Kakkosluokalla pakko saada täydet pisteet kertotaulukokeessa - kahdesti!!?
Olen tässä syvästi hämmentyneenä seurannut tänä keväänä tyttäreni matematiikan opintoja kakkosluokalla.
Alussa kertotauluista tuli jokunen koe, kehuinkovasti tyttöä että hyvä tyttö kun kaikissa oli 1-2 p. vaille täydet pisteet. Fiksu tyttö, innostunut ja viisas. Aina rakastanut oppia ja saanut hyviä palautteita yms.
Jossakin vaiheessa ehkä noin kymmenennen samanlaisen kokeen kohdalla aloin ihmetellä miksi näitä yhä tehdään? Aiemmin reipas tyttö alkoi jo muuttua apaattiseksi, (haluaisi uusia haasteita, kyllästyy junnaukseen) esim. matikkapeli ei kotona enää kiinnosta ja kaupassa jos kysyn paljonko ostokset maksaa, hän ei kuulemma enää tiedä kun on tyhmä ?!?!?!
Ensimmäistä kertaa koulunkäynnin aikana on läksyjä unohtunut yms.
Nyt sitten tuli opettajalta vihaista viestiä, hän kuulemma vaatii kahdet täydet pisteet kertotaulukokeista, muuten ei pääse 2lk. läpi ollenkaan ja tyttöni on viimeisten joukossa näistä jotka ei ole vielä suorittaneet. Aina puuttuu se 1-2p. Käski että meidän pitää vaan opiskella tosi kovaa ja se ei ole häpeä (?!?!?!) jos lapsi on erityistuen tmv. tarpeessa? Täääääh?!?!?!?
Fiksu ja innostunut, reipas lapseni on parissa kuukaudessa latistettu, ei kiinnosta mennä enää ollenkaan kouluun. Onko tämä nyt ihan normaalia, vaaditaanko oikeasti täysiä pisteitä?
Voiko opettajasta valittaa jonnekin? En ole koskaan ennen kuullut mistään tällaisesta, tuskin pääsisin itsekään täysillä pisteillä läpi vaikka olen kirjanpitäjä ammatiltani? Apua!
Kommentit (91)
Itseasiassa kertotaululjen osaaminen ei mittaa matemaattista lahjakkuutta lainkaan. Se, ettei opi kertotauluja kertoo enemmän muistin tai oppimisen ongelmista!
Näihin ongelmiin pitää ja saa hankkia apua!
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:31"]
ihmettelen syvästi äitiä joka vaatii lapseltaan liikaa.
[/quote]Se mitä koulussa vaaditaan EI OLE LIIKAA.
Meidän opettaja sanoi aikanaan että kertotaulut pitää osata niin hyvin että jos yöllä herätetään ja kysytään oikean vastauksen on tultava kuin apteekin hyllylyltä.
Tällä mentaliteetilla äitini jankkautti kertotauluja niin että ne meni päähän.
Kertotaulun opetteluun ei tarvitse erillistä aikaa ja paikkaa, kysymyksiä huudellaan muiden toimien ohessa ja lapsi vastailee leikkiensä keskeltä. Oppiminen viedään keskelle elämää.
Havainnollistakaa kertotaulun idea vaikka lego-palikoilla.
Hyvä keino on laittaa lappusia seinille joissa on kertotauluja. Wc-istuinta vastapäätä on hyvä paikka, käytävät, seinät, ruokapöydän läheisyyteen.
Oppimiskanavia on monenlaisia, joillakin on hyvä näkömuisti ns. valokuvamuisti ja oppii sillä tavoin.
Tämänkin voi tehdä hauskaksi ja sitouttaa lapsi mukaan, yhdessä teette ne kertotaululaput, kertotaulu kerrallaan. Lapsi liimaa laput seinään omalle katsekorkeudelleen.
Kun lapsi on omaksunut kertotaulun siirrytte toiseen. Jos joku tuottaa erityistä vaikeutta niin se lappu palautetaan myöhemmin takaisin seinälle.
Post-it laput ja eri värisiä kehiin.
Meillä tehtiin näin ja kyse ei ole edes erityislapsesta.
