Ekstrovertit ärsyttävät

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:10"]

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:35"][quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:06"]

"Introvertti ei tarvitse muita, ja välittää aika harvasta ihmisestä"

Tämä asenne valitettavasti paistaa läpi sosiaalisissa tilanteissa, nimen omaan se, että introvertti aika suoraan ilmaisee eleillään ja ilmeillään, että jutut ja seura ei kiinnosta. Nyt puhun tilanteista, joissa puolitutut tai ventovieraat kohtaavat. Siksi introvertit eivät ole haluttua seuraa. 

[/quote]

Mä olen introvertti, mutta ei se introverttiys ole vienyt ainakaan multa sosiaalisia taitoja. Ei introverttiys tarkoita tylyyttä ja on tosi väärin, jos joku selittelee epäystävällisyyttään introverttiydellä. Mutta toisaalta mä kyllä olen aina tuntenut olevani ihan haluttua seuraa.

[/quote] juuri näin. Mutta en vain jaksa sitä, että ihmiset haluavat olla kansani aina, kaikkialla, kaikenaikaa ja tietää minusta kaiken. Naimisiinkin menin vasta sitten, kun tapasin miehen, joka antaa minulle tilaa ja ymmärtää, että haluan ja tarvitsen välillä aikaa olla yksin. Introverttinä en ole koskaan ymmärtänyt ajattelua, että pitää väkisin pit

Ä kiinni ihmisistä, ettei jää vanhana yksin. En minä pelkää yksinäisyyttä. Yksin on hyvä olla.Ja aina saa seuraa sen verran, kuin tarvitsee uusissa elämäntilanteissa.

[/quote]

Vaihdan puhelimelta koneelle, kun oli niin hankala kirjoittaa. Eli olen kieltämättä varmaan hankala ihminen monen mielestä. Mutta tuo, että ei ole suosittu eikä cool yms. on hassu ajatus.

En ole koskaan kaivannut olla suosittu tai cool tms. Olen sosiaalinen ja pidetty ihminen ja siksi olen huomaamattani joutunut monesti tilanteisiin, joissa minä olen ollut liiankin suosittu. Mutta introverttina se tuntuu, kuin ahdistettaisiin nurkkaan ja väsyn ihmisiin. Joten vetäydyn aika äkkiä pois sellaisista ihmissuhteista. Nuorena oli hankalaa, kun tuntui, että poisvetäytymiseni ja se, etten välitä ihmisistä kamalan paljon kiinnosti nuoria miehiä kovasti. Jokin ihme syndrooma, että tuon täytyy olla kiinnostava, kun se ei välitä ja elää yksin ja viihtyy yksin. Ei, minussa ei ole mitään kiinnostavaa. Mutta ajatus, että minun täytyisi elää jonkun ihmisen kanssa saman katon alla koko elämäni oli todella kauhistuttava. Naimisiin menin vasta sitten, kun löysin ihmisen, joka antaa tilaa ja vapauden. Ymmärtää, että haluan lähteä joskus muutamaksi päiväksi vaeltamaan yksin ja lataamaan akkuja ja kaipaan hiljaisuutta ja itseni kanssa oloa.

Myönnän, että moni varmaan kokee minut ikäväksi ihmiseksi, koska en tarvitse muita ihmisiä. En tosiaan ymmärrä ajatusta, että ihmisen pitää pitää kuusi ystävää, että on arkunkantajat. Ettei jää vanhana yksin. Miksi pelätä yksinäisyyttä, koska sehän on parasta seuraa. En pidä siitä ajatuksesta, että käyttäisin ihmisiä hyväkseni ja roikottaisin seurassani siksi, että pelkäisin jääväni yksin. 

Minulla ei ole ollut paljoa bestiksiä nuorena, koska en kestänyt sitä, että soiteltiin heti aamulla, että mitä teit eilen ja kenen kanssa lähdit ja kai me tavataan tänään ja nähdään ja soitellaan. En ole tilivelvollinen kenellekään elämästäni.

Silti olen aina ollut suosittu, vaikka voin vaikuttaa kylmältä ihmiseltä, että vietän määrätyn ajan määrättyjen ihmisten kanssa ja sitten jatkan matkaa. En vain todellakaan tarvitse ihmisiä.

