Vaivaannutko pienissä putiikeissa?
Tiedätkö sellaiset pienet vaateliikkeet tai vastaavat yhden myyjän putiikit keskustassa. Tuleeko sinulle vaivaantunut olo niissä? Miten kehtaat mennä sisään ja miten asioit? Olin eilen menossa yhteen putiikkiin missä myydään käsilaukkuja ja kenkiä, mutta kun näin että myyjä on yksin siellä sisällä kävelin ohi. En kehdannut edes katsella näyteikkunasta.
Kommentit (35)
Kyllä. Mun on tosi vaikea löytää vaatteita, koska olen niin kriittinen kroppaani kohtaan. Vihaan sitä, kun myyjä alkaa tuputtamaan jotain "kevään uutuuksia" tms, ja mun tarvii vaan vilkaista niitä, ja mä tiedän, ettei ne ole oikean mallisia. Koen jotenkin noloksi sanoa, että en tykkää yhtään.
Haluan rauhassa kiertää ja katsoa.
Todellakin vaivaannun. Vaikka saisin katsella rauhassa tuotteita, pikkuliikkeessä myyjä on vääjäämättä liian lähellä kun kauaskaan ei pääse. Viimeksi kun olin sellaisessa liikkeessä, siellä ei ollut mitään taustamusiikkia. En yleensä edes pidä taustametelistä, mutta jotenkin tuntui että kuulin sen myyjän hengityksenkin... Mitään se ei puhunut oma-aloitteisesti. Painostava tunnelma! Olisi ollut edes joku kevyt muzaki ihan paikallaan.
En vaivaannu. Ehkä siksi, että olen itse töissä juuri tuollaisessa yhden myyjän pienessä putiikissa, tiedän että ihminen se myyjäkin on. Rohkeasti sisään vaan, saat luultavasti hyvää henkilökohtaista palvelua ja halutessasi myös katsella itsekseen ja rauhassa.
Kyllä! Tulee aina sellainen olo ettei kehtaa lähteä ostamatta mitään. Myös usein tapahtuu ahdistavaa tavaroiden myymistä/tyrkyttämistä, tästä syystä jätän usein menemättä ja asioin mieluummin isommissa liikkeissä joissa saa olla rauhassa.
Mulla sama. En tiedä mikä siinä on mut en mielellään mene sisälle yksin. Ehkä ahdistaa se myyjän epätoivoinen yritys olla ystävällinen ja valtava toivo siitä, että ostaisin jotain ja inhottaa tuottaa pettymys sanomalla, että katselen vaan.
Kyllä. En siksi käy niissä koskaan jos siellä ei samalla ole myös muita asiakkaita. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin myyjä heti kyselemässä, että voiko auttaa ja mitä etsin.
Kyllä! En koskaan mene niihin edes sisälle, vaikka näkisin jotain minua kiinnostavaa. Ahdistava tunnelma niissä kaupoissa.
Vaivaannun. Tuollaisessa liikkeessä pitäisi aina tietää, mitä haluaa. Ei sinne oikein kehtaa mennä vain katselemaan.
Jos olisin oikeasti ostamassa vaikka sitä käsilaukkua, niin ei mitään ongelmaa.
Jos olen vain shoppailemassa ilman että on tarvetta millekään, niin hengailen mieluummin isoissa kaupoissa.
Vaivaannun, en ikinä mene niihin yksin sisään
Hyvä kysymys. Joskus ahdistaa, joskus ei. Riippuu eniten omasta mielentilasta ennen liikkeeseen astumista (iloinen vs. grumpy), ei niinkään myyjästä. Tykkään kyllä asioida pienemmissäkin putiikeissa ja tykkään niiden ammattitaitoisista myyjistä. Jos haluaa katsella itse, saa katsella. Jos taas haluaa apua ja palvelua, ei pikkuputiikin voittanutta :)
Kyllä! Just pohdittiin miehen kanssa kantakaupungissa kävelessä, että pikkuliikkeet on tosi symppiksen näköisiä, mutta en tiedä, haluaisiko sellaisissa asioida. Tulee sellainen olo, että on liikaa myyjän silmän alla, varsinkin jos liikkeissä ei ole muita. Ei voi vapautuneesti katsella. Lisäksi mulla on mielikuva, että pikkuputiikeissa hinnat on liian korkeat mulle, joka on tottunut Seppälä/H&M/Anttila-hintoihin.
Vaivaannun todellakin. Ahdistaa just Se että pitäisi ostaa jotain ja on jotenkin tarkkailun kohteena. Tosin mulla sama eli jos tiedän mitä haluan ja olen ostamassa sitä, niin silloin pikku kaupassa saa maailman parasta palvelua
Toisinaan. Menin Helsingin keskustan lähellä toimivaan karkkikauppaan, jota oli mainostettu jossain blogissa. Myyjä keskusteli edellisen asiakkaan kanssa niin tiiviisti, että poistuin ostamatta mitään. Helppo ja edullinen käynti. :D
Vaivaannun, koska tunnen, että minun pitäisi ostamalla tukea ilmiselvästi huonosti menestyvää liikettä. Minun käy sääliksi nämä pikkuliikkeet, joissa ei kukaan ikinä käy.
En vaivaannu. Kannattaa opetella pari perusfraasia.
Tullessa sisään liikkeeseen: "Hei."
Myyjän kysyessä tarvitsetko apua: "Kiitos, en etsi mitään, katselen vain."
Lähtiessä kaupasta: "Kiitos hei."
Näillä pärjää pitkälle.
Vaivaannun enkä käy sellaisissa muuta kuin ehkä jonkun kaverin kanssa.
Tämä ketju todistaa taas suomalaisten verrattoman sisäänpäinkääntyneisyyden! :D Voi elämän kevät!
nosto