Lue keskustelun säännöt.
Miksi et meikkaa?
31.03.2014 |
Tai mitenkään kaunistaudu? En tarkoita etteikö ilman meikkiä voisi olla kaunis, mutta en ymmärrä naisia, jotka kulkevat kuin mitkäkin metsänpeikot. Varsinkin jos on mies, eikö olisi ihan mukavaa olla ilo toisen silmälle vaikkei itseä niin kiinnostaisikaan? En tarkoita pahaa, jokainen tekee omat valintansa :)
Kommentit (75)
Ei kiinnosta tarpeeksi, eikä arjessani ole yleensä tilanteita joissa pitäisi näyttää edustavalta. Ei ne miehet huomaa, onko ripsaria vai ei. En ala todellakaan meikata sen takia että ap:n mielestä "pitäisi". Kyllä arkena pitää saada liikkua meikeissä tai meikeittä oman maun mukaan, jos ei työ tms. edellytä edustavaa ulkonäköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tarvetta yrittää näyttää joltain muulta kuin mitä oikeasti olen. Itsekin pidän enemmän meikittömien kun meikattujen ihmisten ulkonäöstä. Luonnollisuus on mielestäni kaunista ja rohkeaa ;)
Mies tykkää minusta ilman meikkiä joten käytän hyvin harvoin, enkä näytä miltään rumalta jos ei pakkelia naamassa.
Kummallinen ajatus, että jos ei meikkaa, on metsänpeikko.
Mä olen aikanaan joutunut meikkaamaan töiden takia, saanut ammattilaisilta opetusta meikkaamiseen ja neuvoja tuotteiden valintaan. Silti en vaan tykännyt enkä löytänyt iholleni sopivia ja mukavia tuotteita - vaihdoin toisenlaisiin töihin kymmenkunta vuotta sitten, enkä ole sen koommin meikannut kertaakaan. Ihana vapaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni tarkoitus ei ole olla ilo muiden silmille eikä meikkaaminen kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen on kaunis ilman meikkiä ja jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista, luonnonkaunista. Jos jatkuvasti käyttää joka arkipäivä meikkiä, eikä anna ihon levätä iho siitä kärsii. Meikinpoiston jälkeen monen iho punoittaa ja näyttää ärsyyntyneeltä.
Mutta miksi pitäisi meikata? Onko meikkaaminen nykynaiselle normi, jota ilman ei "kehtaa" mennä ulos julkisille paikoille? Miksi on näin? Pitääkö asiakaspalvelutyössä käyttää ripsiväriä ja poskipunaa? Miksi? Mitä palvelua myy? Eikö riitä että on siisti ja puhdas?
Moni haluaa peittää satunnaisen punoittavan näppylän tai häivyttää tummia silmänalusia, ettei näyttäisi sairaalta tai väsyneeltä mutta miksi pitäisi tavan takia käyttää usein ripsiväriä, huulipunaa, poskipunaa ja muita värikosmetiikan tuotteita? Musta ja tumma ripsiväri näyttää aika luonnottomalta muuten kovin vaalealla ihmisellä.
Minä olen myös miettinyt että on jokseenkin erikoista että pitää aina meikata joka paikkaan. Kärjistetysti siis pitää laittaa naamari joka kerta kun vie roskat tai käy kaupassa?
Monella tämä roskismeikki on sama kuin minun juhlameikki ja usein onkin oudon alipukeutunut olo kun muut laittaa metrin ripset ja 7 kerrosta tasottavaa, korostavaa, tummentavaa, häivyttävää, kiiltoa vievää jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen ajatus, että jos ei meikkaa, on metsänpeikko.
Mä olen aikanaan joutunut meikkaamaan töiden takia, saanut ammattilaisilta opetusta meikkaamiseen ja neuvoja tuotteiden valintaan. Silti en vaan tykännyt enkä löytänyt iholleni sopivia ja mukavia tuotteita - vaihdoin toisenlaisiin töihin kymmenkunta vuotta sitten, enkä ole sen koommin meikannut kertaakaan. Ihana vapaus!
Ei kai olekaan, jos muuten pitää huolta itsestään. Eli hiukset ovat siististi, vaatteet hyvin omaan kroppaan istuvat ja käyttää värejä, jotka sopivat itselle. Mutta monella suomalaisella on sellainen "minähän en niihin pynttäytyjiin kuulu" -asenne. Eli se meikkaamattomuus usein on vain yksi asia, mistä ei kiinnosta pitää huolta, koska kaikki vähänkin ulkonäköön liittyvä vaivannäkö nähdään turhamaisena ja nolona pynttäytymisenä. Paras ja käytännöllisin väri on musta, vaikka se vanhentaisi ja tekisi väsyneen näköiseksi. Legginsit ja muodoton hemulimekko sopivat tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, jne...
