Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Vierailija kirjoitti:
Sanojen taivutusmuodot, nominatiivi, genetiivi, ellatiivi, inessiivi...en ole näillä tiedoilla tehnyt mitään vaikka ne piti koulussa muistaa ulkoa.
Kielioppiasioita opetellaan mm. siksi, että kielestä on helpompi puhua, kun on olemassa käsitteitä. Ei tarvitse joka kerta selittää, että se juttu kun.... Kun opettelee vierasta kieltä, on tosi tärkeää osata kielioppitermistöä. Esim. monet brittituttavani ovat olleet ihan pihalla, kun he ovat aloittaneet vieraan kielen opinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Darwinin apinateoria. Opetettiin valheita tästä nimittäin. Se on 600 eKr ajalta oleva pakanafilosofia. Aloin myöhemmin tutkia sitä ja opin että se on biologisestikin mahdoton, sillä DNA:ssa on pikkuruisia koneita jotka estävät mutaatioita. Mutaatiot eivät paranna tai luo uusia elimiä tms. ne on yli 90 %haitallisia. Googlaa kemian nobel 2016 niin opit voiko mutaatio tuottaa evoluutiota. Toinen hyvä sivusto on on dissentfromdarwin.com. yli 1300 luonnontieteen tohtoria ja professoria on sanoutunut irti uskosta evoluutioteorian kykyyn selittää lajien monimuotoisuutta. Meille valehdellaan että "kaikki uskoo siihen koska se on fakta" tämä on valhe.
Vierailija kirjoitti:
Saksaa en ole koskaan tarvinnut, ranskaakin todella vähän.
Eikö nämä ole itse valittuja aineita?
Mä kävin itse englanninkielisen koulun, jossa kolmosluokalla sai valita saksan tai ranskan, joten en ole ihan varma miten nuo aikaiset kielten valinnat normikoulussa menee.
Itse pidin aina kielten opiskelusta. Ja oikeastaan kaikesta opiskelusta, olen ollut pienestä asti kiinnostunut oppimaan uutta ja tasaisen kiinnostunut kaikista aineista. Olen lahjakas sekä kielellisesti, että matemaattisesti, että taiteellisesti. Olen tosin ikuinen alisuoriutuja, eikä mun tarvinnut ikinä opiskella, kuunnella vain tunneilla ja kaseja ja ysejä sateli. Koululiikunta on poikkeus. Olen -89 syntynyt ja tuntuu, että liikuntatunnit oli vain niitä himourheilijoita varten, ja "huonompia" kohdeltiin "huonoina". Eli koululiikunnasta meni maku, ainakin siinä koulun kilpailussa ja parempien suosimisessa.
Historiallisten päivämäärien ulkoa opettelu kokeita varten.
En tod muista enää, milloin Pähkinäsaaren rauha sovittiin tai milloin oli mikäkin Talvisodan taistelu.
Sinänsä pitää oppia mitä omassa ja muiden maiden historiassa on tapahtunut, mutta toivottavasti nykyään keskitytään itse sotien sisältöön eikä päivämääriin.
Koulu on yleissivistystä tarjoavaa. Matematiikka, jopa derivaatan opettelu, kehittää loogista ajattelua. Hassua, ettei näiden arvoa ymmärrä vielä aikuisenakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maantiedon tunteja pelättiin, kun aina jonkun piti mennä eteen ja näyttää kartalta (muistatteko käärityt kartat ja karttatelineen?) karttakepillä milloin minkin maan joet oikeassa järjestyksessä. Tätä tietoa en ole tavinnut mistään ja muistan paniikin paremmin kuin ne joet.
Vierailija kirjoitti:
Historiallisten päivämäärien ulkoa opettelu kokeita varten.
En tod muista enää, milloin Pähkinäsaaren rauha sovittiin tai milloin oli mikäkin Talvisodan taistelu.
Sinänsä pitää oppia mitä omassa ja muiden maiden historiassa on tapahtunut, mutta toivottavasti nykyään keskitytään itse sotien sisältöön eikä päivämääriin.
Juuri tää. Oli oleellisempaa muistaa joku kenraalin nimi ja taistelun loppupäivä kuin hahmotaa kokonaisuus, ketkä taisteli ja miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kemiallisista merkeistä on hyötyä tietovisoissa :D. niitä usein kysytään.
