Miksi et meikkaa?
Tai mitenkään kaunistaudu? En tarkoita etteikö ilman meikkiä voisi olla kaunis, mutta en ymmärrä naisia, jotka kulkevat kuin mitkäkin metsänpeikot. Varsinkin jos on mies, eikö olisi ihan mukavaa olla ilo toisen silmälle vaikkei itseä niin kiinnostaisikaan? En tarkoita pahaa, jokainen tekee omat valintansa :)
Kommentit (75)
Ei sitä miestä muutenkaan kiinnosta.
Olen mielestäni ihan riittävän ok:n näköinen ilmankin meikkiä. Ei minusta meikitön nainen ole kuin "mikäkin metsänpeikko", jos hiukset on siististi ja siistit vaatteet päällä.
Olen ilo silmälle ilman meikkiäkin. Hiuksia laitan vähän niin en näytä peikolta.
Meikkaaminen ei tarkoita samaa kuin kaunistautuminen. Nainen voi olla ilo silmälle myös ilman meikkiä. Tosin on sitten sellaisiakin naisia kuin ap, jotka joutuvat piilottamaan todellisen naamansa tunkkaisen pakkelikerroksen alle.
Viittiikö se mieskään aina tehdä mitään ulkonäkönsä eteen esim avioliitos?
Viittiikö se mieskään aina tehdä mitään ulkonäkönsä eteen esim avioliitos?
Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin meikkaaminen ja muut pinnalliset asiat. Ja joskus on pakko priorisoida mihin sen muutaman minuutin aamulla käyttää kun ei ylimääräisiä ole. Ennemmin pesen hampaat kuin käytän sen ajan naaman pakkelointiin. Eri asia taas on töihin mennessä, silloin on asiakaspalvelutyössä velvollisuus olla edustavamman näköinen. Ja kyllä se mies on ilahtuneempi esim ruuasta töiden jälkeen kuin että nälkäisenä kattelis mun meikattua naamaa kun nätti olen ilmankin.
Olisi ihanaa, jos et tarvitsisi meikata. Mulla on tosi tunmat silmäluomet (verisuonia pinnassa) ja couperosaa poskissa, pakko vähän tasottaa.
Arkisin en viitsi jonkun parin tunnin luennon vuoksi meikata. Varsinkin, kun aamuisin ei tunnu olevan ylimääräisiä minuutteja moiseen. Koen myös näyttäväni ihan ihmiseltä ilman meikkiä, kun iho on hyvä ja tummat piirteet luonnostaan. Menot ja juhlallisuudet toki asia erikseen.
Meikkaamattomat kasvot on helpompi putsata työn jäljiltä kun joutuu välillä käymään kaupassa tai asioilta. Onnistun aina maalatessa tai luonnostellessa suttaamaan naamani hiileen tai väreihin.
Ensinnäkään en osaa (ripsarinlaittoa lukuunottamatta), joten olisin kamalampi meikillä kuin ilman kun itse meikkaisin. Toisekseen ihoni on kausittain huonossa kunnossa enkä halua tukkia huokosia turhaan. Kolmanneksi naamani ja pääni hikoaa jo pienestä rasituksesta (aina ollut näin), joten meikit valuisivat pitkin poskia ja niitä saisi olla koko ajan laittamassa kuntoon.
Olen ammatiltani seppä joten tuo meikkaaminen ei oikein istu työhöni. 10-tuntisen työpäivän jälkeen ja taottuani ahjossa siitä puolet, ei noenmustaan naamaani kannata mitään tököttiä käyttää. Sitä paitsi olen nätti ilmankin. Meikkaamiseen menee paljon aikaa ja rahaa, miettikää kuinka paljon miehillä on aikaa aamuisin verrattuna meikkaaviin naisiin! Lisäksi vastustan eläinkokeita, toisin kuin meikkijätit Loreal, Maybelline sun muut.
En ehdi aamuisin. Hyvä jos ehdin suihkun jälkeen ajaa parran ja siistiä kulmat. Enkä oikein kehtaa, jotenkin "tyttömäistä". Jotkut kaverit värjäävät hiuksiaan jos on harmaita seassa. Ja muutama käyttää kyllä peitevoidetta, ainakin jos laittautuu paremmin.
Eipä onneksi tarvitse miehenkään takia meikata, kun pitää minusta enemmän täysin luonnollisena. Esim. ripsiväriä pitää rumana, saati jotain vahvoja pakkelikerroksia, jotka myös haisevat ja maistuvat pahoilta. Minä taas en koe, että ulkonäön korostaminen olisi mitenkään tärkeää, minussa on paljon muitakin hyviä ominaisuuksia, joten siisti ulkomuoto saa riittää.
Mä en meikkaa, koska mulla on niin kuivat silmät, että joudun laittamaan silmätippoja monta kertaa päivässä. Meikki myös ärsyttää silmiä.
Musta meikki tuntuu pahalta iholla. Oon ennen meikannut, mutta en voisi enää laittaa meikkivoidetta tai puuteria. Käytän kajalia, se on ok, kun ei varise tai mene muutoin silmiin, mutta esim. ripsiväriä en voi käyttää, koska kaikki vaihtoehdot vain ovat huonoja ja tuntuvat pahalta silmissä.
Miksi ihmeessä minun pitäisi meikata? Joskus saatan toki ripsiväriä laittaa, mutta muita meikkejä en edes omista. Pukeudun kylläkin siististi ja hiuksistani pidän huolta eli en ymmärrä miten meikittömyys tekisi minusta "metsäpeikon".
Mieheni rakastaa minua tälläisenä. Jos joku tuntematon mies tai nainen ajattelee, että tuota meikitöntä tyyppiä en kyllä omakseni haluaisi niin mitä sitten? Minulla on jo aivan ihana mies ja jos joku päivä vielä sinkku olisin niin en siltikään haluaisi itselleni puolisoa, joka ei minua hyväksyisi sellaisena kuin olen.
Miksi meikkaisin? Etkö ole ap koskaan miettinyt, miksi sinulla on tarve meikata, kuulutko jopa niihin naisiin, jotka eivät kykene menemään ulos ulko-ovestaan, jos ei ole meikit naamassa?
Miksi en meikkaa itse; ei kiinnosta, kelpaan itselleni ja lähipiirilleni näinkin. Minulla on muutakin sisältöä elämässäni kuin ulkonäköni, jossa ei ole mitään valittamista tai erityistä meikillä korjattavaa. Elämä on helpompaa (kun aikaa ei kulu meikkaamiseen, tuotteiden ostamiseen jne.), iho ei rasitu turhista kemikaaleista ja olen aina valmiina astumaan ulos ovesta. Aamulenkki klo 6 ei tuota ongelmia, vaikka heräisin vain 5 minuuttia aikaisemmin.
Mutta jokainen tavallaan, jos tykkää meikata, niin siitä vain!
Luonnonkaunis on puhtaasti kaunis.
Ei jaksa meikata kun tätä naamaa kummiskaan saa kauniimmaksi. Ja meikki aina pahentaa aknea entistään. Hiusten osalta näänkin sitten vaivaa enemmän.