Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tässä ketjussa ei ole onnistunut perustelemaan, miksi meidän "vastarannankiiskien" tulisi muuttaa mieltämme ja "myöntää", että naisen itsemääräämisoikeus pitäisi asettaa syntyvän lapsen terveyden edelle. Siis miksi lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi moraalisesti oikein tehdä niin. Perusteluksi ei riitä "niin on laissa säädetty", koska lait eivät automaattisesti ole moraalisesti oikein.

Monessako viestissä aiot perusteluja tivata. Noh, miksi syntyvän lapsen oikeus pitäisi laittaa äidin edelle? Mitä jos lapsi syntyy raiskauksen lopputuloksena, kun äiti ei ole edes halunnut lasta (muualla kuin suomessa)? Äidin henkihän synnytyksessä menee lapsen edelle, varmaankin koska hän on jo tajuava tunteva ihminen, joka voi tehdä lisääkin lapsia halutessaan.

En ymmärrä mikä olisi tilanne että äitiä voisi kohdella kuin teurasjätettä, jotta lapsen henki säästyisi? Tuossa alkuperäisessä keskustelussahan on nostettu esiin epäempaattista käytöstä esim tutkimuksissa äitiä kohtaan. Ei sillä ole mitään tekemistä lapsen hengen kanssa, jos tavallisessa tilanteessa vaatii asiallista otetta ammattilaisilta

En olekaan puhunut ammattilaisten asiallisesta otteesta. Sitä tietysti kannatan.

Jos nainen tulee Suomessa raskaaksi raiskauksen seurauksena, hän voi tehdä abortin. Muiden maiden tilanteeseen en ota kantaa.

Kiitos perusteluistasi. Huomauttaisin kuitenkin, että kyllä se vauvakin on jo 9 kuukauden jälkeen tunteva ja jossain määrin jopa myös tajuava. Ei tietenkään samalla tavalla kuin aikuinen.

😂 jahas mitä itse tajusit ja tunsit 9 kk ikäisenä äitisi mahassa

Jos käsityksesi ihmisen kehityksestä ja ihan vaikkapa vaan aisteista on tolla tasolla, on parempi olla hiljaa.

Mikset vastaa kysymykseen? -eri

Ihmisen muisti ei valitettavasti ole vastasyntyneellä vielä niin kehittynyt, että voisin näin 35 vuotta myöhemmin tuollaiseen kysymykseen vastata.

Mutta maailmassa on tehty ihmisen kehitysbiologiaa koskevaa tutkimusta todella runsaasti. Sitä on saatavilla myös verkossa, mikäli vastasyntyneen tietoisuus, havainnointikyky ja aistit kiinnostavat.

Mä kunnioitan kyllä sen verta itseäni naisena ja ihmisenä, että mun terveys menee aina 9kk ikäisen sisälläni olevan vauvan edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?

Hoppsan! Semmoset setit.

V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.

Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.

Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.

Sairaalaolosuhteet mahdollistavat aina humautuksen tikkauksen yhteydessä. Yhtään tikin pistoa ei tarvitsisi kärsiä. Kierukoitakin laitetaan nukutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Lääkärin tehtävänä ei ole suojella elämää kaikin keinoin, se ei ole hänen työnsä. Ihmeen romanttinen kuva sinulla on lääkärin hommista. Ihan kuin he olisivat joitain jumalan asemassa olevia lähettiläitä joiden tehtävänä on päättää muiden puolesta asioita. Lääkärin työnä synnärillä on tehdä yhteistyötä potilaan kanssa ja mahdollistaa mahdollisimman hyvä hoito potilaan toiveita kunnioittaen. Ihmisoikeudet menevät lääkärin “oikeuksien” ohi jokaisena päivänä vuodesta. Ja niin tulee ollakin.

Perustele minulle miksi naisen itsemääräämisoikeuden asettaminen lapsen hengen ja terveyden varjelemisen edelle on moraalisesti oikein.

Sillä tavalla että sen naisen itsemäärämisoikeus ei lakkaa missään vaiheessa. Ei ole moraalisesti miltään kannalta katsottuna ok että naisen itsemääräämisoikeus vähenisi hänen ollessaan raskaana tai että hänen perustavaa laatua olevat ihmisoikeutensa jotenkin lakkaisivat olemasta vain siksi että hän on raskaana. Jos sitä halutaan lähteä muuttamaan, olisi mietittävä miksi vain naisten oikeudet vähenevät, eikö sitten pitäisi myös miesten ihmisoikeuksien olla yhtä heikkoja, että jos joku tarvitsee vaikkapa munuaista, olisi sopivan luovuttajan pakolla luovutettava sellainen, tai pala maksastaan. Tai toinen keuhko. Siemensyöksyt saisivat tapahtua ainoastaan raskausyrityksissä, samoin jokaista munasolua tulisi varjella puolikkaana ihmisenä.

