Lue keskustelun säännöt.
Juhlien järjestäminen nykypäivänä (sis.itsesäälivalitusta).
29.03.2014 |
Tunnistaako kukaan muu tällaista? Turhauttavaa, kun järjestät juhlia ja aina alkaa tämä sama kuvio. Ensinäkin moni ei vastaa kutsuun mitään vaikka siinä on vastauspyyntö. Toisekseen vaikka alkuun ollaan niin innoissaan, lopulta perutaan tulo jonkun vähäisen syyn takia, kuten "pitääkin mennä laittamaan mökkiä kesäkuntoon juuri tuolloin" tai "en taidakaan viitsiä tulla kun seuraavana viikonloppuna on koiranäyttely". Törkeimmät vastaavat kutsuun, että pitää katsoa lähempänä tuleeko muuta.
Jotenkin tuntuu, että ihmisiltä puuttuu kunnioitus tosia kohtaan, ollaan hirveän itsekkäitä. Mennään sillä ajatuksella, että katsellaan miltä MINUSTA juuri silloin sattuu tuntumaan. Vähät väliä miltä toisista tuntuu ja kuinka paljon vaivaa ja rahaa juhlanjärjestäjä on asian eteen nähnyt.
Taas kerran olen tässä tilanteessa, vaikka kerta toisensa jälkeen päätän, että nyt oli viimeinen kerta! Jotenkin se aika kultaa muistot.
p.s. ihan oikeasti ihmiset. Miten kuvittelette juhlanjärjestäjän voivan varata tarjoilut jos puolet vastaajista vastaa jotain "en tiiä vielä, pitää kattoo sillon lauantaina pääsenkö".
Kommentit (73)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:32"]
Lapseton ihmettelee nyt ehkä provosoivastikin: miksi kuvittelette, että KETÄÄN aikuista kiinnostaa osallistua lapsen syntymäpäiväjuhlille? Lastenkutsut ymmärrän hyvinmtai että isovanhemmat ja kummit kutsutaan kahville. Onko tämä joku uusi juttu, että vanhempien (=äidin) kavereiden pitäisi osallistua lapsen synttäreille?
[/quote]
Lapseton on nyt hyvä ja menee itseensä: ketä kiinnosti sinun synttärisi aikoinaan? Tuskinpa niitä kummitätejäsi, äitisi kavereita tai vähän vanhempia serkkujakaan?
Jos tarkkoja ollaan, kukaan ei ole toisesta yhtä kiinnostunut kuin itsestään. Mutta millainen maailma sellaisella ajattelumallilla rakennetaan, jos jo pienet lapset tyrmätään ajatuksella "siis ei vois niinku vähempää kiinnostaa"?
Mietihän sitä. Ja palaa tähän ketjuun, jos joskus lapsia saat, eikä synttäreille tule kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:32"]
Lapseton ihmettelee nyt ehkä provosoivastikin: miksi kuvittelette, että KETÄÄN aikuista kiinnostaa osallistua lapsen syntymäpäiväjuhlille? Lastenkutsut ymmärrän hyvinmtai että isovanhemmat ja kummit kutsutaan kahville. Onko tämä joku uusi juttu, että vanhempien (=äidin) kavereiden pitäisi osallistua lapsen synttäreille?
[/quote]
Lapseton on nyt hyvä ja menee itseensä: ketä kiinnosti sinun synttärisi aikoinaan? Tuskinpa niitä kummitätejäsi, äitisi kavereita tai vähän vanhempia serkkujakaan?
Jos tarkkoja ollaan, kukaan ei ole toisesta yhtä kiinnostunut kuin itsestään. Mutta millainen maailma sellaisella ajattelumallilla rakennetaan, jos jo pienet lapset tyrmätään ajatuksella "siis ei vois niinku vähempää kiinnostaa"?
Mietihän sitä. Ja palaa tähän ketjuun, jos joskus lapsia saat, eikä synttäreille tule kukaan.
