Yliopisto-opiskelijat! Tarvitsen todella nyt apuanne!
Teen kandityötä ja olen totaalisen lukossa. Lukon aiheuttaa se, että en ymmärrä miten ensikäden lähteitä oikeasti voidaan käytännössä käyttää! Siis kun minulla on vaikka yski teoria, joka minun pitää "selittää" työssäni, niin lähteessä josta sen katson on käytetty ainakin kymmentä eri lähdettä! Pitääkö minun oikeasti hankkia kaikki nuo kirjat ja etsiä se niistä? Ja kun teorioita on vaikka kuinka paljon niin kirjojahan tulee pelkkään kandintyöhön varmaan tuhat! Auttakaa pliis, melkein itkua väännän kun ei tästä tule mitään :( Juuri sain hommattua pari kirjaa missä luulin, että kolme tärkeää teoriaa on selitetty ja nimenomaan ensikäden lähde, niin mitä vielä nyt pitäisi lähteä metsästämään niitä kolmeakymmentä kirjaa :(((
Kommentit (30)
Minulla ainakin oli ohjeena, että ainoastaan alan suurimmilta guruilta pitäisi käyttää ensisijaisia lähteitä, muuten ei ollut juurikaan väliä. Myöskään lähteiden määrä ei ollut mikään itseisarvo vaan kokonaisuus; luonnollisesti on tärkeää, että lähteitä on monipuolisesti, mutta vielä tärkeämpää on, että kokonaisuus on eheä ja omalle ajattelullekin jää tilaa. Itselläni lähteet painottuivat vahvasti vertaisarvioituihin artikkeleihin, koska aiheeni oli sellainen, että jopa kymmenen vuotta vanha lähde saattoi teorian puolesta olla turhan vanha.
Kandityöstä tehdään helposti kamala mörkö, mutta näin jälkikäteen tuntuu, että itse asiassa se oli ohjaajan antaman tuen, tarkkojen ohjeiden ja selkeiden deadlinejen ansiosta ehkä yksi "helpoimmista" isoista projekteista opiskelujen aikana tähän mennessä. Itsekin tapasin ohjaajani ensimmäisen kerran kasvotusten vasta kandiseminaarissa, ja ihan hyvin kommunikointi sujui sähköpostilla ja Skypessä. Kannattaa avata suunsa, jos työ ahdistaa tai ei tunnu pääsevän eteenpäin - helposti yksin puurtaessa vain uppoutuu työn syövereihin eikä osaa nähdä metsää puilta. Ohjaaja on sitä varten, että hän osaa ohjeistaa opiskelijaa eteenpäin pulmatilanteissa.
Luonnontieteissä ns. peruslait jätetään viittaamatta. Ts. jos esittää painovoiman kaavan, ei ole tarpeen viitata johonkin Newtonin päiväkirjaan "Newton havaitsi tämän v. XXXX kun omena putosi puusta hänen päähänsä (Newton, XXXX)"... Ihan vaan tiedoksi, ei taida olla tämä sinun alasi vastaava.
Kandilla ei ole mitään väliä, kunhan saa suoritetuksi. Jos tekee hyvin/mielenkiintoisesta ja laajennettavasta aiheesta, voi siitä jatkaa graduun mikä ehkä vään helpottaa gradun tekemistä. Ihan turha siitä on stressaa. Varmaan kukaan arvostelun jälkeen ei ole vilkaissutkaan mun kandia saati kysynyt numeroa.
Yhteiskuntatieteitä opiskelen.
ap
Kaivoinpa huvikseni vanhan kandini esiin ja vertasin graduuni. Juu, kyllä meillä vaatimustaso oli ihan eri maailmasta tuossa graduvaiheessa, kandi todellakin oli vain harjoittelua varten. En stressaisi moisesta, vaikka toisaalta silloin tuntuikin kovalta paikalta kirjoittaa ensimmäistä ns. kunnolla arvosteltavaa akateemista tekstiä.
14 oli osannut selittää asian hyvin.
Teoriataustan kirjoittaminen ja lähinnä juuri noiden lähteiden etsiminen on minulla suurin syy, miksi en halua jatkaa tutkijan uralle. Tilastotaulokoita voisin pyöritellä ja tulkita mielin miäärin, mutta tuo lähteiden metsästäminen oli jotain ihan järkyttävää...
Nyt löydin tällaisen lähteen teoksen, jossa kolmesta teoriasta sanotaan näin: "eri käsityksistä muodostimme tässä artikkelissa kolme käsitystyyppiä". Sitten kun noita käsitystyypeitä kerrotaan tarkemmin niin siellä on käytetty paljon lähteitä.. Eli voinko käyttää tätä ensikäden lähteenä näille teorioille etsimättä tarkemmin käytettyjä lähteiä? Eli onko tämä noiden teorioiden ensikäden lähde?
ap
Ja anteeksi kirjoitusvirheet. Innoissani kirjoitin kun jotain löytyi :D
ap
Voisittekko vielä tämän verran auttaa?
ap
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 13:05"]
Nyt löydin tällaisen lähteen teoksen, jossa kolmesta teoriasta sanotaan näin: "eri käsityksistä muodostimme tässä artikkelissa kolme käsitystyyppiä". Sitten kun noita käsitystyypeitä kerrotaan tarkemmin niin siellä on käytetty paljon lähteitä.. Eli voinko käyttää tätä ensikäden lähteenä näille teorioille etsimättä tarkemmin käytettyjä lähteiä? Eli onko tämä noiden teorioiden ensikäden lähde?
ap
[/quote]
käytätkö sä omassa työssäsi nimenomaan näitä kolmea eri käsitystyyppiä, vai käytätkö niitä "eri käsityksiä" siellä takana. Jos sä käytät tätä kolmeenjaottelua, voit kirjoittaa, että jaottelun ovat luoneet artikkelin kirjoittajat ja viitata tähän artikkeliin. Se on silloin ensikäden lähde tästä kolmeenjaottelusta tai tyypittelystä.
Jos taas sun työllesi olennaisempia ovat jotkut niistä taustalla olevista kösityksistä, niin sit sun on mentävä etsimään ne käyttämäsi kåsitykset alkuperäisistä julkaisuistaan, jotka todennäköisesti on niitä, mihin tuo nyt köyttämäsi artikkeli viittaa. Tällöin et kumminkaan todenäklisesti tarvitse niitä kaikkia, sillä yleensä yhteen tutkielmaan mahtuu vain yksi tai korkeintaan kaksi teoriaa tai "käsitystä". Valitse siis vain se, mikä tuntuu sopivimmalta, älä ala niitä kaikkia etsimään ja selittämään.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:01"]
Millä alalla kertyy noin paljon kirjoja? Omassa kandissani lähteet olivat 90 % vertaisarvioituja tiedeartikkeleja. :o
[/quote]useissa ihmistieteissä tärkeimmät teoriat ja kokonaisesitykset julkaistaan vertaisarvioituina monografioina, artikkeleja pidetään lähinnä harjoitelmina ditä monografiaa varten. Vertaisarviointi on tietysti aika oleellista näilläkin aloilla.
[/quote]
Niin, siksi kyselinkin ap:n alaa. Ja kyllä, "vertaisarvioitu" oli ehkä turha sana tuossa, koska se nyt luonnollisesti on oletus. Mutta siksi juuri mietinkin, että minkälaisista kirjoista ap niitä ensisijaisia lähteitä etsii, jos oli kerran saanut noottia siitä että ei ole käyttänyt ensisijaisia lähteitä. Jos ne löytyisivät jostain tietokannoista konkreettisten kirjojen sijaan?