Eikö nyt vain ole ainoa järkevä ratkaisu se, että synnyttäjän ihmisoikeudet ovat täsmälleen samat kuin ne olivat 10kk aiemmin, vaikka hän olisi päättänyt synnyttää lapsen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Ihmisellä on itsemäärämisoikeus eikä siinä ole mitään väärää. Ei ole väärin, että potilaalle ei saa antaa verta vastentahtoisesti vaan oikein. Ihmisellä on oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti. Lääkärin tehtävä ei ole suojella elämää kaikin keinoin vaan hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Olen eri mieltä. Ja siihen minulla on oikeus.

Miksi kannatat pakkohoitoa? Mitä ihminen hyötyy siitä, että häntä hoidetaan vastentahtoisesti?

Esim. säilyy hengissä.

Mutta on joutunut pakon ja oman vakaumuksensa vastaisen toiminnan kohteeksi ja se on traumaattista. Mitä järkeä tuossa on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tässä ketjussa ei ole onnistunut perustelemaan, miksi meidän "vastarannankiiskien" tulisi muuttaa mieltämme ja "myöntää", että naisen itsemääräämisoikeus pitäisi asettaa syntyvän lapsen terveyden edelle. Siis miksi lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi moraalisesti oikein tehdä niin. Perusteluksi ei riitä "niin on laissa säädetty", koska lait eivät automaattisesti ole moraalisesti oikein.

Monessako viestissä aiot perusteluja tivata. Noh, miksi syntyvän lapsen oikeus pitäisi laittaa äidin edelle? Mitä jos lapsi syntyy raiskauksen lopputuloksena, kun äiti ei ole edes halunnut lasta (muualla kuin suomessa)? Äidin henkihän synnytyksessä menee lapsen edelle, varmaankin koska hän on jo tajuava tunteva ihminen, joka voi tehdä lisääkin lapsia halutessaan.

En ymmärrä mikä olisi tilanne että äitiä voisi kohdella kuin teurasjätettä, jotta lapsen henki säästyisi? Tuossa alkuperäisessä keskustelussahan on nostettu esiin epäempaattista käytöstä esim tutkimuksissa äitiä kohtaan. Ei sillä ole mitään tekemistä lapsen hengen kanssa, jos tavallisessa tilanteessa vaatii asiallista otetta ammattilaisilta

En olekaan puhunut ammattilaisten asiallisesta otteesta. Sitä tietysti kannatan.

Jos nainen tulee Suomessa raskaaksi raiskauksen seurauksena, hän voi tehdä abortin. Muiden maiden tilanteeseen en ota kantaa.

Kiitos perusteluistasi. Huomauttaisin kuitenkin, että kyllä se vauvakin on jo 9 kuukauden jälkeen tunteva ja jossain määrin jopa myös tajuava. Ei tietenkään samalla tavalla kuin aikuinen.

😂 jahas mitä itse tajusit ja tunsit 9 kk ikäisenä äitisi mahassa

Jos käsityksesi ihmisen kehityksestä ja ihan vaikkapa vaan aisteista on tolla tasolla, on parempi olla hiljaa.

Mikset vastaa kysymykseen? -eri

Ihmisen muisti ei valitettavasti ole vastasyntyneellä vielä niin kehittynyt, että voisin näin 35 vuotta myöhemmin tuollaiseen kysymykseen vastata.

Mutta maailmassa on tehty ihmisen kehitysbiologiaa koskevaa tutkimusta todella runsaasti. Sitä on saatavilla myös verkossa, mikäli vastasyntyneen tietoisuus, havainnointikyky ja aistit kiinnostavat.

Mä kunnioitan kyllä sen verta itseäni naisena ja ihmisenä, että mun terveys menee aina 9kk ikäisen sisälläni olevan vauvan edelle.

Hyvä. Kerrotko vielä perustelusi, miksi hoitohenkilökunnan pitää asettaa sinun terveytesi vauvan edelle?

Tiedän muutaman, joka on joutunut synnyttämään kohtuun kuolleen lapsen ilman puudutteita. Tämä on kamalinta, mitä tiedän. Onko tässäkin prrusteluna, että vauva (jo kuollut) kärsii niistä puudutteista? Pelkkää sadismua mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas todetaan miesten pakottava tarve tunkea naisten tiloihin ja keskusteluihin ja kääntää huomio itseensä. Yhtäkkiä ketju joka puhuu synnyttäjän oikeuksista terveydenhuollossa muuttuukin miesten oikeusketjuksi parisuhteessa/ vanhemmuudessa ja tottakai isyystestihullukin löytää tiensä tänne.