[/quote]
Mitä se 2-vuotias tajuaa mistään synttäreistä? Eiköhän pikkuvauvoille järkätä juhlia ihan vain vanhempien iloksi? Olen muuten myös jouluisin naureskellut, kun taaperot ovat enemmän innostuneet käärepapereista, kuin itse lahjoista :D
Kun se lapsi tajuaa jotain synttäreistä, niin eiköhän se ala olemaan jo siinä iässä, että tarhastakin saisi pari kaveria synttärikutsuille. Enkä siis tosiaankaan vähättele mitään isovanhempien/tätien ja kummitätien kutsumista. En vain ymmärrä omaa funktiotani sellaisilla synttäreillä, jossa ainoa linkki on äiti.
Niin ja en siis ole alkuperäinen kirjoittaja. Ymmärrän vain täysin hänen mietteensä näistä kissanristijäisistä.
Isovanhemmat kävivät kahvilla, kummitkin yleensä. Heitä oli siis kaksi, vanhempieni kaikki sisarukset eivät suinkaan osallistuneet. Kaverisynttärit oli kai kouluikäisestä saakka.
Juhlat nyt vain ovat kokeneet inflaation, on polttarit, häät, baby showerit, valmistujaisjuhlat, jokaisen lapsen synttärit joka vuosi. Kun itse en ole mitään näistä juhlista viettänyt (olen silti naimisissa ja opintoni päättänyt), voi päätellä etten ole juhlista innostuvaa tyyppiä. Silti joka vuosi kaivataan yleisöksi ja etenkin lahjoja tuomaan minulle lähes tuntemattomien lasten synttäreille.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:32"]
Lapseton ihmettelee nyt ehkä provosoivastikin: miksi kuvittelette, että KETÄÄN aikuista kiinnostaa osallistua lapsen syntymäpäiväjuhlille? Lastenkutsut ymmärrän hyvinmtai että isovanhemmat ja kummit kutsutaan kahville. Onko tämä joku uusi juttu, että vanhempien (=äidin) kavereiden pitäisi osallistua lapsen synttäreille?
[/quote]
Lapseton on nyt hyvä ja menee itseensä: ketä kiinnosti sinun synttärisi aikoinaan? Tuskinpa niitä kummitätejäsi, äitisi kavereita tai vähän vanhempia serkkujakaan?
Jos tarkkoja ollaan, kukaan ei ole toisesta yhtä kiinnostunut kuin itsestään. Mutta millainen maailma sellaisella ajattelumallilla rakennetaan, jos jo pienet lapset tyrmätään ajatuksella "siis ei vois niinku vähempää kiinnostaa"?
Mietihän sitä. Ja palaa tähän ketjuun, jos joskus lapsia saat, eikä synttäreille tule kukaan.
[/quote]
Mitä se 2-vuotias tajuaa mistään synttäreistä? Eiköhän pikkuvauvoille järkätä juhlia ihan vain vanhempien iloksi? Olen muuten myös jouluisin naureskellut, kun taaperot ovat enemmän innostuneet käärepapereista, kuin itse lahjoista :D
Kun se lapsi tajuaa jotain synttäreistä, niin eiköhän se ala olemaan jo siinä iässä, että tarhastakin saisi pari kaveria synttärikutsuille. Enkä siis tosiaankaan vähättele mitään isovanhempien/tätien ja kummitätien kutsumista. En vain ymmärrä omaa funktiotani sellaisilla synttäreillä, jossa ainoa linkki on äiti.
Niin ja en siis ole alkuperäinen kirjoittaja. Ymmärrän vain täysin hänen mietteensä näistä kissanristijäisistä.
[/quote]
Niin, sinä et ymmärrä funktiotasi. Mitä jos sinut on oikeasti haluttu kutsua mukaan juhlimaan sitä, että ystäväsi (äidin) jälkikasvu on päässyt vaikkapa kahden vuoden ikään? Tarvitseeko syy olla jotain sen kummempaa?
Onko teillä lapsettomilla tai lasten synttäreitä ihmettelevillä tunne-elämän ongelmia vaiko muita vaikeuksia ymmärtää jatkuvuutta? Miten lapsi oppii esim. juhlimaan itseään, jossei häntä juhlita pienestä pitäen? Kuinka hän kokee olevansa tärkeä, jos juhlissa ei ole ketään muuta kuin omat vanhemmat?
