö kuulemma ole saanut apua.
Kommentit (101)
Eihän ensimmäisenä vuotena pitäisi olla mitään terveystiedon valinnaisia kursseja?
Kaikki matikka (pitkänä), fysiikka, kemia ja biologia mitä on tarjolla.
Terveystietoa on turha ottaa.
"Lääketieteen lisensiaatin koulutus ohjelmaan voi päästä vain valintakokeen kautta. Yksipäiväinen valintakoe on toukokuussa. Valintakoe koostuu integroiduista tehtävistä, jotka pohjautuvat biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan." http://www.uef.fi/sv/laake/opiskelijavalinta
Kuten tuossa aikaisemmin sanottiinkin: fysiikka, kemia, biologia ja pitkä matematiikka. On hyvä huomata, että tällä kokoonpanolla tulee väkisinkin hyvin paljon kursseja ja lukion päättyessä kursseja on suoritettuna yhteensä noin 100 kpl. Tämä taas tarkoittaa pitkiä koulupäiviä. Jos jaksaminen huolettaa, suosittelen lämpimästi lukion käymistä 3,5 tai 4 vuodessa.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:57"]
Onks Kuopiossa lääkis? :-D
[/quote]
On. Tuossa ylempähän on linkkikin sen nettisivuille.
Vaikka lääkis ei olisikaan se oma juttu, tuolla aineyhdistelmällä on paljon paremman mahkut hakea ja valmistua johonkin oikeasti arvostettuun ja hyväpalkkaiseen ammattiin. Esim. tekniseltä alalta löytyy paljon aloja, jotka ovat ihan muuta kuin jotain perinteistä öljynhajuista konetekniikkaa tai "tylsää peruskoodaamista". Esim. lääketieteen tekniikka, ympäristöteknologia, energiateknologia, materiaalisuunnittelu, liikennesuunnittelu, avaruustutkimus, viestintäteknologia jne. jne. Näillä aloilla on myös tulevaisuudessa töitä ja sinne tarvitaan fiksuja nuoria naisia mukaan. Sääli, että suuri osa tytöistä valitsee edelleen ne "kielet ja psykan ja ehkä haluaa lukeen sit jotain viestintää tai psykaa tai jotain". Näillä valinnoilla lyö yleensä tulevaisuutensa lukkoon sinne matalapalkkaisille ja ruuhkaisille humanistialoille, joilla tehdään harjoittelutkin ilmaisina, jotta johonkin saa varvasta oven väliin ja vähän verkoston nurkkaa kudottua ja ollaan sitten vuosia akateemisina Siwan kassoina tai Lindexin myyjänä, kun sitä "viestintää ja psykologiaa" haluaa lukemaan ne tuhannet muutkin tytöt ja niitä työpaikkoja ei sitten olekaan missään.
Siinähän ne tuleekin, eli fy-ke-bi on ehdottomat vaatimukset. Laskurutiini pitää olla, mutta en tiedä onko se pitkä matikkaa tasan ehdoton. Jos se tuntuu hyvältä ja sujuu, niin mikä ettei. Minä en sitä lukenut, mutta lääkikseen pääsin 20nen parhaan joukossa. En ole mikään huippu, tavallinen E:n paprut kirjoittanut tyttö, joka vain oli valmis tekemään hurjasti töitä unelmansa eteen. Perse oli siis penkissä ja laskin, laskin ja laskin...
Uudessa kokeessa painottuneet nyt erittäin paljon myös AINEISTO, on ollut hyvin make it or break it raja - tätä olisi kanssa erittäin hyvä harjoitella, esim. äidinkielestä jotain tekstianalyysi/-lukemis kursseja?
Terkuin lääkiksessä kolmatta vuotta.
Panostus kemiaan ja fysiikkaan. Lyhyt matikkakin riittää. Biologiaa voi lukea/kerrata sitten ennen pääsykoetta.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:01"]
Panostus kemiaan ja fysiikkaan. Lyhyt matikkakin riittää. Biologiaa voi lukea/kerrata sitten ennen pääsykoetta.
[/quote]
Eikös fysiikan ymmärtämiseen tarvita kuitenkin se pitkä matikka?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:44"]
Bilsa, fysiikka, kemia ovat ehdottomat. Lisäksi pitkä matikka kannattavaa. Terveystietoa ei tarvitse.
[/quote]
Ehkä ap tarkoitti että terveystieto voisi olla helppo reaaliaine kirjoittaa? Eikös reaaleista saa pisteitä jos pääsee sisään yo-todistus + valintokoe -kiintiössä?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:01"]
Panostus kemiaan ja fysiikkaan. Lyhyt matikkakin riittää. Biologiaa voi lukea/kerrata sitten ennen pääsykoetta.
[/quote]
Eikös fysiikan ymmärtämiseen tarvita kuitenkin se pitkä matikka?
[/quote]
Tarvitaan. Ja tietenkin laskurutiinin pitää olla kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:33"][quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 02:01"]
Panostus kemiaan ja fysiikkaan. Lyhyt matikkakin riittää. Biologiaa voi lukea/kerrata sitten ennen pääsykoetta.