Olen edelleenkin nainen, mutta onko jossain siis määrätty, etteivät miehet saa kirjoitella vauvapalstalla eivätkä ainakaan tähän ketjuun? Onko jossain määrätty, etteivät miehet saa muodostaa ja ilmaista mielipiteitä asioista, joista heillä ei voi olla biologisesti omakohtaisia kokemuksia? Ethän sinäkään sitten ota kantaa muita kuin omaa viitekehystäsi koskeviin asioihin.

Juuri näin. Tuolla logiikalla, että miehet eivät saisi täällä olla puhumassa mitään (ellei keskusteluun liittyminen ole kielen ruskistamista), niin ei myöskään lapsettomien naisten täällä tulisi jakaa mielipiteitään, sillä lapsettomilla on kokemusperäistä tietoa tässä asiassa yhtä vähän, oli sukupuoli sitten nainen tai mies (tai vaikka kaapin naula, ettei tuu sukupuolettomille pahamieli). Silti täällä naisia on älisemässä, oli alapää tuusan nuusana tai ei.

Lapsettomat naiset voivat keskustella naisten kehollisesti itsemääräämisoikeudesta, koska he ovat - henkäys- NAISIA! Synnyttämätönkin nainen on kasvanut naiseksi ja kokenut lisäämtymisterveyteensä liittyviä tutkimuksia ja ennakkoasenteita ja osaa samaistua tilanteeseen, vaikka ei ole koskaan synnyttänytkään. Mies ei asiasta ymmärrä yhtä konkreettisella tasolla, koska hän ei kuulu viiteryhmään.

Jos taas naisten oikeuksien puolustaminen tässä tilanteessa on mielestäsi ruskeakielistelyä, niin kysynpä vaan, että minkälainen ihminen haluaa tahallaan polkea jonkin toisen ryhmän oikeuksia ja miksi tällaisen ihmisen mielipidettä tulisi pitää relevanttina tai hyväksyä? On helppo laukoa ajattelemattomia ja kyynisiä mielipiteitä, kun ei itse asian viiteryhmään kuulu, eikä asia vaikuta itseen millään tavalla. Tulisiko näillä asiaan mitenkään kuulumattomilla ihmisillä olla oikeus päättää tämän toisen ryhmän ihmisoikeuksista ? - no ei todellakaan!

Kysymys ei ollut päätöksen tekemisestä, vaan mielipiteen esittämisestä ja siihen kai miehelläkin on oikeus, vaikkei tämän keskustelun kohderyhmää olekaan.

Oikeus on, mutta edelleen voidaan olla montaa mieltä siitä mitä sisältöä tuo keskusteluun ja kuinka relevantteja ovat mielipiteet ihmisiltä, joilla aiheesta ei ole lähempää näkemystä ja joita asia ei koske. En minäkään voi mennä vähättelemään jenkeissä mustien kokemaa poliisiväkivaltaa, koska en ole jenkki, en musta, enkä edes poliisi.

Se, että et kuulu viiteryhmään estää sinua havainnoimasta koko kuvaa. Esim et kiinnitä kaupungilla siihen, missä kaikkialla on esteetön kulku, koska et ole itse pyörätuolissa. Se, että sinä et näe sitä, ei tarkoita ettei ilmiötä olisi olemassa.

Minua risoo tässä keskustelussa se, että kriittisten kommenttien takana oletetaan pääsääntöisesti olevan mies.

Kaipa se on liikaa pyydetty että edes naiset ymmärtäisivät kuinka isosta ja merkityksellisestä asiasta on kyse. Mutta näinhän se ei ikävä kyllä mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Ihmisellä on itsemäärämisoikeus eikä siinä ole mitään väärää. Ei ole väärin, että potilaalle ei saa antaa verta vastentahtoisesti vaan oikein. Ihmisellä on oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti. Lääkärin tehtävä ei ole suojella elämää kaikin keinoin vaan hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Olen eri mieltä. Ja siihen minulla on oikeus.

Miksi kannatat pakkohoitoa? Mitä ihminen hyötyy siitä, että häntä hoidetaan vastentahtoisesti?

Esim. säilyy hengissä.

Mutta on joutunut pakon ja oman vakaumuksensa vastaisen toiminnan kohteeksi ja se on traumaattista. Mitä järkeä tuossa on?

Traumoihin voi hakea apua ja oppia arvostamaan eloon jäämistään. Kuollut pysyy kuolleena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?

Hoppsan! Semmoset setit.

V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.

Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.

Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.