Katselin kaksi hienoa Suomesta tehtyä dokkaria just National Geographic-kanavalta (Villi Pohjola) ja olin ihan ällistynyt kaikista tiedoista esim. että Tenojoki on yksi maailman vilkkain ja tuottoisin luonnontilainen lohijoki ja kaikki mitä metsistä kerrottiin ja metsäteollisuudesta ym.
Kai näitä juttuja on kerrottu koulussa, mutta ei mitään tuollaista ole jäänyt mieleen, eikä silloin kiinnostanut yhtään biologia tai maantieto.
Vierailija kirjoitti:
Koulu on yleissivistystä tarjoavaa. Matematiikka, jopa derivaatan opettelu, kehittää loogista ajattelua. Hassua, ettei näiden arvoa ymmärrä vielä aikuisenakaan.
Itse ymmärsin, että aloituksella haettiin konkreettista taidon osaamista, ei niinkään sen johdannaistekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin suurimpien järvien nimet ja sijainti.
Itse olin ylä-asteen matematiikassa täysin onneton ja ope hoki tuota, että et tule pärjäämään ilman näitä elämässä..koskaan ei ole vielä tullut kyllä tarvetta noille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole.
Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.
Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa tilaneissa tulee tarve tietää mitä esim. 6 x 8 on? Mainitset vielä "joka kerta", joten saa sellaisen kuvan, että näitä tilanteita tulee useinkin.
Omassa elämässä en muista koska olisin viimeksi tähän tarpeeseen törmännyt. Töissä lasken toki paljon, mutta silloinkin teen laskelmat excelillä kaavoja hyödyntäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi.
Vaikeaa se oli, mutta onneksi opiskelin, on ollut hyödyksi koko työuralla.
Tarpeeton oli pakkouskonto.
Mä en muista luettiinko koulussa Kalevalaa, mutta jos luettiin, olen sujuvasti lintsannut siitä. Asuin vuosituhannen vaihteessa Prahassa ja tutustuin siellä muutamaan suomen kieltä opiskelevaan tyyppiin ja hävetti kyllä tosi paljon kun en osannut heidän kanssa keskustella Kalevalasta :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No historian opiskelua ihmettelin. Että miksi näitä asioita pitää opetella ulkoa. Enkä ole koskaan niitä tietoja tarvinnut.
Kun opiskelee historiaa, on helpompi ymmärtää sitä, miksi asiat ovat nykyään sellaisia kuin ne ovat, siis minkä takia ne ovat kehittyneet sellaisiksi. Monet aatesuuntaukset ja tapahtumat ovat myös ihan samanlaisia kuin menneisyydestä, ja menneisyyden tapahtumista voi oppia, kun suhtautuu tämän päivän tapahtumiin.
Niin, tässä olisi kuitenkin tärkeää, että pystyisi hahmottamaan jollain tavalla niitä kokonaisuuksia. Koulussa opeteltiin (ainakin minun mielestäni) täysin irrallisia tapahtumaketjuja, jotka olisi sitten omalla ajalla pitänyt pystyä jotenkin järkeilemään sopivaksi kokonaisuudeksi ja oivaltaa niiden syy- ja seuraussuhteet. Minulle ei vain ole koskaan mennyt tavallisten oppikirjojen taustat päähän oikein millään tavalla, kun niiden selitykset jätetään puolitiehen.
Kirjaimellisesti kaikki matematiikka jakokulman jälkeen. Pitkää ruotsia en ole tarvinnut mihinkään, Tukholmassa kävin kerran ja siellä vastattiin englanniksi. Kemia ja fysiikan laskukaavat myös painuneet onnellisesti unholaan.
Sen sijaan ketjussa moneen kertaan mainitut historia ja maantieto ovat olleet tärkeitä. Eihän niistäkään olla nippelitietoa tultu kyselemään, mutta ne ovat aika perustavanlaatuisia aineita ympäröivän mailman ymmärtämiseksi.
Moni asia oli kyllä turhaa, mutta moni asia, mitä en enää tarvitse ja muista ulkoa, auttaa kuitenkin hahmottamaan maailmaa. On hyvä että muistissa on se, että on olemassa paljon erilaisia sanamuotoja ja että pohjanmaalla on paljon jokia, vaikkei täsmälleen muistaisikaan mikä tarkoitti mitäkin.
Uskonnosta ja musiikkitunneista ajattelin noin, eikä niistä mitään hyötyä ole minulle ikinä ollutkaan aikuisena.
Uskonto, sillä tee hevonvittuakaan.