Ei ole minkäänlaista sisäsyntyistä kiinnostusta asiaan, enkä murru ulkoisen paineen alla. Pidän naamastani meikittömänä ja vaatteistani sellaisina, kuin ovat. Hymy tekee ihmisestä kauniin, ei kemikaalit. Toki ihailen sitä, kun muut osaavat tehdä upeita meikkejä ja näyttävät kauniilta :) Minulle on myös sinänsä aivan sama, mitä vastakkainen sukupuoli ulkonäöstäni ajattelee. Haluan rinnalleni ihmisen, joka näkee pintaa syvemmälle. -N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies tykkää minusta ilman meikkiä joten käytän hyvin harvoin, enkä näytä miltään rumalta jos ei pakkelia naamassa.
Eli kun mies ei tykkää, niin et sinäkään sitten?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minkäänlaista sisäsyntyistä kiinnostusta asiaan, enkä murru ulkoisen paineen alla. Pidän naamastani meikittömänä ja vaatteistani sellaisina, kuin ovat. Hymy tekee ihmisestä kauniin, ei kemikaalit. Toki ihailen sitä, kun muut osaavat tehdä upeita meikkejä ja näyttävät kauniilta :) Minulle on myös sinänsä aivan sama, mitä vastakkainen sukupuoli ulkonäöstäni ajattelee. Haluan rinnalleni ihmisen, joka näkee pintaa syvemmälle. -N20
Onko tämä totta Suomessa? Mielestäni enemmänkin naiset saavat lokaa niskaansa, jos panostavat meikkaamiseen ja ulkonäköön. Eli ulkoinen paine nimenomaan painostaa suomalaisia naisia olemaan meikkaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen on kaunis ilman meikkiä ja jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista, luonnonkaunista. Jos jatkuvasti käyttää joka arkipäivä meikkiä, eikä anna ihon levätä iho siitä kärsii. Meikinpoiston jälkeen monen iho punoittaa ja näyttää ärsyyntyneeltä.
Mutta miksi pitäisi meikata? Onko meikkaaminen nykynaiselle normi, jota ilman ei "kehtaa" mennä ulos julkisille paikoille? Miksi on näin? Pitääkö asiakaspalvelutyössä käyttää ripsiväriä ja poskipunaa? Miksi? Mitä palvelua myy? Eikö riitä että on siisti ja puhdas?
Moni haluaa peittää satunnaisen punoittavan näppylän tai häivyttää tummia silmänalusia, ettei näyttäisi sairaalta tai väsyneeltä mutta miksi pitäisi tavan takia käyttää usein ripsiväriä, huulipunaa, poskipunaa ja muita värikosmetiikan tuotteita? Musta ja tumma ripsiväri näyttää aika luonnottomalta muuten kovin vaalealla ihmisellä.
Minä olen myös miettinyt että on jokseenkin erikoista että pitää aina meikata joka paikkaan. Kärjistetysti siis pitää laittaa naamari joka kerta kun vie roskat tai käy kaupassa?
Monella tämä roskismeikki on sama kuin minun juhlameikki ja usein onkin oudon alipukeutunut olo kun muut laittaa metrin ripset ja 7 kerrosta tasottavaa, korostavaa, tummentavaa, häivyttävää, kiiltoa vievää jne.
Ei kai se nyt ole mikään naamari, jos kevyesti meikkaa. Tasoittaa ihon ja laittaa vaikkapa ripsaria ja sävyttävää huulirasvaa. Jotenkin tuntuu, että meikkaamisen vastustajat yrittävät tehdä tästä asiasta kärkipäiden taistelua. Joko pitää olla täysin meikkaamatta tai sitten on hirveä pakkelinaama, jolla on aina naamari päällä. Siltä väliltäkin on mahdollisuuksia olemassa. Eli ns. pientä huolittelua meikin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minkäänlaista sisäsyntyistä kiinnostusta asiaan, enkä murru ulkoisen paineen alla. Pidän naamastani meikittömänä ja vaatteistani sellaisina, kuin ovat. Hymy tekee ihmisestä kauniin, ei kemikaalit. Toki ihailen sitä, kun muut osaavat tehdä upeita meikkejä ja näyttävät kauniilta :) Minulle on myös sinänsä aivan sama, mitä vastakkainen sukupuoli ulkonäöstäni ajattelee. Haluan rinnalleni ihmisen, joka näkee pintaa syvemmälle. -N20
Onko tämä totta Suomessa? Mielestäni enemmänkin naiset saavat lokaa niskaansa, jos panostavat meikkaamiseen ja ulkonäköön. Eli ulkoinen paine nimenomaan painostaa suomalaisia naisia olemaan meikkaamatta.