Olen opiskellut vuoden terkkariksi ja käynyt synnytysosastolla harjoittelun. Se että esim puudute tikatessa annettaisi aina kuin mahdollista äidille, on oikeasti puppua. Nää on oikeasti aika hurjiakin juttuja kun kentältä näkee ja tietää enemmän kuin "normi pulliainen"

N 26 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Lääkärin tehtävänä ei ole suojella elämää kaikin keinoin, se ei ole hänen työnsä. Ihmeen romanttinen kuva sinulla on lääkärin hommista. Ihan kuin he olisivat joitain jumalan asemassa olevia lähettiläitä joiden tehtävänä on päättää muiden puolesta asioita. Lääkärin työnä synnärillä on tehdä yhteistyötä potilaan kanssa ja mahdollistaa mahdollisimman hyvä hoito potilaan toiveita kunnioittaen. Ihmisoikeudet menevät lääkärin “oikeuksien” ohi jokaisena päivänä vuodesta. Ja niin tulee ollakin.

Perustele minulle miksi naisen itsemääräämisoikeuden asettaminen lapsen hengen ja terveyden varjelemisen edelle on moraalisesti oikein.

Sillä tavalla että sen naisen itsemäärämisoikeus ei lakkaa missään vaiheessa. Ei ole moraalisesti miltään kannalta katsottuna ok että naisen itsemääräämisoikeus vähenisi hänen ollessaan raskaana tai että hänen perustavaa laatua olevat ihmisoikeutensa jotenkin lakkaisivat olemasta vain siksi että hän on raskaana. Jos sitä halutaan lähteä muuttamaan, olisi mietittävä miksi vain naisten oikeudet vähenevät, eikö sitten pitäisi myös miesten ihmisoikeuksien olla yhtä heikkoja, että jos joku tarvitsee vaikkapa munuaista, olisi sopivan luovuttajan pakolla luovutettava sellainen, tai pala maksastaan. Tai toinen keuhko. Siemensyöksyt saisivat tapahtua ainoastaan raskausyrityksissä, samoin jokaista munasolua tulisi varjella puolikkaana ihmisenä.

Eikö nyt vain ole ainoa järkevä ratkaisu se, että synnyttäjän ihmisoikeudet ovat täsmälleen samat kuin ne olivat 10kk aiemmin, vaikka hän olisi päättänyt synnyttää lapsen?

En ymmärtänyt, miten antamasi esimerkit liittyvät toisiinsa, mutta kommenttisi oli kiinnostavan oloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Ihmisellä on itsemäärämisoikeus eikä siinä ole mitään väärää. Ei ole väärin, että potilaalle ei saa antaa verta vastentahtoisesti vaan oikein. Ihmisellä on oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti. Lääkärin tehtävä ei ole suojella elämää kaikin keinoin vaan hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Olen eri mieltä. Ja siihen minulla on oikeus.

Miksi kannatat pakkohoitoa? Mitä ihminen hyötyy siitä, että häntä hoidetaan vastentahtoisesti?

Esim. säilyy hengissä.

Mutta on joutunut pakon ja oman vakaumuksensa vastaisen toiminnan kohteeksi ja se on traumaattista. Mitä järkeä tuossa on?

Traumoihin voi hakea apua ja oppia arvostamaan eloon jäämistään. Kuollut pysyy kuolleena.

Mutta potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä! Jos lääkäri esim katsoo, että naisen pitää käyttää hormoneita, niin pakkopiikitetäänkö häntä vai saako nainen valita itselleen lääketieteellisesti katsottuna huonon vaihtoehdon?

On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.

Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .

Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin menin peräsuolentähystykseen, eikä kukaan kysynyt kun peräsuoleni tähystettiin, nyt ymmärrän, että minua on kohdeltu väärin.

Huoh. Peräsuolentähystys on juuri sitä. Mutta synnytys voi olla miljoonaa muutakin asiaa. Synnytyksen kulusta ja sen lääketieteellisistä toimenpiteistä on aivan älyttömästi eri koulukuntia myös lääkäreiden ja kätilöiden keskuudessa. Se, että menet synnyttämään, voi tarkoittaa aivan eri asiaa toiselle kuin toiselle. Toiselle sinne mennään synnyttämään luomuna, mutta sairaalaan siksi että jos jotain odottamatonta tapahtuu, esim että lapsi syntyy elottomana, voidaan asialle ehkä tehdä jotain. Toiselle sinne sairaalaan mennään siksi että saisi kaikki puudutteet. Toiselle sinne mennään sektioon. Ja nämä voivat vaihtua lennossa ja se on ihan ok. Ei ole olemassa mitään oppikirjasynnytystä jossa toimittaisiin yhdellä ainoalla oikealla tavalla. Ymmärrätkö?