[/quote]
Eikös fysiikan ymmärtämiseen tarvita kuitenkin se pitkä matikka?
[/quote]
Tarvitaan. Ja tietenkin laskurutiinin pitää olla kunnossa.
[/quote]
Laskurutiinin pitää olla rautaisa! (Kun katson nyt omaa pari vuotta vanhaa pääsykoetta, niin en tajua miten oon osannu laskea ne laskut niin nopeaa ja rutiinilla :D, mutta pari kuukautta vain laskemista ennen pääsykoetta rakensi melkoisen rutiinin.) Mutta fysiikassa ei tarvita matikkaa mitä ei tule lyhyessä matikassa...joku hassu laskutapa ehkä, mutta ne oppii sitten fysiikankin kautta kyllä. Jos intoa riittää niin totta kai voi tehdä sen pitkän matikan, mutta ei sille tarvetta ole. Lyhyessä matikassa tulee enemmän tilasto- ja todennäköisyyslaskentaa, mistä paljon enemmän hyötyä entä integroinnista :)
Missä maailmassa 14 elää? JOs sinä pärjäät työssäsi ja elämässäsi tuolla matikka määrällä, niin onnea.
Lääkikseen pitkä matikka, laajat fysiikan ja kemian kurssit sekä biologia. Siinä onkin sitten jo pääsykoekirjat valmiina.
Ainoastaan noista saa reaalin todistuspisteitä lisäksi siis matikasta parhaasta kielestä ja äidinkielestä.
Terveystiedosta ei saa yhtään mitään, tai esim. psykologiasta. Nämä asiat tarkistettavista yliopistojen sivuilta.
No en minä mitään derivointeja tai korkeamman tason yhtälöitäkään ratko.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 17:52"]
Kemia, fysiikka, biologia ja matematiikka. Ainakin Turun lääketieteellisessä oli viime vuonna ensimmäisen kerran käytössä uusittu pääsykoe, jossa vaatimuksena ko. aineiden lukio-oppimäärä. Ei siis erillistä pääsykoekirjaa.
[/quote]
Mites esim. biologian valinnaiset extrakurssit eli sellaiset joista ei kysytä yo-kokeissa? Voiko ne kuitenkin sisältyä lääkiksen pääykokeeseen?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:49"]
Pitkä fysiikka ei toimi ilman pitkää matikkaa. Pitkässä matikassa kehittyy laskurutiinia, kun sitä on joka jaksossa. Lisäksi kemiaa ja biologiaa mahdollisimman paljon. Ei tarvitse muita valinnaisaineita sitten enää valitakaan :)
[/quote]
Lukiossa valitaan yleensä joku kieli englannin ja ruotsin rinnalle. Mahtuuko fy-ke-bi-pitkä matikka -yhdistelmän jälkeen ohjelmistoon enää sitä uutta kieltä vai paukkuuko kurssirajat tai oma jaksaminen? Onko kokemusta?
- lääkistä miettivä
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:59"]
Kuten tuossa aikaisemmin sanottiinkin: fysiikka, kemia, biologia ja pitkä matematiikka. On hyvä huomata, että tällä kokoonpanolla tulee väkisinkin hyvin paljon kursseja ja lukion päättyessä kursseja on suoritettuna yhteensä noin 100 kpl. Tämä taas tarkoittaa pitkiä koulupäiviä. Jos jaksaminen huolettaa, suosittelen lämpimästi lukion käymistä 3,5 tai 4 vuodessa.
[/quote]
Jos jaksaminen huolettaa lukiossa, ei ehkä kannata kauheasti harkita yliopisto-/korkeakouluopintoja.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 19:41"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:59"]
Kuten tuossa aikaisemmin sanottiinkin: fysiikka, kemia, biologia ja pitkä matematiikka. On hyvä huomata, että tällä kokoonpanolla tulee väkisinkin hyvin paljon kursseja ja lukion päättyessä kursseja on suoritettuna yhteensä noin 100 kpl. Tämä taas tarkoittaa pitkiä koulupäiviä. Jos jaksaminen huolettaa, suosittelen lämpimästi lukion käymistä 3,5 tai 4 vuodessa.
[/quote]
Jos jaksaminen huolettaa lukiossa, ei ehkä kannata kauheasti harkita yliopisto-/korkeakouluopintoja.
[/quote]
Tuota noin, minusta yliopisto-opiskelu (puhun omasta kokemuksestani n. 5 vuoden takaa) oli huomattavasti helpompaa kuin lukio-opiskelu. Lukio oli kaikkea mahdollista sekaisin ja yliopistossa sai lukea sitä mikä kiinnosti ihan oikeasti. Yliopistolla sai myös skipata luennot jos niin halusi. Lukiossa kaikki oli pakollista. Minä ainakin jaksoin paljon paremmin yliopistovuodet kuin ne kolma vuotta lukiossa.
t. ei mikään matikkanero eliittioppilas mutta silti nykyään eläinlääkäri
Bilsa, fysiikka, kemia ovat ehdottomat. Lisäksi pitkä matikka kannattavaa. Terveystietoa ei tarvitse.