Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka lakata haluamasta rakkautta?
Gipjlc
24.11.2020 |
Olen epäonnistunut elämässäni. Lasteni isä on naimisissa toisen kanssa ja minä olen etä-äiti.
Olen toivonut, että saisin uuden mahdollisuuden rakkauteen, mutta alan hiljalleen tajuta, että siitä haaveesta on parasta luopua, etten satuta itseäni enempää. On yksinkertaisesti niin, että mies jonka minä haluaisin ei halua minua, ja toisin päin.
Ei, en aio laskea rimaa. Ketä se muka hyödyttäisi? On väärin olla toisen kanssa, jos pitää oikeasti jotakuta töistä mieleisempänä kumppanina. Sellainen johtaa lopulta vain molemminpuoliseen pahaan mieleen.
Mieluummin siis valitsen opetella rakkautta vailla olemisen.
Rakastava parisuhde on kuitenkin ollut syvin toiveeni vaikeasta lapsuudesta lähtien. Nyt pitäisi alkaa haaveilla jostain muusta. Mutta mistä? Millä täyttäisin elämäni - kaiken sen ajan, kun en ole lasten kanssa tai töissä?
Ongelmallista on myös se, että on vaikea "päättää" unelmoida jostain, vaikkapa matkustamisesta, jos pohjimmiltaan oikeasti kaipaa vain rakkautta. Omia syvimpiä tuntojaan on niin vaikea käskeä.
Onko kohtalotovereita, joilla onnistunut vaihtaa unelmointi rakkaudesta johonkin muuhun?:)
Kommentit (41)
Kokoo rakkkauskäsitehän on periaaatteesa pelkkää haaveilua. Vasemman aivolohkon työskentely ja oikea rationaaalinen aivolohko nauraa räkätttää kun vasen aivopuolisko tekee töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokoo rakkkauskäsitehän on periaaatteesa pelkkää haaveilua. Vasemman aivolohkon työskentely ja oikea rationaaalinen aivolohko nauraa räkätttää kun vasen aivopuolisko tekee töitä.
Oiikea rakkkaus on aitoa mielenkiiintoa.
Minä aion haaveilla hautaan asti. Joskus kerran vielä tässä elämässä minullakin on ihminen jonka koen puolisokseni, elämänkumppanikseni ja perheekseni.
Minullakin vaikea lapsuus eikä koskaan mitään mitä nimittää omaksi paikaksi maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat exältäni
Hauskaa, ehkä olenkin?:)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaalimato.com auttaa.
Heh:) Tuo puoli on helppo ratkaista vaikka miten, mutta emotionaalinen läheisyys ja kumppanuus ovat nimenomaan ne mitä olen kaivannut.
Ap
Onko sukua tai vanhoja ystäviä, joihin lämmittää välejä?
Jos löydät uuden miehen, eihän mikään estä sitäkään kyllästymästä ja sitten se on historiaa sekin suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pohdiskellut aivan samaa asiaa, ja näinhän se on, että on todella vaikeaa sulkea tällaisia toiveita pois mielestä. Tsemppiä ap! Ehkä me tästä vielä noustaan ja löydetään oikeasti joku, joka myös on myös kiinnostunut. Uuden harrastuksen aloittaminen tai johonkin asiaan syvällinen perehtyminen vie ajatuksia pois huonosta olosta edes hetkeksi.
Avainsanasi, vaikea lapsuus. Ettet vain luule, että joku muu korjaisi rikkinäistä lapsuuttasi? Sellainen on tuhoon tuomittua.
Suosittelen että käsittelet vaillejäämisen kokemukset ensin. Parisuhde ei ole hoitosuhde.
En todellakaan alkaisi suhteeseen jossa toinen odottaa "täydellistä".
Vaikutat myös kiittämättömältä. Sinulla on lapsia ja puhtaampaa rakkautta ei ole kuin mitä äiti voi osoittaa lapsilleen. Tai jättää osoittamatta.
Älä siirrä omaa tunnevajettasi lapsiin vaan hae apua.
Saattaisit hyötyä AAL ryhmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos alitajuisesti (vaikean lapsuuden takia) pelkäät läheisyyttä ja siksi ihastut miehiin, jotka eivät sinua halua? Itsellä näin :(
Vierailija kirjoitti:
Onko sukua tai vanhoja ystäviä, joihin lämmittää välejä?
Jos löydät uuden miehen, eihän mikään estä sitäkään kyllästymästä ja sitten se on historiaa sekin suhde.
Juu, mutta kaikilla on perheet ja parisuhteet, joten on vähän ulkopuolinen olo.:( Yksi sinkkukaveri ainoastaan, eikä meillä lopulta ole juuri muuta yhteistä kuin se sinkkuus.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaudesta on tullut sulle pakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoo rakkkauskäsitehän on periaaatteesa pelkkää haaveilua. Vasemman aivolohkon työskentely ja oikea rationaaalinen aivolohko nauraa räkätttää kun vasen aivopuolisko tekee töitä.