Lisäksi kertotaulu käytäntöön, tehtäviä laske kertotaululla kylppärin seinän kaakelit, kattolaatat tai mitä tahansa. Matematiikka käytäntöön.
Olin lapsena tuollainen kaikkea laskeva, laskin myös vastaantulleiden autojen rekisterilaatan numerot yhteen, laskin tietyn väriset autot automatkalla jne. Matkustettiin paljon ja matkat taittui nopsaan kun keski tekemistä. Siskon kanssa kilpailtiin nopeudesta laskea rekisterilaatan numerot.
Matematiikka pitää saada hauskaksi niin siitä pitää koko kouluajan.
kympin tyttö
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:27"]
No ihmettelen kyllä SYVÄSTI äitiä, joka antaa lapsensa alisuoriutua. Puolet kertotauluista oikein kakkosella?!
[/quote]Eikö kertotaulua opiskella vasta kolmosella? Mikäli nyt niin tottakai kerttaulu tulee osata. Yleisesti ottaen ei pidä aliarvioida lasta. Itsellä oli tapana sanoa että kyllä sinä osaat, enhän tiennyt ekalla kuinka hyvä tulee olemaan. Kolmoselta lähtien todistuksen ka yli 9
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:31"]
ihmettelen syvästi äitiä joka vaatii lapseltaan liikaa.
[/quote]Ei ole liikaa vaatimista jos kertotaulu pitää osata. Vai onko kysymyksessä lapsi jolla oppimisvaikeuksia? Sitten on eriasia. Silloin vaan menee enemmän aikaa asioiden omaksumiseen.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:21"]
Kun kertotaulut opettelee kerralla ulkoa, ne osaa lopun elämäänsä.
[/quote]
Ei muuten pidä paikkaansa. Olen osannut lapsena ne ulkoa erinomaisesti, mutta enpä osaa enää.
Ja mikä hauskinta, olen lukenut insinööriksi osaamatta niitä ulkoa ja teen koulutukseeni sopivaa työtä.
[/quote]Et kuitenkaan Diblomi-insinööri
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 09:38"]
Taidat provoilla? Kertotaulu nyt vaan on yksi niistä jutuista jotka on osattava hyvin ulkoa. Kolmannella tulee vaikeuksia, jos kertotaulu ei ole sujuva.
Ettekö ole harjoitelleet yhdessä? Ei ole järkeä tehdä testiä aina vaan uudestaan harjoittelematta.
Meidän tytön luokalla piti muuten samoin saada KOLMESTA kertotaulukokeesta kaikki oikein.
[/quote]Ilmeisesti meni lapsella oikein koska ei tullut opettajalta tietoa että ei osaa.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:32"]
Niin se vaan menee, että jotkut asiat on opeteltava ulkoa. Olin peruskoulussa 90-luvulla, ja kyllä silloinkin tankattiin kertotauluja sekä sijamuotoja. Muistan, miten vanhempani iltalypsyn lomassa kuulustelivat kertotauluja (olimme siis maanviljelijäperhe). :) Ylemmillä luokilla (kolmannella-neljännellä luokalla?) ulkoaopettelun kohteeksi muuttui sijamuodot, ja kerrankin opettaja ei päästänyt kotiin ennen kuin osasi ladella ulkoa kaikki sijamuodot.
[/quote]En ole ikinä kuulustellut läksyjä. Ajattelin että lapsen täytyy oppia ottamaan vastuu koulusta. Todistus sen kertoo että vastuu on otettu ja otetaan. Lukiossa nyt. Toki olen kannustanut ja innostanut ja motivoinut jne. Kehunut myös.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 09:56"]Kuinka monta kertotaulua niisssä kokeissa kysytään?
[/quote]
Mum mielestä 2. luokalla opetellaan kertotaulut 2 -5, ja kolmannella 6 - 12. Kolmosella on lisäksi jakolaskut.