Tarkoitin, että vaikka n. 95% naispuolisista ystävistäni meikkaa joka päivä, se ei luo minulle sosiaalista painetta tehdä samoin. Myöskään mitkään kommentit meikkaamattomuudestani tai ulkonäöstäni muuten, eivät luo minulle tarvetta muuttaa ulkonäköäni. -N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin kyllä outona jos mun mies meikkais.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen on kaunis ilman meikkiä ja jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista, luonnonkaunista. Jos jatkuvasti käyttää joka arkipäivä meikkiä, eikä anna ihon levätä iho siitä kärsii. Meikinpoiston jälkeen monen iho punoittaa ja näyttää ärsyyntyneeltä.
Mutta miksi pitäisi meikata? Onko meikkaaminen nykynaiselle normi, jota ilman ei "kehtaa" mennä ulos julkisille paikoille? Miksi on näin? Pitääkö asiakaspalvelutyössä käyttää ripsiväriä ja poskipunaa? Miksi? Mitä palvelua myy? Eikö riitä että on siisti ja puhdas?
Moni haluaa peittää satunnaisen punoittavan näppylän tai häivyttää tummia silmänalusia, ettei näyttäisi sairaalta tai väsyneeltä mutta miksi pitäisi tavan takia käyttää usein ripsiväriä, huulipunaa, poskipunaa ja muita värikosmetiikan tuotteita? Musta ja tumma ripsiväri näyttää aika luonnottomalta muuten kovin vaalealla ihmisellä.
Minä olen myös miettinyt että on jokseenkin erikoista että pitää aina meikata joka paikkaan. Kärjistetysti siis pitää laittaa naamari joka kerta kun vie roskat tai käy kaupassa?
Monella tämä roskismeikki on sama kuin minun juhlameikki ja usein onkin oudon alipukeutunut olo kun muut laittaa metrin ripset ja 7 kerrosta tasottavaa, korostavaa, tummentavaa, häivyttävää, kiiltoa vievää jne.
Ei kai se nyt ole mikään naamari, jos kevyesti meikkaa. Tasoittaa ihon ja laittaa vaikkapa ripsaria ja sävyttävää huulirasvaa. Jotenkin tuntuu, että meikkaamisen vastustajat yrittävät tehdä tästä asiasta kärkipäiden taistelua. Joko pitää olla täysin meikkaamatta tai sitten on hirveä pakkelinaama, jolla on aina naamari päällä. Siltä väliltäkin on mahdollisuuksia olemassa. Eli ns. pientä huolittelua meikin avulla.
Kirjoitinkin että kärjistetysti. Miksei se iho voi olla vähän kirjava, huulet normaalin väriset (kun ne tuskin voi olla normaalina "kamalat"?), ja ripset mitkä on?
Meikkaan itsekkin. Lähinnä töihin. Mietiskelyni kohdistuukin myös itseeni. Miksen voisi olla sen näköinen mikä olen.
Usein se meikin avulla saavutettu kauneus on vaan se mihin on tottunut. Jos ei olisi koskaan meikannut ei luultavasti pitäisi itseään metsänpeikkona ilman meikkiä.
Enne parisuhdetta olin tosi tarkka ulkonäöstä, piti aina olla naama mintissä ja juurikasvu pois värjättynä. Parisuhteessa sitä tajus että kauppaan voi mennä myös ilman meikkiä ja jos jotakuta häiritsee se että näytän peikolta tai hiusten pituus vaihtelee se on heidän ongelma!
Kaikkien elämä ei ole sitä että asutaan Helsingissä, käydään toimistotöissä ja töiden jälkeen kahviloissa jne. Tuo meikkaaminen sopii varmasti siihen ympäristöön luontevasti. Jos taas asuu jossain Tuupovaarassa, nin ei ketään kiinnosta onko sulla meikkiä. Sama jos on vaikka raksalla töissä ja istuu illat hiekkalaatikolla/käy lenkillä/lähikaupassa jne, normaalilla ulkonäöllä voi olla ihan huoleti ilman meikkiä noissa tilanteissa.
Raskauden aikana pyrin vähentämään kemikaalikuormaa ja jätin kaikki turhat tuotteet pois. Aluksi töissä hävetti, oli ruma olo ilman meikkivoidetta ja ripsiväriä. Hyvin pian huomasin että on rennompi olla kun ei tarvitse miettiä, onko jotain levinnyt tai korjailla kiiltävää naamaa. (Se ei nimittäin kiillä, jos siihen ei länttäile tuotteita.) Tajusin myös että olen ihan riittävän nätti arjessa ilman ehostustakin, joten tapa jäi pysyvästi pois.
"jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista, luonnonkaunista"
Höpönpöpön. Tai jos minussa olisikin kaunista vasemman käden pikkurilli, niin se olisi ihan yhdentekevää.
Mulla on tummat kulmat, ruskeat silmät ja hyvä, helposti ruskettuva iho. Mihin mä meikkiä tarvitsisin?