Ainiin ja ekat synttärini järjestettiin muuten eskarissa. Silloin, kun tajusin ITSE pyytää niitä. Tai oli varmaan sitä ennenkin kummit/ ja vanhempien sisarukset käyneet kerran vuodessa moikkaamassa, en vain muista niitä kertoja. Oli kyllä kiva, kun sain kutsua 4 ihan ikiomaa kaveria ja sitten leikittiin ja syötiin kakkua :)
t.65
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIKSI se äiti mukamas haluaa minun juhlivan hänen lastaan? Eihän se äiti muutenkaan kerro lapsestaan yhtään mitään. Tai siis minulla on juurikin tälläinen ystävä, että kun viettää aikaa kanssani, niin hän ei halua puhua lapsistaan, kun on vapaalla. Ja sitten yks kaks tämä samainen äitsyli haluaa minut lapsensa elämään juuri synttäreiden aikaan juhlimaan lasta? Samalla kutsussa vinkataan et se uus mylittlepony olis tooooosi kiva tytsyn mielestä. Just joo ja lehmät lentää...
Niin ja mä siis pidän juhlista. Musta on kiva saada kutsuja jonkun synttäreihin/tupareihin/kihlajaisiin/muuten vain istumaan iltaa. Ero vain on siinä, että sellaisten ihmisten juhliin on KIVA mennä, kun oikeasti tuntee toisen.
Jos äiti ei halua minun muuten tietävän/tutustuvan lapsiinsa, niin mikäs innostus siihen lapseen tutustuttamiseen on juuri synttäreiden aikaan? Tuskin se lapsikaan innostuu, kun tupa on täynnä ventovieraita ihmisiä, joita ei edes välttämättä muista nähneensä. Eiköhän sille lapselle olisi tärkeämpää nähdä ne oikeasti läheiset ihmiset? Taitaa ne synttärit olla sulle nro67 vain oman egon pönkittämistä, eikä mitään muuta. Vai sanoiko lapsesi sinulle, että todellakin hän haluaa nähdä sinun työ- lapsuuden- tai vaikka opiskelukaverisi?
Kaikki muut paitsi pienten lasten vanhemmat ovat nykyään niin tyrmistyttävän itsekkäitä. Egoistinen lapseton ei ymmärrä, että lapseen voi tutustua ainoastaan lahjoja antamalla. You know, kuten isovanhemmatkin voivat tutustua lapseen vain ottamalla tämän toistuvasti yökylään. Anteeksi, kaikki lapset kerralla siis, ei kuitenkaan ole hyvä, että vain yksi lapsi kerrallaan menisi sinne mummolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:22"]
Kaikki muut paitsi pienten lasten vanhemmat ovat nykyään niin tyrmistyttävän itsekkäitä. Egoistinen lapseton ei ymmärrä, että lapseen voi tutustua ainoastaan lahjoja antamalla. You know, kuten isovanhemmatkin voivat tutustua lapseen vain ottamalla tämän toistuvasti yökylään. Anteeksi, kaikki lapset kerralla siis, ei kuitenkaan ole hyvä, että vain yksi lapsi kerrallaan menisi sinne mummolaan.
[/quote]
No tuo nyt oli selkeästi jo provoilua :( Yrittäisit edes!
Yritin kylläkin sarkasmia, en provoilua.
Anteeksi mielipaha, menen nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua surettaa lukea tällaista ketjua. Ap:nkin puolesta harmittaa, mutta eniten kuitenkin surettaa oma tilanne. Minä niin haluaisin päästä illanistujaisiin ja synttäreille, mutta minua tai miestä ei koskaan kutsuta mihinkään :(
Että tasan ei mene nallekarkit.