Esim itselleni raskauden alussa lääkäri piti selvänä että sektiolla tietysti synnytän, mutta kun synnytyslääkärini vaihtui, vaihtui myös lääkärin mielipide.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen koko lyhyen elämäni ajan ihmetellyt sitä, miksi lasten syntyessä ylistetään äitiä elämän mahdollistajaksi ja uuden aikakauden aloittajaksi. Niissä ylistyspuheissa kuulostaa siltä, että äiti olisi yksin lapsen saanut ja ansainnut, huomioimatta ollenkaan isän roolia lapsen saannissa ja lapsen elämässä. Äidillä ja isällä on biologiassa eri tehtävät, se on sanomattakin selvää, mutta ilman toista yllä mainittua roolia, ei uusi elämä olisi mahdollinen, joten ennenkuin aletaan toista osaa ylistämään, muistetaan myös, että sitä pottia ei jaeta vain yksinään vaan se menee aina puoliksi. Äidillä on vaarallisempi rooli, sille emme vielä toistaiseksi maailmassa voi mitään, mutta vaarallisuus ei tee roolista tärkeämpää, sillä koko roolia ei olisi ilman toista osapuolta. Älkää ajatelko miehestä niin, että hän pääsee helpommalla. Syyttäkää sitä saakelin käärmettä, joka Syntiinlankeemuksessa ujutti puun hedelmän naisen kautta miehelle...

Muistakaa oikeesti, että yksin ette ansaitse ylistystä lastenne saannista. Siinä on osallisena aina kaksi. Plus se lapsi.

Äidillä ja vauvalla on erityinen side, ensimmäiset päivät vauva vasta opettelee siihen että on erillinen ihminen äidistään. Vauvan isä voisi periaatteessa olla kuka vain

Selvä. Muistakaa tuo "vauvan isä voisi periaatteessa olla kuka vain" siinäkin tapauksessa, kun oletettua isää ei vauvaleikit innostaneetkaan. Tämä kommentti provosoi teitä varmasti, se on tarkoituksenikin, mutta en pysty ymmärtämään sitä, miten isän oikeuksia ja isän tärkeää roolia ollaan aina sujauttamassa piiloon noilla "erityis side" - selityksillä. Jos äiti väistyisi ensi hetkiltä saakka, ja isä olisi se joka antaisi vauvalle läheisyyden ja ravinnon (korvikkeena), niin silloin lapselle olisi se ja sama, kuka sen äiti on. Silloin hänen tajuamansa äiti olisi hänen isänsä. Se on karkeaa ja se on räikeää, kun totuuden oivaltaa. Otan osaa.

Se nyt biologisesti voisi olla kuka vain, sori. Tottakai jos äiti esim menehtyy synnytyksessä isästä tuleekin silloin vauvan huoltaja monesti, ja häneen vauva kiintyy kun ei ole muutakaan. Samoin vauva kiintyisi kun hänet samantien synnyttyään annettaisi jollekin vastaantulijalle, koska hänellä ei ole vaihtoehtoja. Äidin äneen, hajun ja sydämen sykkeen vauva tunnistaa, koska äiti on vauvansa koti 9 kuukautta. Tämän vuoksi äideillä on käytännön tilanteessa enemmän oikeuksiaan vauvaansa kuin isellä, mikä ei tietenkään ääritapauksissa ole hyvä asia jos äidillä on vaikka huumeongelma. Äiti on silti aina Äiti.

Muistakaa rakkaat äidit seuraava: "se nyt biologisesti voisi olla kuka vain" myös silloin, kun oletettu isä pyytää isyystestejä asian varmistamiseksi. Älkää loukkaantuko siitä, että oletettu isä ei luota omaan biologisuuteensa vain äidin sanomana. "sori" siitä vaan.

Tässä kommentissa oli loistavasti sivallettu asia. Näinhän se on. Naisten on turha loukkaantua, jos mies vaatii isyystestiä, kerta täällä palstalla puhutaan, että lapsen isä voi olla kuka vain. En ymmärrä miksi tämä kommentti sai nuo disliket. Kai se on niin, että ennemmin maa repee ku hu*ra häpee vai mite se meni :D totuus tais kolahtaa, ku ei siit biologisesta isästä olekaan varmuutta.

Minä häpeän puolestasi, kun et itse osaa. Tuo vastenmielinen sanonta taisi olla muodikas nuoruusvuosillasi 50-luvulla, mutta ei enää. Joko silloin tehtiin isyystestejä? Miksi te teetitte ne, eikö ollut luottamusta puolisoon?

Pakko kyllä sanoa, etten elänyt tuolla vuosikymmenellä. Olen viettänyt lapsuusvuosiani 2000 luvulla. Vanhat sananlaskut elävät kuitenkin meidän nuorienkin keskuudessa, sillä ne ovat ikivihreitä. Monissa sananparsissa piilee totuudensiemen. Oma kantani isyystesteihin on se, että ne ovat erittäin tarpeellisia, jotta saadaan lapselle vahvistettua oikea isä. Siinä vaiheessa lääketiede on ottanut merkittävän askeleen kun se on kehitellyt isyystestit, tällä muutoksella on ollut vaikutusta yhteiskunnallisesti. Sillä isyydellä on paljon merkitystä mm. perimyksenkin kannalta, joten on tärkeää saada oikea isä lapselle. Itse en rohkenisi kyseenalaistamaan isyystestien tärkeyttä. Vai haluaisitko sinä, että sinut perii joku, joka ei sinulle ole sukua. Ja kun kaikki naiset eivät ole yhtä rehellisiä, niin on hyvä että miehillä on mahdollisuus saada selvyys omasta isyydestään.