T. Eräs, jonka lapsi on kahdeksannella luokalla
[/quote]Näin oli meilläkin.Omaan aikaani kertolaskut aloitettiin vasta kolmosella.
t: 7- ja 5-luokkalaisen äiti
Anteeksi mutta minäkään en tajua, miksi kertotaulu pitäisi osata "ulkoa". Riittää ihan hyvin, kun osaa siitä tavallisimmat, loput on helppo laskea niin nopeasti päässä, ettei se opettajakaan epäile mitään.
Minäkään en tänäkään päivänä osaa yhdeksän kertotaulua ulkoa, mutta ei sitä kukaan pysty havaitsemaan. Lasken niin nopeasti kymmenen kertotaulusta vähentämällä ne oikeat vastaukset. Ja matematiikka oli viimeistään kolmannelta luokalta lähtien koko ajan kymppi todistuksessa.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:31"]
ihmettelen syvästi äitiä joka vaatii lapseltaan liikaa.
[/quote]kertotaulu on helppo oppia. Mitä sitten kun mennään vaikeempiin asioihin?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:31"]
ihmettelen syvästi äitiä joka vaatii lapseltaan liikaa.
[/quote]kertotaulu on helppo oppia. Mitä sitten kun mennään vaikeempiin asioihin?
[/quote]
Matematiikka ei ole oikeasti ulkoaopettelua vaan päättelykykyä testaava oppiaine. Paljon parempi tulevaisuus matematiikan oppimisessa on sellaisella lapsella, joka oppii nopeasti laskemaan päässään oikeat vastaukset osaan kertotaulusta kuin sellaisella, joka käyttää kaiken aikansa ja energiansa "hauki on kala" -opetteluun.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:21"]
Kun kertotaulut opettelee kerralla ulkoa, ne osaa lopun elämäänsä.
[/quote]
Ei muuten pidä paikkaansa. Olen osannut lapsena ne ulkoa erinomaisesti, mutta enpä osaa enää.
Ja mikä hauskinta, olen lukenut insinööriksi osaamatta niitä ulkoa ja teen koulutukseeni sopivaa työtä.
[/quote]Et kuitenkaan Diblomi-insinööri
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 11:13"] [quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 10:21"]
Kun kertotaulut opettelee kerralla ulkoa, ne osaa lopun elämäänsä.
[/quote]
Ei muuten pidä paikkaansa. Olen osannut lapsena ne ulkoa erinomaisesti, mutta enpä osaa enää.
Ja mikä hauskinta, olen lukenut insinööriksi osaamatta niitä ulkoa ja teen koulutukseeni sopivaa työtä.
[/quote]Et kuitenkaan Diblomi-insinööri
[/quote] [/quote]
en ole Diblomi-insinööri. En usko että sellaisia löytyy Suomesta kovin monta.
Kertotauluja ei tosiaan tarviatse osata muuta kuin jollain tasolla 2:n 3:n ja 4:n ja 10:n kertotaulut. 10:n kertotaulusta on helppo johtaa 5:n kertotaulu jakamalla kahdella. Esimerkiksi 7*8 on aika mahdoton muistaa ulkoa, mutta, jos lasketaan vaikka näin:
7*8=(5+2)*8=5*8+2*8=(10*8)/2+2*8=40+16=56. Tämä menetelmä yleistyy aika nopeasti kymmen- ja sataluvuille. Peruskertotaulun osaaja voi olla jo aika pulassa esim. 59*13 kanssa. Vähän vie enemmän aikaa, mutta samalla matemaattinen ajattelu harjaantuu mukavasti.
Minulla on lukihäiriö (vasta aikuisiällä huomattu) ja opin aikanaan kertotalut ulkoa. Meillä oli tiukka opettaja ja olin toiseksi viimeinen joka kertotaulukokeet pääsi läpi. En enää muista montako kertotaulukoetta piti putkeen olla oikein (3?) ilman ainuttakaan virhettä niin pääsi läpi.
En oppinut kaikkia kertotauluja koskaan ulkoa, vaan opin "laskemaan" ne nopsaan päässäni (kokeissa oli aikaraja). Muutenkaan en koulussa oppinut mitään ulkoaopeteltavia juttuja (vuosilukuja ja sellaisia), ne eivät vaan jää päähäni vaikka muuten osasin asiat hyvin.