Näihin keskusteluihin lisäpoittina se, että päivätyössä käyvä ei ota huomioon vuorotyöläisiä. Mun mies on kolmivuorotyössä. Vapaita viikonloppuja on vaihtelevasti joka kolmas - joka viides. Hän saa tietää vuoronsa 3vko:n jaksoissa. Uudet vuorot saadaan aina edellisen jakson vikalla viikolla. Hän ei siis välittämättä vielä tiedä, onko hänellä viikonloppu vapaana, kun kutsut on. Ja jos on töitä, onko esim. aamuvuoro, jolloin iltameno voisi olla ok. Joten emme voi vastata juuta tai jaata ennen kuin hän nuo vuorot saa.
Lisäksi, koska hänellä on niin usein niitä työviikonloppuja, että ne harvat vapaat viikonloput on aika täynnä kaikenlaista menoa. Odotetaan kuin kuuta nousevaa yhteisiä vapaita ja kun ne viimein tulee, on ne täyteen ahdettu. Olisi joskus kiva vain olla kotosalla oman perheen voimin. Tätä ei sellaiset ihmiset tajua, jotka ei vuorotyössä ole tai elä sellaista tekevän kanssa.
Mutta joo, on tärkeää ilmoittaa toivottuna päivänä osallistuuko. Ja on myös soveliasta ymmärtää, että aina ei voi tietää, pystyykö osallistumaan. Me usein skipataan suosiolla menoja, jotta voidaan olla joskus keskenäänkin tai koska ei vaan tiedetä määräpäivään mennessä päästäänkö paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 17:32"]Näihin keskusteluihin lisäpoittina se, että päivätyössä käyvä ei ota huomioon vuorotyöläisiä. Mun mies on kolmivuorotyössä. Vapaita viikonloppuja on vaihtelevasti joka kolmas - joka viides. Hän saa tietää vuoronsa 3vko:n jaksoissa. Uudet vuorot saadaan aina edellisen jakson vikalla viikolla. Hän ei siis välittämättä vielä tiedä, onko hänellä viikonloppu vapaana, kun kutsut on. Ja jos on töitä, onko esim. aamuvuoro, jolloin iltameno voisi olla ok. Joten emme voi vastata juuta tai jaata ennen kuin hän nuo vuorot saa.
Lisäksi, koska hänellä on niin usein niitä työviikonloppuja, että ne harvat vapaat viikonloput on aika täynnä kaikenlaista menoa. Odotetaan kuin kuuta nousevaa yhteisiä vapaita ja kun ne viimein tulee, on ne täyteen ahdettu. Olisi joskus kiva vain olla kotosalla oman perheen voimin. Tätä ei sellaiset ihmiset tajua, jotka ei vuorotyössä ole tai elä sellaista tekevän kanssa.
Mutta joo, on tärkeää ilmoittaa toivottuna päivänä osallistuuko. Ja on myös soveliasta ymmärtää, että aina ei voi tietää, pystyykö osallistumaan. Me usein skipataan suosiolla menoja, jotta voidaan olla joskus keskenäänkin tai koska ei vaan tiedetä määräpäivään mennessä päästäänkö paikalle.
[/quote] tämän takia aina kieltäydyn. Teen vuorotyötä ja en montaa viikkoa aiemmin tiedä, olenko vapaalla. Koen silti, että en ole menettänyt mitään, vaikka en kuljekaan ihmisten illanvietoissa. Ilmankin pärjää
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:32"]
Lapseton ihmettelee nyt ehkä provosoivastikin: miksi kuvittelette, että KETÄÄN aikuista kiinnostaa osallistua lapsen syntymäpäiväjuhlille? Lastenkutsut ymmärrän hyvinmtai että isovanhemmat ja kummit kutsutaan kahville. Onko tämä joku uusi juttu, että vanhempien (=äidin) kavereiden pitäisi osallistua lapsen synttäreille?
[/quote]
Joo, minustakin lasten aikuisvieraille tarkoitetut syntymäpäivät ovat aika tylsiä juhlia yleensä, mutta en kehtaa jäädä poiskaan, jos kaikki muut perheenjäseneni menevät kuitenkin. Ymmärrän ne ihan pienillä lapsilla, mutta sen jälkeen, kun kaverisynttäreitä jo pidetään ja varsinkin kouluikäisenä vähän turhaa jo, erityisesti, jos ovat pitkän ajomatkan päässä.