Oletko kuitenkin vakaassa parisuhteessa ja lapsiakin varmaan löytyy? Parisuhteen perusta on luottamus. Jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan. Kuten varmaan omasta kokemuksestasi tiedät, lasten tekeminen on parin yhteinen projekti. Siinä mietitään, onko oikea aika saada lapsi, mihin aikaan lapsi syntyy, jos aloitetaan nyt, mietitään asuminen ja työt sekä rahatilanne, moni hankkii ovulaatiotestejä ja raskaustestejä. Ja sitä lasta yritetään sitten ihan urakalla. Sitten niitä raskaustestejä tehdään porukalla ja jännätään, miten käy.

On ihan valtava epäluottamuslause, jos kaiken tuon jälkeen mies sanoo, että hän ei voi olla varma onko lapsi hänen, niin hän vaatii isyystestin. Jos mies ei luota, ei naisenkaan tarvitse luottaa mieheen. Ja kas, siinä se parisuhde sai valtavan särön.

Jos tosiaan olet noin nuori, niin tuollaisen vastenmielisen hokeman pitäminen asiallisena kertoo vain siitä, että et ole vielä kypsynyt aikuiseksi. Vanhempasi saisivat hävetä sinua, kun et itse osaa.

Minustakin se on valtava epäluottamuslause, sillä eihän se kerro muusta kuin siitä, ettei kumppani luota siihen, että hän on lapsen ainoa isäehdokas. Mutta silti pidän isyystestiä hyvänä, sillä kaikki naiset eivät rehellisiä ole. Mielestäni isyystesti tulisi olla pakollinen, jotta naiset eivät voisi loukkaantua, jos mies heille isyystestiä ehdottaa. Ja muutenkin, kaikkien kannalta se olisi hyvä. Mielestäni typerienkään ikivihreiden hokeminen ei tee kenestäkään ei-viisampaa. Sitä paitsi, jos sananparret näkee epämieluisina, niin onko siihen jokin henkilökohtainen syy. Itse en jaksaisi keskittyä arvostelemaan ihmisen älykkyyttä sen perusteella, käyttääkö hän vanhoja sananparsia. Luulen, että fiksuinkin ihminen on elämässään lausunut jotain vastenmielistä hokemaa ym. Se ei tee kenestäkään tyhmempää. Tulipa sinun öykkäröinnistäsi toinenkin sananparsi mieleen "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa". Ps. Häpeäisin jos minulla olisi jotain hävettävää.

Eli jos sinua haukutaan h**raksi ja varkaaksi, niin se ei tunnu missään. Jos loukkaannut, niin kalikka on kalahtanut, eikö niin?

Kannattaa miettiä miksi joku sua sellaiseksi haukkuu. Jos esim. oma mies turhan takia noin tulee sanomaan, niin sillon oot tekemisissä vainoharhaisen kanssa. Kannattaa vaan laittaa mies vaihtoon. Mutta alkuperäinen aiheeni koski sitä, että jos palstalla nainen sanoo "lapsen isä voi olla kuka vain biologisesti", niin en yhtään ihmettele, että tämän lauseen lausuttua lausujien miehet haluaa niitä isyystestejä tehdä. Miten lapsen isä voi olla kuka vain, jos isäehdokkaita on vain yksi? Toivon sarkasmin ymmärtämistä jokaiselle.

Keskustelun aiheena on niinkin herkkä ja arka aihe kuin synnytysväkivalta ja koet että sarkasmi on tässä ketjussa jotenkin paikkansa ansainnut?

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole valmis kätilön ja lääkärin ammattitaidolla tekemiin tutkimuksiin, voit jäädä kotiin synnyttämään. Siellä voit ohjeistaa miestä tekemään kuten parhaaksi katsot.

Itselläni on yksi lapsi. Hänen synnytyksessään oli kätilön lisäksi kätilöopiskelija ja opiskelijan opettaja. Asiaa kysyttiin minulta, että onko ok. Pakko opiskelijoiden on jossain harjoitella. Loppujen lopuksi tämän open kanssa aloin kaksistaan ponnistamaan lasta maailmaan, kun muut olivat kahvilla😀. Lapsi syntyi niin nopsaan, että isäkin meinasi myöhästyä.