Minua ei ole koskaan kukaan yrittänyt muuttaa. Joskus nuorena ehkä ihmettelin, että miksi en meinannut jaksaa jotain yläasteella bestiksiä, vaan aina jätin heidät, kun..en jaksanut. 

Introverttiys on ehkä eräänlaista kylmyyttäkin. Olen silti suunnattoman empaattinen ja avulias ihminen. Mutta inhoan sitä, jos joku tuntee jäävänsä kiitollisuudenvelkaan. Siksi yritän tehdä hyvää huomaamattomasti.

Voisin aivan hyvin lasten lähdettyä maailmalle muuttaa mieheni kanssa erakoksi jonnekin ja pitää kontaktit mahdollisimman vähinä. Kun ikää tulee lisää, kaipaan hiljaisuutta ja yksinäisyyttä enemmän, kuin nuorena. 

Mutta tällainen tyhjä riitely ja tappelu on minusta ihan turhaa. Jokainen on laisensa ja itse elämänsä elää laillansa.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:20"]

Kertokaa lisää, miten extroverttiyden voi "piekseä" pois?

[/quote]Hyssyttelemällä, tuomitsemalla, suuttumalla, sulkemalla pois jengistä ja häpeämällä hullua ystäväänsä suureleisesti. Minulle on iskostunut hyvin vahvasti sellainen olo, että olen hullu ja tyhmä ja juttuni ovat sairasta paskaa. Niin se varmasti kai onkin. En vaan koe tavallisia tänään sataa vettä ja ostin kaupasta maitoa-keskusteluita mielekkäänä. Tai: Hennalla on iso perse ja Jemina sanoi eilen tyhmästi Peppiinalle. Minua kiinnostaisi keskustella syvällisempiä juttuja tai sitten puhua tavallisista päivän poliittista jutuista eri näkökulmasta. Se ei ihan jokaiselle sovi tai käy. Joillekin ihanille ihmisille käy onneksi.

[/quote]

Hei, minusta sinä olet introvertti. Itsekin olen. Introvertit just haluis jutella syvällisiä, politiikkaa, todellisuutta, kosmosta, uskontoa jne. Mutta eivät uskalla koska heidät usein torpataan, kuten juuri sinulle on käynyt. Ekstroverteilla on sekin, että he eivät vähästä hätkähdä. Vaikka joku tuomitsisikin, ei se heidän puheliaisuuttaan lopettaisi.

Mitään suoranaista neuvoa en tilanteeseesi osaa antaa, samojen ongelmien kanssa painiskelen. Yritän kasvaa ihmisenä ja oppia uutta. Jumalan armon avulla. Olen uskossa ja uskon, että Jumala haluaa tukea ja rakastaa meistä jokaista kasvussamme ihmisinä. Hän haluaa näyttää meille voimansa ja kunniansa myös siinä, tai erityisesti siinä, että hän on heikkojen ihmisten apu ja turva. Siis myös ujojen ja arkojen. Kaikkea hyvää sinulle ja muillekin keskustelijoille. :)

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 09:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 07:48"]

Ulkomailla sosiaaliset ihmiset olivat iloisia ja kohteliaita ja  halusivat kaikki mukaan. Mitä enemmän porukkaa, sen kivempaa. Sosiaaliset taidot hyvät ja ketään ei kiusattu.

Suomessa nämä "ekstrovertit" haukkuvat muita ja syljeskelevät ujoille ihmisille.

Ei ihme että Suomessa on kyselytutkimusten mukaan enemmän kiusaamista.

[/quote]

Mä olen vuosia ulkomailla asunut introvertti, ja koen että asia on juuri noin. Keskimäärin ekstrovertimmassa kulttuurissa (Etelä-Euroopassa) olen kokenut, että minä kelpaan, vaikken jaksa joka kissanristiäisiin osallistua tai vaikka isossa joukossa saatan pitemmän päälle uppoutua ajatuksiini. Suomessa joskus tuomitaan helposti pienestäkin hiljaisesta hetkestä. Olen joskus epäillyt, että pahimmat tuomitsijat ovat itse asiassa itse introverttejä tai vaikka ujoja, joita ahdistaa se oma introverttiys tai ujous, ja tuomitsevat siksi kärkkäästi muut, joissa ovat näkevinään näitä piirteitä.