Oiikea rakkkaus on aitoa mielenkiiintoa.
No joss kerta alapeukutat niiin perustele sun näkemykksesi? Oleeen esim miettinyt sitä että miksi esiim mies bändiit säilyy useiin paljon pidempää kuin naisbändit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pohdiskellut aivan samaa asiaa, ja näinhän se on, että on todella vaikeaa sulkea tällaisia toiveita pois mielestä. Tsemppiä ap! Ehkä me tästä vielä noustaan ja löydetään oikeasti joku, joka myös on myös kiinnostunut. Uuden harrastuksen aloittaminen tai johonkin asiaan syvällinen perehtyminen vie ajatuksia pois huonosta olosta edes hetkeksi.
Aito, lämmin kiitos - tuli tsemppaantunut olo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pohdiskellut aivan samaa asiaa, ja näinhän se on, että on todella vaikeaa sulkea tällaisia toiveita pois mielestä. Tsemppiä ap! Ehkä me tästä vielä noustaan ja löydetään oikeasti joku, joka myös on myös kiinnostunut. Uuden harrastuksen aloittaminen tai johonkin asiaan syvällinen perehtyminen vie ajatuksia pois huonosta olosta edes hetkeksi.
Aito, lämmin kiitos - tuli tsemppaantunut olo. <3
Ap
Muttta eikö esiim avioliittoneuvojat ole sitä varteeen että siellä voisi ehkä jopa ratketa ongeeelmia?
Täällä myös yksi. Pettymyksestä toiseen. Hetkittäin olen tyytyväinen näinkin ja mielessä pyörähtää ajatus että ehkä olen siksi yksin kun en oikeasti halua ketään. Haluan yhden tietyn, en ketä tahansa, koska kuten aloittaja sanoi, mielestäni ei ole mitään järkeä olla parisuhteessa ihmisen kanssa, jota ei aidosti rakasta ja halua. Näitäkin tiedän monia ja he levittävät ympärilleen pettämällä niin paljon tuhoa.
Vierailija kirjoitti:
Avainsanasi, vaikea lapsuus. Ettet vain luule, että joku muu korjaisi rikkinäistä lapsuuttasi? Sellainen on tuhoon tuomittua.
Suosittelen että käsittelet vaillejäämisen kokemukset ensin. Parisuhde ei ole hoitosuhde.
En todellakaan alkaisi suhteeseen jossa toinen odottaa "täydellistä".
Vaikutat myös kiittämättömältä. Sinulla on lapsia ja puhtaampaa rakkautta ei ole kuin mitä äiti voi osoittaa lapsilleen. Tai jättää osoittamatta.
Älä siirrä omaa tunnevajettasi lapsiin vaan hae apua.
Saattaisit hyötyä AAL ryhmistä.
Kyllä, nimenomaan luulen, että joku korjaisi rikkinäisen lapsuuteni. Siitä alitajuisesti toiveesta en ole kolmeenkaan terapiavuoden jälkeen päässyt eroon, vaikka hyvin tietoinen siitä olenkin. Kuten aiemmin sanoin, tunteita on vaikea käskeä. Voin rationaalisesti käskeä itseäni tuntemaan toisin kuin tunnen, mutta tunteethan eivät tottele käskyjä.
Tuo osasyynä siihen, miksi olen päättänyt luopua rakkaussuhdehasveista. Minusta ei ole siihen oikealla tavalla.
Hyvin kiitollinen olen lasten ja minun välisestä rakkaudesta. Se on kuitenkin erilaista kuin kahden aikuisen välinen rakkaus. Puhuin nyt ainoastaan kahden aikuisen välisestä parisuhderakkaudesta.
Tunnevajetta en ole siirtämässä lapsiani, kiitos vain vinkistä. Sanotaan, että vaikea lapsuus aiheuttaa jojo sen, että taakat siirretään omiin lapsiin TAI että kaikki tehdään omille lapsille päinvastoin kuin itselle tehty. Minun kohdallani pätee jälkimmäinen. Lapseni ovat aina saaneet kylpeä rakkaudessa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entä jos alitajuisesti (vaikean lapsuuden takia) pelkäät läheisyyttä ja siksi ihastut miehiin, jotka eivät sinua halua? Itsellä näin :(
Juu, jotain tämän suuntaista varmasti. Tai ennemminkin, että haluan ratkaista vääränlaisten, ehkä vähän kylmien, miesten kautta lapsuuden haaveen: saada kylmät vanhemmat rakastamaan minua.
Ongelman tiedostaminen ei ikävä kyllä poista ongelmaa. Tiedän, että on näin, mutta silti ihastun näihin ehkä vääriin miehiin. Tuntuisi typerältä seurustella miehen kanssa, johon en ole ihastunut, vaikka muuten olisikin oikein hyvä mies.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat exältäni