Arvostan suomalaista terveydenhuoltoa. Henkilökunta on ammattitaitoista. Olishan se kiva, että haikara toisi lapsen, mutta se ei vaan nyt vielä onnistu.

Kaikki tutkimuksia pelkäävät, jos ne on ylivoimaisia, voivat jättää ne väliin, kun jäävät kotiin.

Tiedän tilanteita ettei ole kysytty äidin mielipidettä saako ylimääräisiä tulla katsomaan. Itse törmäsin gynellä samaan ja sanoin hyvin napakasti että täältä lähtee ulkopuoliset justiin. Myös munasarjoja on haluttu kovin ultrata alakautta kunnes eräs ihana lääkäri sanoi että voi tehdä sen hyvin vatsanpäältäkin, ei tarvitse turhaan kajota. Jännä ettei tätäkään tarjota vaihtoehtona, varmaan taas kustantaa jotakin enemmän. Ja minä olen varmasti siinä mielessä herkempi kuin sinä mikä johtuu nuoruuden ikävästä kokemuksestani. Tapasi vähätellä muita saa minut kuitenkin ymmälleni.

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole valmis kätilön ja lääkärin ammattitaidolla tekemiin tutkimuksiin, voit jäädä kotiin synnyttämään. Siellä voit ohjeistaa miestä tekemään kuten parhaaksi katsot.

Itselläni on yksi lapsi. Hänen synnytyksessään oli kätilön lisäksi kätilöopiskelija ja opiskelijan opettaja. Asiaa kysyttiin minulta, että onko ok. Pakko opiskelijoiden on jossain harjoitella. Loppujen lopuksi tämän open kanssa aloin kaksistaan ponnistamaan lasta maailmaan, kun muut olivat kahvilla😀. Lapsi syntyi niin nopsaan, että isäkin meinasi myöhästyä.

Arvostan suomalaista terveydenhuoltoa. Henkilökunta on ammattitaitoista. Olishan se kiva, että haikara toisi lapsen, mutta se ei vaan nyt vielä onnistu.

Kaikki tutkimuksia pelkäävät, jos ne on ylivoimaisia, voivat jättää ne väliin, kun jäävät kotiin.

Siis eli paskaa hoitoa pitää sietää tai sitten synnyttää kotona? Entäpä jos jokaisella olisi oikeus odottaa ihan asiallista hoitoa? Miksi se on niin ylivoimainen asia?

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, mihin se raja vedetään? Voihan lääkäri olla sitä mieltä, että lapsi pitää saada heti ulos eikä nukutukseen ole aikaa. Lääkäri voi olla myös sitä mieltä, että hänen näkemyksen mukaan nainen ei enää kohtua tarvitse. Tässähän on koko ketju ajan toitotettu, että hoitohenkilökunta tietää, mitä pitää tehdä ja naisen toiveet on vain kermaperseilyä. Ihan samoin synnyttäneen repeämien ompeluun ei laiteta puudutusta, koska sehän on vain pikkulisä naisen kokemaan kipuun.

< "Mihin raja vedetään?"

> Ihmishengen ollessa konkreettisesti vaarassa

< "Lääkäri voi päättää, ettei nukutukseen ole aikaa"

> Jep, silloin tehdään mitä tehtävissä on kivun lievittämiseksi ja lapsen hengen pelastamiseksi

< "Lääkäri voi mielivaltaisesti poistaa kohdun koska sattuu sillä päällä olemaan"

> Ei v'tussa voi

< "Naisten toiveet on vaan kermaperseilyä"

> Ei. Lähtökohta on, että toiveita kunnioitetaan. Toiveilla pyyhitään peräreikää vasta siinä vaiheessa jos lapsen henki on konkreettisesti vaarassa ja tilanne on äärimmäisen akuutti

< "Repeämän ompelemiseen ei tarvita puudutusta koska lisä kipu ei pitäis tuntua enää missään"

> Mitä he'vetin mutuiluja nää on :D Totta munassa puudutetaan jos vaan tuore äiti sitä itse haluaa koska tuossa vaiheessa tilanne ei pitäis olla enää kriittinen

PS: Lakkaa olemasta typerä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.

Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Ihmisellä on itsemäärämisoikeus eikä siinä ole mitään väärää. Ei ole väärin, että potilaalle ei saa antaa verta vastentahtoisesti vaan oikein. Ihmisellä on oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti. Lääkärin tehtävä ei ole suojella elämää kaikin keinoin vaan hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Olen eri mieltä. Ja siihen minulla on oikeus.

Miksi kannatat pakkohoitoa? Mitä ihminen hyötyy siitä, että häntä hoidetaan vastentahtoisesti?

Esim. säilyy hengissä.

Miksi pitäisi säilyä hengissä, jos ei halua säilyä hengissä? 