Ja tuohon yhteen kirjanpitäjään on sanottava se, että itse olen kirjanpitoa opiskellut ja siinä ei (ainakaan nykyään) ole matematiikan kanssa mitään tekemistä, pitää vain tietää mihin kohtaa erilaiset tulot ja menot kirjataan ja ohjelma näyttää jos on jossain plussaa/miinusta. Ennen on varmaan enemmän matemaattiikkaa tarvittu kun on päässä laskettu yhteen lukuja ja miinusteltu niitä.
Minä en ole koskaan oppinut kaikkia kertotauluja ulkoa, mutta olen silti ollut aina todella hyvä matematiikassa. Tuollainen hauki on kala ulkoa opettelu ei opeta matemaattisesta ajattelusta mitään. Toki nopeuttaa vaikeampia päässälaskuja, mutta kyllä ne laskea voi vaikka ei esim seitsemän tai kahdeksan ketotaulua ulkoa osaisikaan.
Pelkästään positiivinen asia! Kumpa kaikissa aineissa oikeasti vaadittaisiin, että tietyt perusasiat on _osattava_. Kaikki rakentuu niiden päälle ja jos pohjassa on hataruuttaa, tietää se vain isompia vaikeuksia jatkossa. Nykyajan linja on lässyttäminen ja selittely. Se ei auta, jos tavoitteena on pärjätä elämässä. Tietyt asiat on hyvä oppia tekemään jämptisti pienestä pitäen. Ja se on hyvä asia, ei inhottavaa. Se tuo itsetuntoa lapsellekin kun oppii sinnikkyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja huolellisuutta opetella tietyt asiat prikuulleen oikein.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 09:29"]
Olen tässä syvästi hämmentyneenä seurannut tänä keväänä tyttäreni matematiikan opintoja kakkosluokalla.
Alussa kertotauluista tuli jokunen koe, kehuinkovasti tyttöä että hyvä tyttö kun kaikissa oli 1-2 p. vaille täydet pisteet. Fiksu tyttö, innostunut ja viisas. Aina rakastanut oppia ja saanut hyviä palautteita yms.
Jossakin vaiheessa ehkä noin kymmenennen samanlaisen kokeen kohdalla aloin ihmetellä miksi näitä yhä tehdään? Aiemmin reipas tyttö alkoi jo muuttua apaattiseksi, (haluaisi uusia haasteita, kyllästyy junnaukseen) esim. matikkapeli ei kotona enää kiinnosta ja kaupassa jos kysyn paljonko ostokset maksaa, hän ei kuulemma enää tiedä kun on tyhmä ?!?!?!
Ensimmäistä kertaa koulunkäynnin aikana on läksyjä unohtunut yms.
Nyt sitten tuli opettajalta vihaista viestiä, hän kuulemma vaatii kahdet täydet pisteet kertotaulukokeista, muuten ei pääse 2lk. läpi ollenkaan ja tyttöni on viimeisten joukossa näistä jotka ei ole vielä suorittaneet. Aina puuttuu se 1-2p. Käski että meidän pitää vaan opiskella tosi kovaa ja se ei ole häpeä (?!?!?!) jos lapsi on erityistuen tmv. tarpeessa? Täääääh?!?!?!?
Fiksu ja innostunut, reipas lapseni on parissa kuukaudessa latistettu, ei kiinnosta mennä enää ollenkaan kouluun. Onko tämä nyt ihan normaalia, vaaditaanko oikeasti täysiä pisteitä?
Voiko opettajasta valittaa jonnekin? En ole koskaan ennen kuullut mistään tällaisesta, tuskin pääsisin itsekään täysillä pisteillä läpi vaikka olen kirjanpitäjä ammatiltani? Apua!
[/quote]Alahan sinäkin kirjanpitäjänä opetteleen kertotaulua yhdessä tytön kanssa.
Hei kamoon, ei ole liikaa vaadittu että osaa kertotaulun.
Ihan hyvä vähän ravistella, tyttö ei siis todellakaan ole matematiikassa lahjakas, jos ei pääse kertotaulukokeista läpi, nyt on syytä alkaa opiskelemaan oikeasti.