Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko ihan oikeasti, että joidenkin elämä on vain pelkkää täydellisyyttä?
08.05.2024 |
Olen kyllästynyt kuulemaan näitä juttuja vuodesta toiseen, kuinka kaikki on aina ollut täydellistä. Lapset ja lapsenlapset on täydellisen menestyneitä ja pelastavat ihmishenkiä. Mitään epäonnea ei ole ollut kenelläkään. Eletään terveinä ja on hyvät työpaikat ja puolisot. Koulujen ovet ovat aina auenneet ja menestys on ollut niin huikeaa, että on valmistuttu monta vuotta etukäteen. Ei siis ikinä mitään vastoinkäymisiä. Kotien seinät on täynnä palkintoja ja kunniakirjoja. Onko tällaisia ihmisiä ihan oikeasti?
Kommentit (24)
Eipä se muiden onnellisuus ole sinulta pois. Harvoin kuitenkaan kukaan välttyy ongelmilta läpi elämänsä ja/tai kaikki ongelmat eivät näy aina päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei ole ikuista ei tämä muiden onnellisuuskaan.
Kaikkien elämään kuuluu ylä-ja alamäkiä, ennemmin tai myöhemmin 🍀
Missä Hyacinth Bucket piireissä sinä oikein pyörit. 😂
En usko. Täydellistä elämää ei olekaan.
En, moni on näytellyt ja tullut rytinällä alas kovinkin julkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Mitä kovemmin yrittää sellaista kuvaa luoda sen onnettomampi elämä. Jos on oikeasti onnellinen, ei tarvitse sitä hehkuttaa.
Jotkut ihmiset on tuollaisia, että kertovat vain menestyksestään. He ovat hyvin kilpailukeskeisiä. Itsessäni on tätä vikaa, mutta pyrin pois siitä, kun ei se ole tehnyt onnelliseksi, eikä ne "saavutuksetkaan". Onni on muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin on osunut ehkä vähän miellyttävämpi ura, hyvä terveys, riittävästi vapaata, tukeva läheinen jne. Osaa ihmisiä on toiset pyrkineet heikentämään kuin vampyyrit ja mikä lie karma. Kannattaa paeta vanhana kuoleman jälkeen pois Archonien maailmoista. Mitä ne ikinä onkaan.
Tämä ei varsinaisesti liity suoraan aloitukseen, mutta kirjoitanpa kuitenkin.
Oli kyllä hiukan huvittava hetki, kun muutama viikko sitten vierailin erään nuorehkon opettajan perheessä. Hän kommentoi erästä somemainostajaa siihen malliin, että epäili voiko hänen elämänsä olla oikeasti sellaista miltä se päivityksien perusteella näyttää. Ihan kuin sitä erikseen tarvitsisi epäillä.
Voin kertoa teille kaikille jotka sitä samaa mietitte, ettei ei voi olla ja ei varmasti ole. Toki asiat mistä on kuva tai video ovat tapahtuneet, mutta niin on tapahtunut valtavasti muutakin mitä ei ole kuvattu. Ja kuvakulmalla sekä leikkauksilla saa ihmeitä aikaan. Eikä aitoja tunteita ole pakko niissä näyttää, mikäli niitä ei halua esitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on asenteesta. Olen aina ollut sellainen, että olen ollut tyytyväinen siihen mitä minulla on. Vaikka minua olisi kohdannut kuinka iso vastoinkäyminen, olen nopeasti päässyt jaloilleni. Olen onnellinen joka päivä ja täynnä intoa. En edes ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina surullisia. Miksi? Eivätkö he näe kaunista luontoa, kuule kaunista musiikkia, tunne ihania ihmisiä, lue hyviä kirjoja, tee hyvää ruokaa, nauti urheilusta tai koe mitään kivaa?
Helppo uskoa, kun oma elämäni on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en. Meillä kaikilla on murheemme
Mulla on tuollaista, mutta on ollut myös sairautta ja kurjuutta. Mutta miksi pitäisi keskittyä huonoihin puoliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on niin onnekas että joku kelpuuttaa puolisoksi ja seksiin sekä terveys riittää sellasiin on täydellinen elämä . Ilman kosketusta on kurjaa kulkea ja aina yksin .
Tuskin kenelläkään kaikki on aina ihanaa. Mutta kyllä toisille sataa enemmän onnea kuin epäonnea. Omassa ystäväpiirissäni ainakin on ihmisiä, jotka ovat olleet aina terveitä, joilla ei ole koskaan ollut rahasta pulaa, eivät ole koskaan olleet yt-neuvotteluissa/työttömänäja parisuhde on ollut vähintäänkin ok aina. Suurin murhe saattaa olla äidin, isoäidin tms kuolema yllättäen 85-90 -vuotiaana.
Sitten mulla on mm. ystävä joka on kärsinyt lapsettomuudesta 10 vuotta, jonka toinen lapsi on vakavasti autistinen ja jonka mies kuoli yllättäen 45 vuotiaana.
Ei ole olemassa täydellisyyttä. Kaikessa ja kaikissa on jotain virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on asenteesta. Olen aina ollut sellainen, että olen ollut tyytyväinen siihen mitä minulla on. Vaikka minua olisi kohdannut kuinka iso vastoinkäyminen, olen nopeasti päässyt jaloilleni. Olen onnellinen joka päivä ja täynnä intoa. En edes ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina surullisia. Miksi? Eivätkö he näe kaunista luontoa, kuule kaunista musiikkia, tunne ihania ihmisiä, lue hyviä kirjoja, tee hyvää ruokaa, nauti urheilusta tai koe mitään kivaa?
Et ole kohdannnut kovinkaan isoja vastoinkäymisiä, jos ihmettelet surullisuutta. Esimerkiksi vakavan masennuksen keskellä ei kiinnosta vttuakaan jotkut luonnonkauneudet tai kirjat. Elämä on siinä tilassa parhaimmillaankin vain harmaata massaa. Auringonvalo ahdistaa, ei näytä kauniilta. Ja ihmiset vasta ahdistavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on asenteesta. Olen aina ollut sellainen, että olen ollut tyytyväinen siihen mitä minulla on. Vaikka minua olisi kohdannut kuinka iso vastoinkäyminen, olen nopeasti päässyt jaloilleni. Olen onnellinen joka päivä ja täynnä intoa. En edes ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina surullisia. Miksi? Eivätkö he näe kaunista luontoa, kuule kaunista musiikkia, tunne ihania ihmisiä, lue hyviä kirjoja, tee hyvää ruokaa, nauti urheilusta tai koe mitään kivaa?
Noin voi kirjoittaa vain ihminen, joka on päässyt elämässä todella helpolla. Siinä vaiheessa kun kannat oman lapsesi arkun hautaan ja samalla yrität huolehtia, ettei muistisairas äiti polta kotiaan, ei paljon kivaa koeta. Hyvä kun jaksaa sen verran lukea, että saa hautajaiset järjestettyä ja sadatta kertaa soitettua, että eikö se helvetin hoivakotipaikka jo irtoa.
Täydellistä elämää ei ole, siksi kateuskin on turhaa.
Alue: Aihe vapaa
Jokainen elämä on täydellinen. Mutta joo, ymmärrän, mitä tarkoitat. Ei tietenkään ole tarkoittamallasi tavalla. Mutta hienoa, jos ihmiset näkevät elämänsä hyvät puolet ja ovat niistä onnellisia.