Hoitotyössä tehdään jatkuvasti päätöksiä paranemiseen tähtäävien hoitojen lopettamisesta. Päätökseen vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten potilaan ikä, sairaudet ja potilaan oma tahto. Ei sinulla ole asiaan mitään sanomista, vaikka kuinka vänkäisit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?

Hoppsan! Semmoset setit.

V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.

Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.

Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.

No hopsan sinne. Suosittelen lukemaan ketjun läpi, niin huomaat että kyllä se puudutus jätetään useinkin antamatta synnytyksen repeämien korjailussa yms. Tuo on niin järjettömän väsynyttä paskaa ettei enää jaksaisi. Lue ketju, osallistu sitten. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan. 

Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan. 

Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.

On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.

Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.

Höpön pöpön pöppö.

Potilaalla on laissa määritetyt oikeudet. Jos potilasta ei ole todettu päätäntäkyvyltään rajoittuneeksi (kehitysvamma, ikä, neurologinen tila), potilaalla on aina viimekädessä oikeus päättää suostuuko hoitoon. Siinä ei meidän lääketieteelliset järkeilyt auta; emme saa esim tiputtaa Jehovan todistajalle verta, jos se on hänen hoitotahtoaan vastaan, vaikka se pelastaisi hänen henkensä. Jos näin teemme, rikomme potilaan oikeuksia.

Meillä on ammattilaisina velvollisuus antaa potilaalle tietoa hoidosta ja myös infota mitä toimenpiteen tekemättä jättäminen vaikuttaa, mutta emme voi pakottaa ketään mihinkään oman parhaansakaan varjolla. Tämä sitten kirjataan potilastietoihin, että hoitoa on tarjottu ja informoitu, mutta potilas kieltäytyy (meillä on siis lainsuoja tässä tilanteessa). Sanoisin että 98% ihmisistä kyllä suostuu toimenpiteisiin, kun heille osataan perustella faktapohjaisesti ja selkeästi, mitä tehdään ja miksi.

- leikkurityyppi taas tere

Näinpä päästään taas luikahtamaan vastuusta, vaikka joskus tarjottaisiin vääränlaisiakin toimenpiteitä/hoitoa, varsinkin virheidenpeittelytilanteissa. Ja eikös mm. kehitysvammaisillakin ole oikeuksia, niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä? Olen kyllä huomannut, että terveydenhuollossa voidaan olla kuin junia. Eteenpäin mennään vaan, vaikka virheitäkin tehtäisiin ja toiset alle jää ja jäävät näistä virheistä/huonosta kohtelusta kärsimään vaikka loppuelämäkseen. Mutta ei kai sillä ole terveydenhuollon edustajille mitään väliä. Toivon kyllä, että tämä synnytysväkivaltakeskustelukin jotain muutosta toisi, mutta näyttää huonolta. Kun vaatisi isoa asennemuutosta terveydenhuollossa yleensä, että asioihin konkreettisiakin muutoksia tulisi. Muutenkin tuntuu, että pääasia, kun paperilla näyttää hyvältä, väliäkö todellisuudella, ja pääasia, että terveydenhuollon selusta on turvattu joka tilanteessa.[/quottehokkain tapa on puolustaa jatkossa omaa asemaansa itse

"Tehokkain tapa on puolustaa jatkossa omaa asemaansa itse".

Onko tämä tätä suomalaista mentaliteettia, että yksin vain pitää puurtaa ja puskea eteenpäin, tukiverkostoa ei saa olla? Miten kukaan pystyy yksin isoa järjestelmää vastaan taistelemaan, vaikka huonosti/väärin tulisikin kohdelluksi? Siitähän syystä tätä synnytysväkivaltakeskusteluakin käydään, jotta asioihin tulisi muutosta. Ei sitä kukaan pysty yksinkään niitä asioita muuttamaan, vaikka kuinka sitä yrittäisi.

Vertauksena myös se, että jos vaikka 10 henkilöä hyökkää fyysisesti yhden kimppuun, niin mitkä mahdollisuudet tällä yhdellä ihmisellä on puolustaa itseään/selvitä tästä hyökkäyksestä? Olisiko kuitenkin niin, että apuvoimiakin tarvittaisiin, niin tämä yksi henkilö selviäisi paremmin. Tosin tässä tilanteessa tarvitsisi useampia henkilöitä avuksi, riippuen hyökkääjien "habituksesta". Mutta eikös tällaisessa tilanteessa olisi hyvä ainakin kuvata vaivihkaa tilanne, niin olisi todistusaineistoa asiasta? Mutta että kuvaus ei olisi sitä varten, että levitellään sitä netissä, vaan ihan poliisille todistusaineistoksi tämä tilanne menisi. Ja täytyisi toivoa parasta, että uhri selviäisi tilanteesta mahdollisimman vähillä vaurioilla.