Lisään nyt vielä, että olen introverttiä mutta en ole ujo, en pelkää ihmisiä. Saatan heittää smalltalkia vieraillekin varsinkin sopivalla tuulella ollessani. Koen vain jatkuvan ihmisten kanssa olon todella väsyttäväksi, ja kaipaan hiljaisuutta ja yksinoloa. Siksi saatan vaikuttaa ajoittain hiljaiselta ja vaivun omiin ajatuksiini. Tämmöisissä tilanteissa on todella rasittavaa, kun joku "ekstrovertti" hyökkää kimppuun, että "mikäs se sulla on, kun olet taas niin hiljaa?!". Kyllä mä keskusteluun osallistun, jos mulle puhut normaalisti.

[/quote]

Minä olen ujo introvertti (miksiköhän nykyään on ok olla introvertti, mutta ujous on edelleen todella paha juttu).

Ulkomailla asuessani olen myös huomannut sen, että kelpaan porukkaan mukaan ihan eri tavalla kuin Suomessa. En saa osakseni paheksuntaa, vaan ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Ottavat myös mukaan juttuihin ilman silmienpyörittelyä tai muuta ilkeämielistä elehdintää. Suomessa joudun helposti suljetuksi ulkopuolelle (paitsi joissakin harvoissa ryhmissä) ja jos yritän päästä porukkaan mukaan niin saan osakseni irvailua ja ilmeilyä.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:57"]

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 14:09"]

Tämän ketjunhan tarkoitus on lytätä ja yleistää ekstrovertit aivan paskaksi ja ylistää introvertit älykkäämmiksi neroiksi.

[/quote]

Just! Ekstrovertti on itsekeskeinen pälättäjä, jolla ei ole muuta sisältöä elämässä kuin omat asiat,  juoruaminen ja muiden arvosteleminen. Ekstorvertti jauhaa epäkiinnostavaa paskaa, eikä anna suunvuoroa muille, koska on aina oikeassa. Hän ei tee työpaikalla mitään töitä, sillä juoruaminen ja pälättäminen estää keskittymisen mihinkään ajatuksia vaativaan.  

Introvertti puolestaan on muut huomioiva, sosiaalisiltaan taidoiltaan kyvykäs henkilö, joka osaa kuunnella toista. Introvertti viihtyy itsekseen ja harvojen seurassa, mutta on silti muut huomioiva ja tarpeen vaatias puheliaskin. Introvertti tekee työpaikoilla kaikki työt, koska vain hän osaa niihin keskittyä. Introvertti on myös tehtaillut kaikki maailman keksinnöt tähän universumiin.

Kyllä on antoisaa keskustella introvertin kanssa ekstorverttiydestä. 

[/quote]

Joo, se on aivan yhtä antoisaa kuin keskustella ektrovertin kanssa introverttiydestä ;)

Molemmista ihmistyypeistä löytyy niitä jotka osaavat vain haukkua niitä jotka ovat erilaisia kuin itse ovat.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 06:21"]

Joo ja pitävät itseään muita parempina monesti. 

[/quote]

Nimenomaan pitävät itseään PALJON parempina kuin muut ihmiset ja kun ovat niin avoimia (eli oikeasti tahdittomia ja tyhmiä) niin osoittavat sen myös. Lisäksi niitä pitäis olla aina viihdyttämässä höpisemällä omista asioistaan ettei niille vaan vähingossakaan tulis hämmentyny olo kun eivät tiedä mitä jutella jollekin hiljaisemmalle, sitähän ne ei kertakaikkiaan kestä.

[/quote]

Minä koen todella ahdistavana sen että 'tullaan viihdyttämään'.

Useimpien ihmisten kanssa on toki kiva jutella, mutta ne pakkoviihdyttäjät ovat todella raskaita. Raukat vielä luulevat, että kaipaan heidän pakkoviihdytystään ja kärsin suuresti jos he ovat hiljaa. Pahimmat vielä kyselevät kauheasti, puhuttavat minua ja vaativat minua puhumaan heille kaikenmaailman henkilökohtaisia juttuja. Se imee energiat niin vähiin ettei loppupäivänä jaksaa enää yhtään ihmiskontaktia.

Ärsyttää kamalasti. Joka paikassa suunapäänä ja sitä itsekehun määrää. Miksi pitää tunkea itseä keskipisteeksi, v.tuttaa päsmärit jotka luulee liikoja itsestä.